Sotatieteiden päivien ohjelmaryhmissä laaja kattaus ajankohtaista tutkimusta

Torstaina 24.5. käynnistyvät Sotatieteiden päivät tarjoavat osallistujille kattavan kokonaisuuden teeman "Tutkimuksella puolustuskykyä luomassa" mukaisesti. Ohjelmaryhmien puheenjohtajat lupaavat osallistujille ajankohtaista ja mielenkiintoista sisältöä sotatieteistä useasta eri näkökulmasta tarkasteltuna.

Sotatalous, logistiikka ja huolto

Yksi tapahtuman kymmenestä ohjelmaryhmästä on Sotatalous, logistiikka ja huolto. Ryhmän puheenjohtajana toimii komentaja (evp) Pentti Miettinen. Miettinen on Logistiikkaupseeriyhdistyksen valtuuskunnan varapuheenjohtaja.

- Logistiikkaupseeriyhdistys nimesi ohjelmaryhmään puheenjohtajan, ja olin toki valmis, koska sotatalous, logistiikka ja huolto ovat olleet niin lähellä minun töitäni viimeisen 15 vuoden ajan. Olen itse ollut myös rakentamassa strategisen kumppanuuden konseptia kunnossapitoon liittyen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen tapahtumassa puheenjohtajana. Pyrin puheenjohtajana erityisesti aktivoimaan keskustelua, Miettinen sanoo.

Sotatalous, logistiikka ja huolto -ohjelmaryhmän esityksien aiheet liittyvät muun muassa kustannustehokkuuteen, puolustusteollisuuden ja puolustusvoimien väliseen kumppanuuteen, sekä luottamuksseen  alihankintaketjuissa.

- Meillä on käsittelyssä mielenkiintoisia aiheita. Olisi mukava, että paikalle saapuisi paljon yleisöä, jotta syntyisi hyvää keskustelua. Luennoitsijat ovat perehtyneet omaan toimialueeseensa, mutta yleisön kysymyksillä voisi tuoda erilaisia näkökulmia asioihin, Miettinen toivoo.

Sotatalouden, logistiikan ja huollon ohjelmaryhmää pääsee kuuntelemaan luokka Niinisalossa torstaina 24.5. kello 15.15-16.00 ja perjantaina 25.5. kello 8.30 - 13.30.

Sotahistoria

Sotahistorian työryhmän puheenjohtajana toimii sotahistorian professori Vesa Tynkkynen. Kenraalimajuri (evp) Tynkkynen on aikanaan toiminut myös Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina.

- Sotahistorian professorina puheenjohtajan tehtävät ikään kuin lankeavat minulle. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, Tynkkynen naurahtaa.

Ohjelmaryhmän puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat istuntosessioiden, johtaminen. Llisäksi puheenjohtaja esittelee esitelmän pitäjän lyhyesti ja keskittyy keskusteluosuuden läpivientiin.

- Pääosa esiintyjistämme on tällä kertaa sotahistorian tohtoriopiskelijoita, jotka ovat aika pitkällä opintojensa puolen välin toisella puolella. Vain yksi ihminen on varsinaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun ulkopuolelta, Tynkkynen avaa.

Tynkkynen kertoo, että sotahistorian ohjelmisto ei ole teemoitettu, sillä jokainen osuus käsittelee omaa aikaansa. Esitykset lähtevät liikkeelle itsenäisyyden alusta kohti nykypäivää.

- Menemme äärestä laitaan. Perjantain ensimmäisessä esityksessä käsitellään yleisesikunnan päällikköä kenraalimajuri Oscar Enckelliä, ja viimeisessä kylmän sodan puolelta 50–60-luvun organisaatiomallin kehittämistä. Loput ovat siltä väliltä.

Lisäksi luvassa on kolmen kirjan julkistamistilaisuudet. Toinen liittyy Tuleva Sota-tutkimussarjaan, josta viime syksynä julkaistun ensimmäisen osan jatkoksi tulee nyt toinen ja kolmas osa. Sen lisäksi julkaistaan 11-osaisen aselajitutkimussarjan toinen osa, Marko Palokankaan tiedusteluun liittyvä kirja.

- Jos menee kuuntelemaan jotakin, mikä menee teknisesti aika syvälle, silloin vaaditaan jo perustietämystä, että esitystä voi seurata. Sen sijaan sotahistoria on peruskuulijalle aika helposti ymmärrettävää, Tynkkynen vinkkaa Sotatieteiden päiville suuntaaville.

Sotahistorian esitelmiä pääsee kuuntelemaan auditorio Martolassa torstaina 24.5. kello 15.15-16.00 ja perjantaina 25.5. kello 8.30 – 13.30.

