Sotahistorian tohtoriopiskelijoiden ekskursio Mikkeliin
Seminaari Päämajassa

22.2.2017 11.24
Tiedote

Seminaarityöskentely tulee Maanpuolustuskorkeakoulussa tutuksi jo sotatieteen kandidaatin tutkintoa suoritettaessa ja syventyy entisestään maisteriopintojen yhteydessä. Valmiudet sotatieteiden tohtoriopintoihin luodaan jo maisteriopinnoissa. Sotatieteen tohtoriopintojen suorittaminen lähtee erityisesti opiskelijasta itsestään, mikä myös keskeisenä elementtinä erottaa sen maisteriopinnoista.

Työ opintojen ja erityisesti väitöskirjan parissa on monin paikoin yksinäistä, jolloin tutkija vaihtaa ajatuksiaan ainoastaan lähdemateriaalin kanssa. Seminaareilla on tätä vasten erityisen tärkeä paikka tohtoriopinnoissa: opiskelijalla on mahdollisuus saada vertaisarvioitua palautetta sekä teksteistään että ajatuksistaan. Opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutuksen lisäksi seminaarit ja siellä muodostuvat tukiverkostot voivat olla monelle väitöskirjan haasteiden kanssa painivalle ainoa keino saada tukea työn etenemiselle.

Sotahistorian tohtoriopiskelijoiden ikäjakauma ja kokemuspohja Puolustusvoimien eri tehtävistä on hyvin laaja – vastavalmistuneesta maisterista evp. kenraaliin. Tämä tuo huomattavaa syvyyttä seminaarien antiin, kun eri ikäpolvet kohtaavat ja tutkimukselliset näkökulmat ovat puntarissa.

Sotahistorian tohtoriopiskelijoille Maanpuolustuskorkeakoulun perinnehuoneen miljöö on tullut tutuksi, kun kerran kuukaudessa pidettävät seminaarit ovat pääosin sijoittuneet sinne. Seminaarien yhteydessä on myös säännöllisesti pyritty hyödyntämään ajankohtaisia asiantuntijoita, jotka ovat tuoneet opiskelijoille erityisesti tutkimuksellisesti uutta näkökulmaa.

Lisäksi seminaarien yhteydessä on tuotu tutuksi erityisesti pääkaupunkiseudulle sijoittuvia kohteita, kuten arkistoja ja kirjastoja, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia mahdollisimman laaja lähdepohja tutkimukselleen.

Marraskuussa 2016 toteutettiin poikkeuksellisesti seminaarimatka Mikkeliin, jonka yhteydessä tutustuttiin myös laajemmin Mikkelin tarjoamiin kulttuurielämyksiin.

Ekskursio Mikkeliin

Mikkeliin suuntautunut sotahistorian tohtoriopiskelijoiden seminaarimatka oli toteutukseltaan ainutkertainen, sillä siinä yhdistyivät seminaari-istunto sekä talvi- ja jatkosodan aikaisen Päämajan miljöö luontevasti yhteen. Seminaarimatkasta muodostui ennen kaikkea opintomatka Suomen sotahistorian keskeisiin kohteisiin, jotka olivat sotahistorian tohtoriopiskelijoille yllätykseksi monin paikoin kokemattomia paikkoja.

Santahaminasta käynnistyneen ekskursion matkanjohtajana toimi dosentti Mikko Karjalainen. Asiantuntemuksesta matkalla vastasi myös professori Vesa Tynkkynen. Ennen matkan ensimmäistä kohdetta, Kouvolan upseerikerhoa, olin päivittänyt oman väitöstutkimuksen suuntausta ja keskustellut ajatuksistani tutkimustyöni ohjaajan professori Tynkkysen kanssa. Ohjaajan ja ohjattavan väliselle vuorovaikutukselle on aina tilausta. Tutkimustyön laatiminen muiden työtehtävien ohella ei aina mahdollista jatkuvaa vuorovaikutusta ohjaajan kanssa, joten tilaisuuden tullen yhteistä aikaa kannattaa hyödyntää.

