Varusmiestoimittajan reportaasi Vuosangan harjoituksesta
Huolto hoitaa

27.1.2017 8.48
Tiedote

Kadettien ampumaleirillä ampuvan osaston päivä täyttyy erilaisesta liikunnasta: ampuma-asemien väliä juostaan hiki pipossa ja siirtymiset tapahtuvat pitkälti jalan tai suksien päällä. Päivään mahtuu myös monenlaista muuta puhdetoimintaa, kuten halkojen hakkaamista. Talvella energiaa menee vielä paljon pelkästään lämpimänä pysymiseen, ja päivittäinen energiankulutus saattaakin olla hyvin yli 4000 kilokaloria. Mitä jos tällaisessa tilanteessa ei saisikaan lämmintä ateriaa?

Useimmat suomalaiset viettävät ankarat talvisäät sisätiloissa, ja siksi monille voikin olla hankalaa täysin ymmärtää huollon – ja erityisesti ruokahuollon – merkitystä. Tilanteessa, jossa taistelija ei saisikaan päivittäistä muona-annostaan, iskisi nopeasti fyysinen väsymys, joka vaikuttaisi myös taistelutahtoon vahvasti. Ilman päivittäisiä aterioita keho joutuisi käyttämään omia vararavintojaan energiantarpeeseen. Kylmä ruoka on tyhjää parempi, mutta lämpimän ruoan arvoa on hankala yliarvioida, sillä jos ruoka itsessään lämmittää sisuskaluja, jää enemmän muonan kemiallista energiaa itse lihastyöhön. Puhumattakaan kuuman sopan elävöittävästä tunteesta.

Samat opit pätevät myös veteen: kylmän ja lämpimän veden nesteyttävä vaikutus on sama, mutta kylmän veden lämmitykseen kuluu muuhun varattuja kilokaloreita. Nesteytyksen merkitystä voi olla yleensäkin hankala hahmottaa talvella, sillä hikoilu ei ole yhtä voimakasta tai selvää kuin kesällä. Riittävä nesteen nauttiminen on kuitenkin vähintäänkin yhtä tärkeää kuin kesällä, ja nestevajauksessa paleleminen on voimakkaampaa.

Ensimmäisen vuosikurssin kadettien sekä varusmiesten muonituksesta vastaavat yhdessä Leijona Cateringin kanssa Merisotakoulun neljä laivakokkia. Matruusi Cristobal Lundelin ja ylimatruusi Otto Seppäläinen ovat mukana huolehtimassa, että harjoituksissa olevat kadetit saavat lämmintä ruokaa. Heillä oli hyvin selkeä näkemys muonituksen tärkeydestä:

– Onko tärkeämpää hommaa kuin syöminen? Meidän vastuulla kaikkien henget täällä on, Lundelin naurahtaa leikkisästi.

Ruoka auttaa pitämään lämpimänä ja taistelukunnossa, mutta kerrospukeutumisen merkitys on ainakin yhtä olennainen. Jos pakkasta on -30 astetta, on tärkeää, että kerroksia on riittävän monta, jolloin väliin jäävä ilma toimii eristeenä. Ennen hiihtomarssia tai hyökkäysammuntoja on kuitenkin hyvä keventää hieman, jottei tule liian kuuma ja nestevarat kulu turhaan hikoilemiseen. Nyrkkisääntönä mitä enemmän liikkuu, sitä vähemmän vaatetta tarvitsee.

Tänä vuonna Vuosangan kelit ovat kuitenkin suosineet ja paleltumisilta on vältytty. Taistelijoiden on kuitenkin syytä muistaa vetää kuivaa vaatetta päälle tauoilla, sillä varusteiden kosteus kylmettää helposti.

– Edellisenä vuonna oli joitakin hieman ikävämpiä kylmettymistapauksia. Ne eivät kuitenkaan vaatineet lääkärihoitoa, vaan evakuoimalla ja omatoimenpiteillä selvittiin. Paikallisia ihon paleltumia tulee helposti erityisesti käsiin, sillä paksuissa kintaissa ei voi esimerkiksi lipastaa tai ampua. Lisäksi kasvojen iho on kovassa viimassa koetuksella, harjoituksen vääpeli, pursimies Jere Mustonen selvittää.

Huollon monipuolinen työpanos on pitkälti näkymätöntä: sen merkitys tulee ilmi usein vasta, kun jossakin on vika. Kuitenkin huollon toimivuudesta on huolehtimassa yhteensä kymmenkunta henkilökunnan jäsentä ja noin 40 varusmiestä. Yhdessä he huolehtivat ruokahuollon lisäksi siitä, että kuljetukset tapahtuvat ajallaan, saunat ovat lämpimiä, liukkaat pihat ovat hiekoitettuja ja että monet muut tärkeät asiat on hoidettu.

Kaikki harjoituksen logistiikkapalvelut ovat pitkälti Kainuun prikaatin avun mahdollistamia. Ilman Kajaanin varuskunnan varusmiehiä ja henkilökuntaa, kalustoa sekä huolto-organisaatiota olisi kadettien ampumaleiri Vuosangassa kutakuinkin mahdoton järjestää. Varmasti kaikki harjoituksen kurnivat vatsat voivatkin yhtyä Mustosen kainuulaisille antamiin isoihin kiitoksiin.