Ohjelma

 

Torstai 24.5.

10.00 - 10.15       Avaus PLMI Jussi Niinistö, Pääauditorio
10.15 - 10.45       Key Note Lecture, insev (evp) Mika Hyytiäinen, Pääauditorio
                            "Tutkimuksen rooli, yhteiskunnan turvallisuuden kehittämisessä"
11.00 - 11.45       1. Yhteisluento, prof Vesa Tynkkynen, Pääauditorio
                            "Voiko tulevaa sotaa ennakoida – nykytila ja tulevaisuus"
12.00-  12.45       2. Yhteisluento, prof Jouko Vankka,  Pääauditorio
                            "Sotateknologian kehitys ja sodankäynnin muutos"
12.45 - 14.15       Lounas (omakustanteinen), Ruokasali
14.15 - 15.00       3. Yhteisluento, paneeli, Pääauditorio
                            Aihepiiri: Asevoimien ja yhteiskunnan suhde
15.15 - 16.00       Ohjelmaryhmät 1 Luokkatalo
16.15 - 17.00       4. Yhteisluento, apulprof Katri Pynnöniemi) Pääauditorio
                            Aihepiiri: Venäjä-tutkimus
17.30 - 19.30       Verkostoitumistilaisuus Juhlasali

Key Note Lecture: TkT, ev (evp), dos, sotilasprofessori (evp) Mika Hyytiäinen: Tutkimuksen rooli yhteiskunnan turvallisuuden kehittämisessä 
Tutkimus kehittää turvallisuutta vain teoiksi muuttumalla. Tekojen ja tutkimustulosten välissä on päätöksenteko ja resursointi. Tämä edellyttää tutkimukselta ja tutkijalta kykyä kommunikoida tuloksensa niiden käyttäjän kiellellä ja oikeaan aikaan. Tulosten tulee olla myös toteutettavissa, on syytä muistaa maamme resurssit. Välillinen tapa kehittää turvallisuutta on vaikuttaa tukimuksella siihen, ettei huonoja päätöksiä tehdä ja siten tuhlata resursseja. Tämä edellyttää vielä taitavampaa viestintää paitsi tutkimuksen tuloksista myös sen lähtökohdista, mikäli nämä poikkeavat siitä mitä päättäjä ja/tai suomalainen turvallisuuskulttuuri normaalisti ajattelevat. Tarkastellaan ensi sijassa tutkimuksen vaikuttavuutta alkaen tutkimuksen suuntaamisesta aina siihen saakka, kun tulokset muuttuvat teioksi.
 

Ohjelmaryhmät 24.5. klo 15.15 – 16.00

1. Johtaminen

Puheenjohtaja majuri Teemu Saressalo
Luokka Lohtaja

Prof. Jarno Limnéll: Miten nuoret arvioivat Suomen turvallisuuden ja sen tulevaisuuden?
Jarno Limnéll ja Jari Rantapelkonen tekivät laajan tutkimuksen suomalaisten nuorten turvallisuuskäsityksestä. Mitkä turvallisuuden asiat ovat nuorten mielestä Suomessa hyvin - entä mitä pitäisi muuttaa? Nuorten näkemykset ohjaavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuden tulevaisuutta, siksi nuoria kannattaa kuunnella.
 

2. Sotahistoria

Puheenjohtaja professori Vesa Tynkkynen
Auditorio Martola

Prof. Vesa Tynkkynen ja dos Mikko Karjalainen: Sotahistorian tutkimus - mihin Maanpuolustuskorkeakoululla keskitytään?
Esityksessä käsitellään Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian tutkimuksen keskeisiä käynnissä olevia tutkimuksia ja eräitä tulevaisuuteen tähtääviä hankkeita.

Evl, dos Marko Palokangas: Hankitun tiedon varassa – yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyyden aikana
Tilaisuus on kirjan julkistamistilaisuus, jossa esitellään yhtymän tiedustelun kehitys itsenäisessä Suomessa. Kirja on osa laajempaa tutkimusten sarjaa, jossa tarkastellaan eri aselajien ja keskeisten toimialojen taktiikan sadan vuoden kehitystä Suomessa.
 