Sotilaspedagogiikka

Professori, everstiluutnantti Juha Mäkinen toimii sotilaspedagogiikan työryhmän puheenjohtajana. Mäkinen kertoo rekrytoineensa ryhmänsä puhujat oman harkintansa mukaan.

- Puhujat ovat valikoituneet täsmähaulla. Rekrytoin sillä ajatuksella, että sotilaspedagogiikassa eettinen toimintakyky on keskiössä. Alalla on kuitenkin aika vähän sellaisia aktiivisia tekijöitä ja puheenvuoron käyttäjiä, joten niin sanotusti avointa hakua ei ollut käytössä, Mäkinen avaa.

Mäkinen lupaa, että Sotatieteiden päivillä on luvassa varsin uusia tuulia sotilaspedagogiikkaan liittyen.

- On pohdittu huolellisesti sitä, mitä sotilaspedagogiikka on ollut, ja mitä se on nyt, mutta varsinkin on mietitty, mitä se pitää olla tulevaisuudessa. Kaikki puheenvuorot edustavat tulevaisuutta, Mäkinen kertoo.

Käsittelyssä on Mäkisen mukaan luvassa uusia näkäaloja, mitä sotatieteiden parissa ei ole oikeastaan aiemmin pohdittu. Puheenvuorot edustavat työn alla olevia alkuvaiheen tutkimushankkeita.

- Tilaisuus tarjoaa myös osallistujille mahdollisuuden esittää hyviä ja mikä ettei vaikuttavia kysymyksiä, Mäkinen toivoo.

Sotilaspedagogiikan esitelmiä pääsee kuuntelemaan torstaina 24. päivä kello 15:15 alkaen sekä perjantaina 25. päivä kello 8:30 alkaen luokka Uusimaassa.

Sotilassosiologia ja -psykologia

Sotilassosiologian ja -psykologian ryhmässä puheenjohtajana toimii sotilassosiologian professori Teemu Tallberg. Hän on tehnyt tutkimusta siviiliyliopistojen puolella maanpuolustukseen liittyen ja työskennellyt myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Nyt Suomen Sotilassosiologisessa Seurassa, joka vastaa työryhmän käytännön järjestelyistä, mukana oleva Tallberg oli luonteva valinta työryhmän puheenjohtajaksi.

- Toinen tutkijamme on hoitanut ennakkoilmoitukset ja vastaavat. Puheenjohtajan töihini kuuluu käytännössä varmistaa se, että pysytään aikataulussa ja esiintyjät menevät lavalle oikeassa järjestyksessä. Johdan myös mahdollista esitystä seuraava keskustelua, Tallberg kertoo tehtävistään.

Sotilassosiologia sisältää kaksi eri tutkittavaa päänäkökulmaa: millainen on puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan suhde ja millaisia ilmiöitä siihen liittyy, sekä toisena sosiologian ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta katsotaan, mitä on asevoimien sisällä, kuten tarkastelemalla organisaatiokulttuuria tai sosiaalisia suhteita.

Työryhmässä tullaan kuulemaan esitelmiä ns. "military families-tutkimuksesta", jossa on tutkittu upseerina työskentelevien henkilöiden työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisäksi kuullaan kaksi esitelmää johtamisesta, sekä Tallbergin omaa tutkimusta, johon liittyy kansalaisten maanpuolustustahdon tutkiminen.

- Meillä on ollut pari vuotta toiminnassa Tahto-projekti, jossa tutkitaan kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen ja millä tasolla se nyt on. Tässä projektissa olemme pyrkineet ottamaan vähän monipuolisempaa näkökulmaa kansalaisten maanpuolustussuhteeseen, niin kuin me sitä kutsumme. Olemme tehneet haastatteluja siviilipalveluvelvollisten ja reservistä eronneiden keskuudessa, sillä heillä on vähän erilaisempi maanpuolustussuhde, jota he ovatkin joutuneet osaltaan paljon pohtimaan. Saimme heiltä mielenkiintoista aineistoa, jota valotamme alustuksessamme, Tallberg sanoo.

Sotilassosiologiaa ja –psykologiaa pääset kuuntelemaan luokka Väinämöisessä torstaina 24.5. kello 15.15-16.00 ja perjantaina 25.5. kello 8.30-13.30.

- Meillä on myöskin hyvin mielenkiintoinen paneelikeskustelu torstaina isossa auditoriossa, jossa on tarkoitus keskustella asevelvollisuuden tulevaisuudesta ja myöskin tästä uudesta kansalaispalveluvaihtoehdosta, Tallberg lisää loppuun.

