”Kansa taisteli – Miehet kertovat” -lehti sodan käyneen sukupolven testamenttina

Maanpuolustuskorkeakoulu 10.7.2017 12.00
Tiedote

Kansa taisteli – Miehet kertovat” -lehti ilmestyi 1950–1980-luvuilla kooten yhteen tavallisten miesten ja naisten sotakokemuksia. Tutkimuksellisen lähdearvon ja tarinoiden viihdyttävyyden lisäksi on tärkeä nostaa esiin se, millaisen viestin sodan kokeneet ovat halunneet jättää nuoremmille sukupolville yhteiskunnan ilmiöitä kommentoimalla.

Muistitietoon suhtauduttava varauksella

Sotamuistoyhdistyksen ja Sanoman vuosina 1957–1986 julkaisema Kansa taisteli -lehti ilmestyi jokaisen sotahistoriasta kiinnostuneen saataville maksutta kesällä 2014, kun Suomen sotahistoriallinen seura julkaisi lehden vuosikerrat digitoituina versioina jatkosodan ratkaisutaisteluiden 70-vuotisjuhlavuonna. Kolmen vuosikymmenen ajan ilmestynyt lehti tarjoaa arvokkaan muistitietokokoelman viime sodistamme ennen kaikkea siitä, miten tavalliset rivimiehet ovat ne kokeneet. Ääneen pääsevät niin sotilaat, lotat kuin kotirintamalla työskennelleet ihmiset. Tämän lisäksi Kansa taisteli -lehti on toiminut eräänlaisena sodan kokeneen sukupolven äänenkannattajana ja keskustelufoorumina aikana, jolloin julkisuudessa näitä asioita ei ole käsitelty.

Tutkimuksessa tällaiseen muistitietoon historiallisena lähteenä on perinteisesti suhtauduttu hieman halveksuen esimerkiksi erilaisiin virallisjulkaisuihin ja asiakirjoihin verrattuna. Jälkeenpäin talletettuihin kertomuksiin on suhtauduttava luonnollisesti huomattavasti lähdekriittisemmin kuin virallisiin aikalaisdokumentteihin, erityisesti sosiaalihistoriassa muistitieto on 1980-luvulta lähtien kuitenkin alettu näkemään myös itsessään arvokkaaksi lähdemateriaaliksi. Sen avulla voidaan nostaa esiin niin sanottua unohdettujen historiaa, jossa käsitystä menneestä ei muodosteta vain sotapäälliköiden ja politiikan suurmiesten toiminnan dokumentoinnin pohjalta.

Vaikka sotahistorian alalla tämä näkökulma sopii varmasti paremmin monissa siviiliyliopistoissa tehtävään näkökulmiltaan moninaisempaan tutkimukseen kuin Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon ja sotilasjohtamisen opetuksen tukena olevaan oppiaineeseen ja sen traditionaalisempiin tutkimusintresseihin, tarjoavat Kansa taisteli -lehdet ainutlaatuisen kokoelman sotasukupolven kokemuksista. Aiheesta riippumatta sotahistorian tutkijan tai harrastajan kannattaa pitää tällainen aineisto mielessään.

Huoli yhteiskunnan suunnasta

Kansa taisteli -lehdet tuovat osansa sotiemme historiantutkimuksen lähteisiin, mutta mielenkiintoisempaan valoon julkaisu asettuu, kun sitä tulkitsee primäärilähteenä sotasukupolven näkemyksistä 1950–1980-lukujen suomalaiseen yhteiskuntaan. Alun alkujaan lehti on perustettu kenraali Karl Lennart Oeschin aloitteesta keräämään tavallisten sotilaiden muistoja sodista esikuvanaan saksalainen Landser-lehti. Lehden suosion kasvaessa ja institutionaalisen aseman vakiintuessa erityisesti pääkirjoituksissa on otettu vilkkaastikin kantaa erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja toimittu mannheimilaisittain määritellyn sodan kokeneiden sukupolven keskinäisenä yhteydenpitokanavana ja eräänlaisena pää-äänenkannattajana. Toistuvia teemoja, joiden suunnasta ja kehityskuluista kirjoittajat ovat huolissaan, ovat muun muassa maanpuolustuksen ja Puolustusvoimien tila, maailmanpolitiikka, yhteiskunnan yleinen arvomaailma sekä luonnollisesti veteraanien asema yhteiskunnassa.