3. Sotatalous, logistiikka, huolto

Puheenjohtaja Logistiikkaupseerit ry nimeää
Luokka Pahkajärvi

Inskapt Ilkka Mäkipirtti: Materiaalisen suorituskyvyn ylläpidon kustannustehokkuuden kehittäminen
Ukrainan kriisin seurannaisvaikutukset Suomen sotilaalliselle varautumiselle, puolustusvoimien kunnossapidon laaja ulkoistaminen strategisille kumppaneille sekä rahoituksen taso suhteessa puolustusinflaatioon ovat vaikuttaneet merkittävästi puolustusvoimien kunnossapitojärjestelmään 2000-luvulla. Kunnossapitojärjestelmä toteuttaa puolustusvoimien järjestelmien käyttövarmuus-, palautettavuus- ja omavaraisuusvaatimukset, jotka edellyttävät noin 500 miljoonan euron vuosittaista resurssia. Mitä kustannustehokkaammin valmiusvaatimukset kyetään toteuttamaan, sitä enemmän materiaalista valmiutta puolustusvoimat saa tai toisaalta aikaa puolustusinflaatiota vastaan. Esityksessä luodaan katsaus kunnossapitojärjestelmän merkittävimpiin muutosajureihin sekä kustannustehokkuuden kehittämisen keinovalikoimaan
 

4. Sotatekniikka 

Puheenjohtaja professori Jouko Vankka
Luokka Uusimaa

Apulprof. Kai Virtanen: Mallinnus taistelun voittamiseksi
Lentokoneen ja ilmasta-maahan-aseiden reittien määrääminen on oleellinen osa ilmaoperaation suunnittelua. Esityksessä tarkastellaan uutta lähestymistapaa, joka tuottaa optimaalisen reitin ilmapuolustuksen läpi ilmasta-maahan-tehtävää toteuttavalle lentokoneelle. Lähestymistavassa käytetään monitavoitteista verkko-optimointia ja simulointia sekä otetaan huomioon neljä optimointikriteeriä: lentomatkat maasta-ilmaan ja ilmasta-ilmaan -uhkien vaikutusten alla sekä kokonaislentomatka ja polttoaineenkulutus. Lisäksi lähestymistavan avulla kyetään arvioimaan maasta-ilmaan-uhkaa eli ilmatorjunnan aiheuttamaa odotusarvoista uhkaa annetulla lentoradalla lentävään ilmasta-maahan-aseeseen, kun ilmatorjunnan tarkkaa ryhmitystä ei tunneta.
 

5. Sotilaspedagogiikka

Puheenjohtaja everstiluutnantti Timo Hänninen
Luokka Niinisalo

Sotpast, FL Jukka Seppänen: Eettisen toimintakyvyn koulutusmateriaalin kokeilukäyttö ja empiirinen kehittämistutkimus
Maavoimien esikunnan julkaiseman Eettinen toimintakyky - Henkinen kestokyky -taskukirjaluonnoksen (2016) kokeilukäyttöä seurattiin empiirisellä tutkimuksella Kainuun prikaatissa ja Maasotakoulun Reserviupseerikurssilla. Tutkimuksen vertailevassa osassa (KAIPR) havaittiin, että eettinen harkitsevaisuus ja pohtivuus korreloivat suoraan varusmiesten siviilikoulutustaustan kanssa. Avoimiin kysymyksiin vastanneista upseerioppilaista (MAASK) noin puolet piti taskukirjaluonnosta jo sellaisenaan pääosin hyvänä materiaalina. Useat upseerioppilaat kiinnittivät huomiota kirjaluonnoksen parempaan näkyväksi tekemiseen ja ehdottivat muun muassa aihetta koskevia harjoituksia kuten käytäntöön sidottua omien moraalikäsitysten ja -seurausten pohdintaa.
 

