Kandidaatiksi

Opintojen perustehtävä on tuottaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle niiden päätehtävien edellyttämiä korkeakoulutettuja upseereita, jotka kykenevät laaja-alaiseen teorian ja käytännön yhteensovittamiseen.

Valmistuvilla upseereilla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja sotatieteiden maisteriopintoihin. Koulutus tuottaa ammatillisesti pätevää ja toimintakykyistä upseeristoa, jolla on puolustushaarojen ja toimialojen tehtävissä vaadittava erityisosaaminen. Opintojen osaamisalueen vaatimia tietoja, taitoja ja asenteita kehitetään pitkäjänteisesti koko opintojen ajan ja kaikissa opintojen vaiheissa.

Opintojen osaamisalueet ovat:

  • Johtajuus: "Halu ja kyky johtaa ja ottaa vastuu"
  • Sotataidollisuus: "Halu ja kyky voittaa taistelu"
  • Toimintakykyisyys: "Halu ja kyky kehittyä"
  • Kouluttajuus: "Halu ja kyky oppia ja opettaa"
  • Tutkijuus: "Halu ja kyky ymmärtää"

Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija palvelee kadetin sotilasarvossa. Puolustusvoimien palvelukseen valmistuva sotatieteiden kandidaatti nimitetään määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan ja ylennetään luutnantiksi.

Tutkintorakenne

Sotatieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen lisäksi opiskelija suorittaa upseerin virkaan vaadittavia sotilasammatillisia opintoja yhteensä 30 opintopistettä. Kaikki opinnot (210 op) suoritetaan kolmessa vuodessa. SK-tutkinto muodostaa osaamiskokonaisuuden, jossa yhdistyy tieteellinen ja ammatillinen osaaminen sekä upseerikasvatus. Opinnot jakaantuvat kolmeen osakokonaisuuteen:

• Tutkinnon yhteiset opinnot (80 op)

Tutkinnon yhteiset opinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisesti toteutettavia opintoja, joiden avulla tuotetaan upseerien yhteinen osaamispohja. Yhteisten opintojen toteuttamisesta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK).

• Koulutusohjelmakohtaiset opinnot (vähintään 40 op)

Koulutusohjelmakohtaiset opinnot vastaavat erityisesti puolustushaarojen osaamistarpeisiin. Koulutusohjelmakohtaisten opintojen laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain ja toteuttamisesta vastaa MPKK:n lisäksi Maasotakoulu (MAASK), Merisotakoulu (MERISK) ja Ilmasotakoulu (ILMASK).

• Opintosuuntakohtaiset opinnot (enintään 90 op)

Opintosuuntakohtaiset opinnot vastaavat erityisesti aselajien osaamistarpeisiin. Opintosuuntakohtaiset opinnot vaihtelevat opintosuunnittain ja opintojen toteuttamisesta vastaa puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulut (mukaan lukien Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen Logistiikkakoulu ja Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu).

Koulutusohjelmat ja opintosuunnat

Opinnoissa on neljä koulutusohjelmaa (KO) jotka sisältävät yhteensä 19 opintosuuntaa (OS):

Maavoimien KO (11 OS):

  • Jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunta
  • Kranaatinheitinopintosuunta
  • Panssariopintosuunta
  • Tiedusteluopintosuunta
  • Elektronisen sodankäynnin opintosuunta
  • Kenttätykistöopintosuunta
  • Ilmatorjuntaopintosuunta
  • Pioneeriopintosuunta
  • Maavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta
  • Logistiikkaopintosuunta
  • Rajavartio-opintosuunta

Merivoimien KO (4 OS):

  • Laivasto-opintosuunta
  • Rannikkojoukko-opintosuunta
  • Merivoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta
  • Merivartio-opintosuunta

Ilmavoimien KO (2 OS):

  • Lentotekninen opintosuunta
  • Ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta

Lentoupseerin KO (2 OS):

  • Ilmavoimien ohjaajaopintosuunta
  • Maavoimien helikopteriohjaajaopintosuunta

Hakeutuminen

upseeriksi.fi

Valintaopas 2017