Kokemus sodasta huokuu erityisesti suhtautumisessa maanpuolustuksen tärkeyteen. Huoli puolustusmäärärahojen riittävyydestä toistuu useilla kirjoittajilla vuodesta toiseen ja esiin nostetaan usein tilanne ennen talvisotaa, jolloin puolustus oli monelta osin jätetty pahasti retuperälle. Sodan kokenut tietää, mitä budjettileikkaukset tarkoittavat tositilanteessa.

Mukana on myös tutun oloista huolta varusmiesten sotilaallisuudesta ja kenttäkelpoisuudesta. Suupielet nousevat väistämättä hymyyn, kun sotaveteraani ihmettelee 1970-luvun alussa lomilla olevien varusmiesten huonoa ryhtiä ja epäsotilaallista varustusta. Nämä 1970-luvun varusmiehet kantavat nyt samanlaista huolta 1990-luvulla syntyneistä iltapäivälehtien kommenttiosioissa. Osansa saa myös kantahenkilökunta, jota kritisoidaan ammattinsa häpeämisestä, kun sotilaspukua ei haluta käyttää enää vapaa-ajalla.

Huolta kannetaan yleisesti myös yhteiskunnan arvomaailman vapautumisesta, joka heijastuu myös Puolustusvoimiin. Vapaa kasvatus, sen tarkemmin määrittelemättä, nähdään useassa kirjoituksessa yhteiskuntaa pahasti rappioittavana tekijänä. Puolustusvoimissa tämä konkretisoituu kurin ja vaatimustason löystymisenä, minkä kasvoina ja veteraanien ehkä suurimpana sylkykuppina toimii Varusmiesliitto. Varusmiesten edunvalvontajärjestön nähdään pyrkivän rapauttamaan puolustuskykyä ja sen päästämistä Puolustusvoimien päätöksentekoon mukaan kritisoidaan suuresti.

Maailmanpolitiikan trendejä ja niiden merkitystä Suomen turvallisuudelle arvioidaan yllättävän kypsästi. Sotaan johtaneiden suurvaltojen valtapoliittisten pyrkimysten seuraukset tuntuvat kaatuneina tovereina ja kehosta ulos pyrkivinä kranaatinsirpaleina, joten huoli esimerkiksi kiihtyvästä asevarustelusta ja geopoliittisista kiistoista on konkreettista. Sodan kokeneilla rauhan arvostus huokuu vahvasti kirjoituksesta toiseen.

Sotiemme veteraanien arvostus ei ollut 1950–1970 -luvuilla läheskään nykypäivän tasolla, joten on luonnollista, että arvostuksen kaipuu kohoaa yhdeksi Kansa taisteli -lehtien tärkeimmistä teemoista. Poliittisten päättäjien suuntaan ollaan katkeria muun muassa toimeentulon riittämättömyyden johdosta, mutta ehkä hieman yllättäen kritiikkiä osoitetaan myös toinen toisilleen. Rintamalta tutun "kaveria ei jätetä" -ajattelun pelätään hävinneen, kun alkoholisoitunut veteraani on sammunut ja paleltunut hankeen. Mielenkiintoista on se, miten Neuvostoliitto nostetaan esiin useassa kohtaa positiivisena esimerkkinä siitä, millaisessa arvossa yhteiskunta sotaveteraanejaan pitää.

Viesti jälkipolville

Kansa taisteli -lehden tärkeä tavoite on ollut kerätä sotamuistot talteen, mutta myös siirtää sotasukupolven kokemustila ja perintö jälkipolville. Aikana, jolloin monet asiat on pidetty poliittisista syistä julkisen keskustelun ulkopuolella, tällä foorumilla niitä on käsitelty hyvinkin avoimesti. Esimerkiksi Puna-armeijan partisaani-iskut Pohjois-Suomen erämaakylien siviiliväestöä vastaan ovat nousseet julkiseen keskusteluun vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla, mutta Kansa taisteli -lehden sivuilla niistä on kirjoitettu jo 1960-luvun alussa.

Valtiotieteiden ylioppilas Ville Viitala

Kirjoittaja toimi Sotataidon laitoksella korkeakouluharjoittelijana 4-6/2017.