6. Sotilassosiologia ja -psykologia

Puheenjohtaja Sotilassosiologinen Seura
Luokka Väinämöinen

Evl, KT Pekka Halonen: Uusittu varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutus sotilassosiologian näkökulmasta
 

7. Strategia

Puheenjohtaja professori Pekka Sivonen
Pääauditorio

Insmaj Jouni Flyktman: Informaatiosodankäynnin merkitys -- käsitetutkimus, doktriinitutkimus ja tapaustutkimus Krimin ja Syyrian operaatioista

Sotprof, evl Jyri Raitasalo: Sota Ukrainassa - mitä uutta?
Länsimaisen sodan kuva on muuttunut merkittävästi kylmän sodan jälkeisellä ajalla. Esityksessä "Sota Ukrainassa - mitä uutta?" tarkastellaan vuonna 2014 tapahtuneen Krimin niemimaan valtauksen ja sitä seuranneen Itä-Ukrainan sotilaallisen kriisin vaikutuksia länsimaiseen sodan kuvaan.
 

8. Operaatiotaito ja taktiikka

Puheenjohtaja sotilasprofessori Janne Mäkitalo
Luokka Siinai

Maj Jussi Tuovinen: Onko tiedusteluanalyysi tiedettä? CASE: Venäjän Läntisen sotilaspiirin ilmavoimien taistelupotentiaali
Esitelmässä tuodaan esiin kuinka tiedusteluanalyysiä voi tehdä tieteellisesti valideilla metodeilla ja tuoda tiede käytännön analyysityöhön. Tuovinen käyttää kontekstiesimerkkinä Venäjän läntisen sotilaspiirin ilmavoiman taistelupotentiaalin kehittymistä Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien.
 

Perjantai 25.5.

08.30 - 10.00     Ohjelmaryhmät 2, Luokkatalo
10.00 - 10.30     Tauko- välipalatarjoilu, Luokkatalo
10.30 - 12.00     Ohjelmaryhmät 3, Luokkatalo
12.00 - 13.45     Ohjelmaryhmät 4, Luokkatalo
14.00 - 14.30     Päätäntä, Pääauditorio
 

Ohjelmaryhmät 25.5. klo 08.30-14.00

1. Johtaminen "Johtamisen tutkimuksen uusia tuulia"

Puheenjohtaja majuri Teemu Saressalo
Luokka Lohtaja

klo 8:30-10:00
Kapt Jussi-Pekka Niemelä: Gathering Field Experience or Steering Clear of the Real Work? – The Motivation of the FDF Officers to Military Crisis Management Operations and International Tasks.
Käynnissä olevan johtamisen väitöstutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi osa palkatusta ei hakeudu kriisinhallintatehtäviin tai kansainvälisiin tehtäviin, millaisia käsityksiä heillä on ja kuvailla millaisia merkityksiä kriisinhallintakokemattomat antavat niille. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutetaan kriisinhallintakokemattomien haastatteluilla sekä eri kurssitasoille tehtävällä kyselytutkimuksella Maanpuolustuskorkeakoulussa. Ensimmäiset haastattelut on tehty keväällä 2018.

klo 10:30-12:00
Maj Teemu Saressalo: Ambiguous Warfare johtamisen näkökulmasta
Esityksessä käsitellään sitä, kuinka toimitaan poikkeusolojen monikäsitteisissä, tulkinnanvaraisissa, monitulkintaisissa ja epäselvissä tilanteissa (ambiguous). Lisäksi esityksessä käsitellään sitä, miten niitä tilanteita johdetaan, joissa sääntöjä tulkitaan omien tarkoitusperien kannalta edullisella tavalla.

klo 12:15-13:00
Komkapt evp Tapio Alho: Persoonallinen ajattelu päätelmien ja päätöksenteossa
Esityksessä käsitellään yksilöiden persoonallisen ajattelun vaikutusta päätöksenteossa. Olennaista on selvittää, minkä tiedon varassa yksilöt tekevät päätöksiä, ja miten yksilön tavoiteorientaatio vallitsevan sosiokulttuurisen ympäristön ohelle vaikuttaa päätöksentekoon. Esitys tukeutuu empiiriseen aineistoon, joka on kerätty yhdestä valtionhallinnon hallintoyksiköstä sekä yhdestä kansainvälisestä vientialan yrityksestä. Esityksessä paneudutaan persoonallisen ajattelun problematiikkaan informaation prosessoinnin näkökulmasta sekä esitellään kerätyn aineiston pohjalta tuotettuja johtopäätöksiä.