Strategia

Sotatieteiden päivillä strategiaa aiheenaan käsittelee strategian professorin Pekka Sivosen johtama työryhmä. Sivonen luonnehtii ryhmänsä aiheita ajankohtaista tutkimusta koskevaksi läpileikkaukseksi – työryhmä onkin koottu strategian tutkimusta tekevistä tai strategiasta hiljattain opinnäytteen tehneistä henkilöistä.

- Pyysin heitä puhumaan aiheista, joista itse haluavat. En ole lähtenyt millään tavalla rajaamaan valittuja aiheita. Työryhmämme aiheet eivät ole fokusoituneet mihinkään nimenomaiseen alueeseen koko tutkimusalan sisällä. Laajuus ja työryhmän kokoamisen periaate lähtevät siitä, että tarkoituksena on tehdä läpileikkaus ajankohtaisista aiheista strategian alalla, Sivonen kertoo.

Työryhmän jäsenet ja esitelmän pitäjät ovat suurimmaksi osaksi tutkimusta tehneitä aktiiviupseereita. Kymmenen jäsenen mukaan mahtuu myös kaksi Puolustusvoimissa työskentelevää siviiliä ja yksi jo eläkkeelle jäänyt professori.

Strategian työryhmää pääsee kuuntelemaan torstaina 24.5. klo 15:15-16 ja perjantaina 25.5. klo 9-13.30 Maanpuolustuskorkeakoulun Luokkatalon pääauditoriossa.

Operaatiotaito ja taktiikka

Operaatiotaidon ja taktiikan työryhmän puheenjohtajana toimii sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo. Hän palvelee Sotataidon laitoksella ja toimii Suomen Sotatieteellisen seuran hallituksen jäsenenä, mikä osaltaan vaikutti siihen, että hän päätyi operaatiotaidon ja taktiikan istuntojen puheenjohtajaksi.

- Vaikkei Suomen Sotatieteellisessä Seuran hallituksessa mitään korvamerkittyjä tehtäviä olekaan, on ollut tapana, että joku MPKK:n professorikunnasta tulee valituksi sinne. Työryhmän ja istuntojen puheenjohtajana ensimmäinen tehtäväni oli se, että määrittelin teeman, mitä käsittelemme. Aiheen rajauksen jälkeen piti vain löytää sopivat puhujat. Olen ottanut esiintyjiksi viimeisen 4-5 vuoden ajalta joko kiitettävän arvosanan saaneita opinnäytetöiden tekijöitä, tai aihepiiriltään muita kiinnostavampia opinnäytetöitä tehneitä,  Mäkitalo kertoo.

Kaikki työryhmän henkilöt ovat sotilastaustaisia, joko sotatieteiden maistereita, yleisesikuntaupseerikurssin käyneitä tai kirjoittavat tällä hetkellä väitöskirjaa. Mäkitalo ei omassa puheenvuorossaan aio käydä läpi väitöstyötänsä, vaan puhuu operaatiotaidon ja taktiikan tutkimuksesta Suomessa itsenäisyyden aikana.

- Lähden puheenvuorossani liikkeelle vuonna 1924 perustetusta Sotakorkeakoulusta. Meillä oli vielä pitkään 1920-luvulla vähän harmillinen tilanne, ettei omia ohjesääntöjä oikeastaan ollut, joten päädyimme käyttämään lähinnä saksalaisia. Kun sotakorkeakoulusta alkoi valmistua diplomitöitä ja tätä kautta saatiin uutta tutkittua tietoa, päästiin pian laatimaan myös omia ohjesääntöjä. Sotakorkeakoulun diplomityömassa on se ensimmäinen osa-alue, jota käyn läpi. Ajan puitteissa kerron myös Tiede ja ase-vuosikirjasta ja käyn läpi tieteellisiä tutkimuksia ja erityisjulkaisuja, joita Suomen Sotahistoriallinen Seura on tehnyt, Mäkitalo esittelee omaa aihettansa.

Operaatiotaidon ja taktiikan-työryhmää pääsee kuuntelemaan Ritaritalon Yrjö-Maunu-auditorioon torstaina 24.5. kello 15.15-16 ja perjantaina 25.5. kello 8.30-13.30.

Tiedusteluhistoria

Tiedusteluhistorian työryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Sotahistorian Komission puheenjohtaja ja historiantutkija Juho Kotakallio. Omassa väitöskirjassaan filosofian tohtori Kotakallio on käsitellyt Ison-Britannian tiedustelutoimintaa Suomessa vuosina 1918-1941, joten työryhmän aihe on hänelle hyvin tuttu.