Kouvolan upseerikerhon lisäksi tutustuttiin upseerikerholla hyvin säilytettyyn ja dokumentoituun kirjastokokoelmaan kenraali evp. Jukka Pennasen johdolla. Upseerikerhon kirjastokokoelma oli hyvä kuvaus siitä, mitä teoksia ja ohjesääntöjä on luettu kerhotoiminnan ohessa eri itsenäisen Suomen aikakausina.

Kouvolasta siirryttiin Mikkeliin Päämajamuseon tiloihin pitämään varsinainen seminaari-istunto. Seminaarissa käsiteltiin Heidi Ruotsalaisen tutkimusta Suomen sotilasasiamiestoiminnan kehittymisestä, sekä Vladimir Panschinin johdantoa tutkimuksesta, joka käsittelee päämajan johtamaa valvontaa ja vastavakoilua talvi- ja jatkosodassa.

Seminaarin jälkeen oli aika siirtyä Mannerheimin jalanjäljissä Mikkelin Klubille, jossa nautittiin keskustelun lomassa illallinen. Illallisen aikana saimme kuulla myös esityksen Mikkelin Klubin historiasta johtokunnan puheenjohtajalta Mikko Pöyryltä. Marskin Klubin ajoilta on paljon tarinoita ja osin myös legendaa, mutta kuulijoita lämmitti erityisesti Pöyryn argumentointi tieteellisesti todistetun tiedon kautta Mannerheimin vaiheista ja elämisestä Mikkelissä jatkosodan aikana.

Nähtävyyksiä toisellekin päivälle

Ekskursion toinen päivä painottui Mikkelin tarjoamien sotahistoriallisten kohteiden tutustumiseen. Aamupäivä alkoi tutustumisella Päämajamuseoon, jonka tilat esitteli Päämajamuseon amanuenssi Olli-Pekka Leskinen. Varsinaisesta päämajan toimintaan liittyvästä asiantuntemuksesta vastasi aiheeseen tutkijana perehtynyt Mikko Karjalainen.

Aamupäivän päätteeksi seurueella oli etuoikeus päästä tutustumaan Marskin Salonkivaunuun, joka on sijoitettuna Mikkelin rautatieasemalle. Sotien aikana suoritetut lukuisat junamatkat olivat jättäneet vaunuun palan siitä historiasta, johon tutustumista voi varauksetta suositella kaikille niin sota- kuin rautatiehistoriasta kiinnostuneille.

Ennen paluuta Santahaminaan matka sisälsi vielä tutustumisen Mikkelissä sijaitsevaan Jalkaväkimuseoon. Eversti evp. Markku Riittisen asiantuntevan ja erityisen innokkaan opastuksen saattelemana seurue tutustui niin valmiisiin kuin rakenteilla oleviin näyttelykokonaisuuksiin.

Miksi reissuun?

Mikkeli tarjoaa poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet tutustua Suomen sotahistorian kannalta merkittäviin kokonaisuuksiin. Sotahistorian harrastajille sieltä löytyy useita mielenkiintoisia kohteita, joista ehkä keskeisimpiin meillä oli mahdollisuus tutustua asiantuntevan opastuksen avulla.

Edellytys onnistuneen matkan ja seminaari-istunnon toteuttamiselle on luonnollisesti huolellinen suunnittelu ja valmistelu. Tohtoriopiskelijoille matkan aikana luodut kontaktit voivat olla oman tutkimustyön kannalta merkittäviä. Väitöskirjatyön alussa olevalle vertaistuki on tärkeää.

Verkostoituminen on mahdollista matkakohteesta riippumatta, kunhan matkan toteuttamiseen varataan riittävästi aikaa. Ekskursion aikana on myös mahdollista tarkentaa seminaarissa saamaansa palautetta ja halutessaan jäsennellä ajatuksiaan niin ohjaajan kuin muiden opiskelijoiden kanssa.

Mikäli sotatieteen maisterin opinnot on suoritettu ja työ tutkimuksen parissa kiinnostaa, rohkaisen valmistuvia sotatieteiden maistereita harkitsemaan hakeutumista rohkeasti mukaan suorittamaan sotatieteiden tohtorin tutkintoa. Työtä ja tutkimuksellista intoa se vaatii, mutta kuten sanotaan, työ tekijäänsä opettaa ja toivottavasti jossain kohtaa myös palkitsee.

Kapteeni, SM Tero Sakala