2. Sotahistoria

Puheenjohtaja professori Vesa Tynkkynen
Auditorio Martola

klo 08.30-10.00
FM Heidi Ruotsalainen: Tsaarin sotilastiedusteluspesialisti Oscar Enckell - Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän luoja
Esitelmässä käsitellään yleisesikunnan päällikön kenraalimajuri Oscar Enckellin roolia sotilasasiamiesjärjestelmän kehittämisessä 1920-luvun alkupuolella. Esitys liittyy käynnissä olevaan väitöstutkimukseen, jossa käsitellään sotilasasiamiesjärjestelmän kehittymistä ennen talvisotaa.

Kapt Marko Siirtola: Metsä - rajoite vai mahdollisuus? - Uomaan ampumakokeilut vuonna 1934
Suomessa havaittiin 1930-luvun alussa, että taistelu peitteisessä metsämaastossa oli jäänyt liian vähälle huomiolle. Jalkaväen tarkastaja kenraalimajuri A. Heikinheimon johtoon perustettiin metsätaistelutaistelutoimikunta, jonka raportin perusteella Uomaalla käynnistettiin laajat ampumakokeilut metsän vaikutuksen selvittämiseksi aseiden käyttöön. Esitys perustuu Siirtolan palkittuun pro gradu tutkielmaan.

klo 10.30-12.00
Maj Juha Ratinen: Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään - suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen vuosina 1918-1945
Itsenäisyyden alussa Suomen liikekannallepanojärjestelmä perustui Venäjän perintönä kaaderijärjestelmään. Esitelmässä tuodaan esille liikekannallepanojärjestelmän kansallinen kehitys 1930-luvun aluejärjestelmästä sotien jälkeiseen valmiuden romahdukseen. Esitys perustuu painatusluvan saaneeseen väitöstutkimukseen.

Dos Ville Kivimäki: Raskaat numerot - tappiot talvi- ja jatkosodassa
Suomalaisten henkilötappiot vuosien 1939–1945 sodissa pystytään esittämään harvinaisen tarkasti. Esitelmässä paneudutaan talvi- ja jatkosodan henkilötappioihin eri näkökulmista. Esitys perustuu osiltaan Kivimäen Suomen puolustusvoimat 100 vuotta -teokseen aiheesta laatimaan artikkeliin.

klo 12:00-13:30
Kapt Miro Palm: Divisioonasta prikaatiin - kolmi- vai nelijako kokoonpanon perustaki 1950-luvulla?
Sotien aikana kenttäarmeijan runko muodostui divisioonista. Sotien jälkeen pohdittiin raskaaksi koetun divisioonan korvaamista kevyemmällä prikaatikokoonpanolla. Mielipiteet uudesta yhtymästä ja sen kokoonpanosta jakoi voimakkaasti mielipiteitä. Kehittämissä keskeisenä henkilö oli jalkaväen tarkastaja K.A. Tapola voimakkaine mielipiteineen. Esitelmä perustuu Palmin pro gradu tutkielmaan ja käynnissä olevaan väitöstutkimukseen.

Maj Ilkka Tuomisto: 3. Divisioonan puolustussuunnittelu 1945-1966 - valmisteltiinko itään vai länteen?
Sotien jälkeen rauhan ajan 3. Divisioona vastasi itäisestä Suomesta. YYA-sopimus edellytti puolustusvalmisteluja lännen suuntaan. Esitelmässä paneudutaan tarkastelemaan sitä, valmisteltiinko YYA-sopimuksen varjossa puolustusta Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseksi? . Esitelmä perustuu Tuomiston yleisesikuntaupseerikurssin diplomityöhön ja käynnissä olevaan väitöstutkimukseen.
 