- Väitöskirjan osalta tutkimukseni ulottuu vuoteen 1941, mutta nyt jatkotutkimus vuodesta -41 eteenpäin on ajankohtainen. Omassa esityksessäni valotankin kuulijoille hieman sitä, kuinka Ison-Britannian tiedustelutoiminta jatkosodan aikana kehkeytyi ja millaiseksi se lopulta muotoutui kylmän sodan alkuvuosiin, Kotakallio kertoo.

Työryhmän muut aiheet ovat samankaltaisia ja sisältävät uutta tutkimustietoa tiedusteluhistoriasta. Filofosian tohtori Antti Matikkala kertoo ulkomaisten sotilastiedusteluhenkilöiden saamista kunniamerkeistä, Filosofian tohtori Aleksi Mainio kertoo Suomesta, virkavallasta ja venäläisistä taistelujärjestöiltä vuosilta 1917-1939 ja filosofian maisteri Viktor Rantala puhuu puolestaan Ruotsin salaisesta henkilötiedustelusta Suomessa kylmän sodan aikana.

- Meidän osuutemme on todellakin tuoretta tutkimustietoa tästä aihepiiristä ja koko Sotatieteiden päivien tarkoitus on tuoda uutta tutkimusta esille sotatieteiden alalta. Siinä mielessä kyseessä on todella merkittävä tapahtuma, johon kannattaa osallistua, Kotakallio sanoo.

Tiedusteluhistorian esitelmiä pääsee kuuntelemaan luokka Sarriojärvessä perjantaina 25.5. kello 10.30 – 13.30.

Tutkimus ja suorituskyky

Sotatieteiden päivillä yhtenä ohjelmaryhmänä on jalkaväen tarkastaja, eversti ja tekniikan tohtori Rainer Peltoniemen johtama tutkimus ja suorituskyky. Myös Tohtoriupseerit RY:n puheenjohtajana toimiva Peltoniemi oli luonteva valinta työryhmän puheenjohtajaksi, sillä yhdistys on ollut tiiviisti mukana järjestämässä työryhmän osuutta Sotatieteiden päiviin.

- Pohdimme Sotatieteiden päiville osallistumista ja koimme tärkeänä, että tuomme esille laajemmin tutkimuksen roolia ja asemaa osana suorituskyvyn kehittämistä. Olen aiemmin toiminut maavoimien tutkimusjohtajana ja myös nykyisessä tehtävässä tutkimuksella on keskeinen rooli jalkaväen ja maavoimien kehittämisessä. Oli loogista, että tämä tulokulma tuodaan myös Sotatieteiden päiville, Peltoniemi kertoo.

Ryhmän esitelmissä tarkastelun painopiste on siinä, mikä rooli, vaikutus ja merkitys tutkimuksella on Suomen puolustusjärjestelmän ja sen eri osajärjestelmien kehittämisessä. Pääaiheena puheenvuoroissa tulee olemaan ensisijaisesti se, miten tutkimuksella pystytään parhaiten tukemaan päätöksentekoa ja päätöksentekokykyä.

Työryhmän puhujakaarti koostuu pääosin henkilöistä, jotka ovat saaneet upseerikoulutuksen ja ovat väitelleet myös tohtoriksi eri tieteenaloilta.

- Työryhmässä on puhujina useita eri organisaatioiden edustajia. Mukana on puolustusvoimien tutkimuspäällikkö, puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja ja maavoimien tutkimuskeskuksen johtaja, jotka tuovat mukaan organisaationäkökulman siitä, miten tutkimustehtävät päätetään ja valikoidaan, sekä valjastetaan tiedoksi, jota voi käyttää osana meidän suorituskykymme kehittämistä. Toisena tulokulmana on se, miten tutkimuksen tekemistä voidaan vertaistoiminnalla tukea, jotta saataisiin mahdollisimman hyvät puitteet tutkimuksen tekemiselle. Toisena tulokulmana on se, miten väitöstutkimusta toteutetaan ja miten tutkimuksen tekemistä voidaan mentoroida ja vertaistoiminnalla tukea, jotta saataisiin mahdollisimman hyvät puitteet tutkimuksen tekemiselle. Mukana on myös maavoimien esikunnasta strategisen suunnittelun henkilöstöä, jotka kertovat miten maavoimien tutkimuksella tuetaan strategista suunnittelua, Peltoniemi sanoo.

Tutkimuksen ja suorituskyvyn-työryhmää pääset kuuntelemaan luokka Vihurissa perjantaina 25.5. kello 8.30-13.30.

Lisätietoja Sotatieteiden päivistä: http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/sotatieteet2018