Asiantuntija-artikkeli, kenttärovasti Janne Aalto
Sotilasetiikan opetuksen tarpeellisuus

Asevoimien sotilailleen kohdistamassa eettisessä opetuksessa on 1990-luvulta alkaen tapahtunut siirtymää sodan etiikan opetuksesta sotilaan etiikan opetukseen. Lisäksi opetuksesta on tullut monissa asevoimissa entistä enemmän ammattietiikkaa painottavaa.

Molemmat edellä mainitut kehityskulut ovat seurausta sodan kuvan muutoksesta sekä asevoimien teknistymisestä. Taistelu rintamilla, vihollisen tuhoaminen, tappion mahdollisuuden kieltäminen ja voiton hakeminen kaikilla mahdollisilla keinoilla ovat saaneet rinnalleen siviiliväestön keskellä tapahtuvan toiminnan, joka vaatii voimankäytön sääntelyä ja jopa minimoimista. Sotilailta odotetaan myös toimia elämän suojelemiseksi ja yksilön oikeuksien turvaamiseksi.

Sodan etiikka, jonka entistä enemmän katsotaan liittyvän kansainvälisiin suhteisiin ja kansainväliseen lainsäädäntöön, ei enää kykene tarjoamaan riittäviä vastauksia monimutkaisissa tilanteissa toimiville yksittäisille sotilaille. Tilalle on tullut sotilaan etiikka, joka koskee niitä arvoja, ratkaisuja ja eettisiä periaatteita, joita sotilaat joutuvat tehtävissään pohtimaan kaikkialla maailmassa.

Teknistyvät, tehokkaammat mutta samalla henkilömäärältään pienenevät asevoimat vaativat sotilailta entistä enemmän erikoistunutta osaamista. Heistä on tullut erikoisammattilaisia, joilta odotetaan myös ammattilaisten etikkaa. Ammattietikka ei voi olla kenen tahansa hallussa, vaan ammattilaisuuteen liitetään tietty tietojen ja taitojen kokonaisuus sekä asema ja valtaa. Modernilla sotilaalla ovat nämä kaikki ominaisuudet.

Eettistä opetusta kaikille

Suomen näkökulmasta asia ei ole yksinkertainen, koska Puolustusvoimamme perustuvat yleiseen asevelvollisuuteen. Asevelvollisilta ei voida odottaa samankaltaista ammattieettistä sitoutumista kuin henkilöiltä, jotka ovat ammattisotilaita. Ei siis ole mahdollista kopioida maailmalta minkään asevoimien eettistä opetuspakettia, sillä yksikään niistä ei sellaisenaan sovi meille.

Tämä on tietyssä mielessä harmillista, sillä saatavilla olisi hyviä, eettisiltä teorioiltaan pitäviä, mutta samalla myös käytännössä testattuja eettisten ongelmatilanteiden ratkaisumalleja. Valta-osa näistä kuitenkin vaatii pitkän harjaantumisen ja vuosien kokemuksen. Asevelvollisille sitä ei kuitenkaan kerry riittävästi, ja ammattisotilaidemmekin kohdalla on aina muistettava, että he eivät lopulta johda toisia ammattisotilaita vaan asevelvollisia.

Asevelvollisten eettinen ajattelu ammentaa todennäköisesti toisista lähteistä kuin pitkään sotilaan ammatissa toimineiden. Juuri tästä syystä meidän on opetettava etiikkaa sekä ammattilaisille että asevelvollisille. Muuten katsantokannat saatavat erota liikaa, millä voi olla varsin dramaattisia seurauksia.

Hyvät, oikein toimivat sotilaat

Taataksemme sotilaidemme toimintakyvyn on meidän löydettävä ne tekijät, jotka yhdistävät niin ammattilaiset kuin asevelvollisetkin. Tässä on vältettävä liian yksinkertaisia tai mustavalkoisia ratkaisuja. Maailmalta on saatavissa lukuisia esimerkkejä siitä, että vetoaminen esimerkiksi joihinkin hyveisiin ei tuota hyviä lopputuloksia. Ei meidän kannata virheitäkään maailmalta ryhtyä kopioimaan.

Ylipäätään meillä on nähdäkseni aivan liian suuri luottamus siihen, että yksilöt käyttäytyvät luonnostaan hyvin ja oikein. Eettinen päätöksenteko ja haastavista tilanteista selviäminen myös henkisesti vaatii opetusta, koulusta ja kasvatusta siinä missä muutkin taidot. Sotilas joutuu tehtävissään väistämättä tilanteisiin, joissa hän kokee moraalista stressiä, joutuu valitsemaan huonoista vaihtoehdoista tai kokee arvoristiriitoja. Hänellä on oikeus saada koulutusta näitä tilanteita varten. Vasta koulutuksen jälkeen asevoimat ja ympäröivä yhteiskunta voivat vaatia häneltä oikeanlaista toimintaa.

Sotilaan itsenäistä päätöksentekoa ja hänen harkintaansa korostavaa opetuksellista ja kasvatuksellista linjaa voidaan kutsua opetukseksi kohti "hyvää" sotilasta. Yhteisön arvoja, sen toimintamalleja ja vaatimuksia korostavaa opetuksellista ja koulutuksellista linjaa voidaan taas kutsua opetukseksi kohti "oikein" toimivaa sotilasta. Eri asevoimissa nämä näkökulmat painottuvat eri syistä ja eri tavoin. Suomen puolustusvoimien linja eettisessä opetuksessa on tällä hetkellä sekava, mutta meillä on mahdollisuudet luoda linja, jossa koulutetaan sotilaita – olivatpa he sitten asevelvollisia tai ammattisotilaita – joiden voidaan sanoa olevan sekä "hyviä" että "oikein" toimivia.

Kenttärovasti Janne Aalto väittelee aiheesta sotatieteiden tohtoriksi 28.10.2016. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta löytyvät täältä.