3. Sotatalous, logistiikka, huolto

Puheenjohtaja Logistiikkaupseerit ry nimeää
Luokka Pahkajärvi

klo 08:30-10:00
HTT Minna Branders: Sotatalouden kehitysskenaariot - tiedon hallinnan näkökulma
Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja ennakoida sotatalouden tulevaisuuden kehitysskenaarioita sekä kyvykkyysvaatimuksia tiedon hallinnan näkökulmasta. Tiedollisiin kehityspaineisiin liittyy esimerkiksi se, että puolustusvoimissa joudutaan tulevaisuudessa kartoittamaan pitkiä ja moniportaisia logistiikka- ja toimitusketjuja sekä hankintaverkostoja voidaksemme tunnistaa esimerkiksi riskihankkijoita tai -alihankkijoita.
Heikko läpinäkyvyys, monimutkaiset kuljetusketjut ja niiden haastavuus suhteessa puolustusvoimien elinjaksollisin tarpeisiin ja valmiuden vaatimukseen sekä mahdolliset kytkennät siviiliyhteiskunnan logistisiin ketjuihin tai varastoinfrastruktuureihin tulee olla seurausta strategisista valinnoista, joiden tueksi tarvitaan analysoitua tietoa.
Tarvitsemme esimerkiksi soveltavan logistiikan ja data-analytiikan kyvykkyyksiä. (Tutkimuslaitoksen raportti 2017) Miten sotatalouden tutkimuksessa ja opetuksessa edistetään ja tuetaan tulevaisuudessa tätä? Tutkimus pohtii myös systeemisesti, miten sotatieteisiin liittyvä sisältötieto sekä opetus rakentuvat ja miten tuotamme osaajia tulevaisuudessa.

klo 10:00-10:45
Prof. (em.) Vesa Kanniainen: Miksi yhteistilaukset puolustuvälinehankinnoissa ovat niin harvinaisia?
Kun puolustusvälinehankintoja suunnitellaan, on luontevaa ajatella, että etenkin pienet maat tutkisivat vakavasti yhteishankintojen hyötyjä. Myös EU ja NATO ovat painottaneet yhteishankintoihin liittyviä mahdollisuuksia. Yhteishankinnan odottaisi vahvistavan niiden neuvotteluvoimaa toimittajaan nähden ja tuottavan kustannusetuja myös hankinnan mitoituksen vahvistuessa. Yhteishankinnat ovat kuitenkin harvinaisia: Euroopassa niistä on toteutunut (tai on yhä mahdollisia) vuosina 1999-2017 vain kahdeksan. Esim. Tanska jäi pois pohjoismaisesta taistelukoptereiden yhteishankkeesta. Baltian maat eivät tee keskenään koordinoituja hankintoja.

Esitelmässä kuvataan kansainvälisten puolustusvälinemarkkinoiden puitteita. Siinä myös esitetään analyysi siitä, miten yhteistyö hankinnoissa alentaisi saavutettavissa olevaa sopimushintaa ja mikä on neuvotteluvoiman merkitys. Syiksi yhteyshankintojen vähäisyydelle esitetään tarpeiden ja preferenssien erilaisuutta ja vaikeutta tukea yhteistoimintaa muilla toimenpiteillä. Tulevaan teknologiaan liittyvä epävarmuus saattaisi puoltaa yhteistyötä, mutta lyhyen tähtäimen intressit voivat painaa enemmän.

klo 10:45-11:30
Prof Juha-Matti Lehtonen: Teollisen yhteistyön vaikuttavuus
Teollisen yhteistyön tavoitteena on Suomen osallistuminen hankittavan tuotteen osavalmistukseen, puolustusteollisuuden vienti ja korkean teknologian hankinta puolustusteollisuudelle, PK-yritysten viennin edistäminen sekä teknologian siirto. Esityksessä arvioidaan Suomen arvioidaan yhteistyön vaikuttavuutta vuosien 2010 – 2012 tehtyjen teollisen yhteistyön liiketoimien perusteella teollisen yhteistyön tavoitteiden näkökulmasta.Teollisen yhteistyön tavoitteena on Suomen osallistuminen hankittavan tuotteen osavalmistukseen, puolustusteollisuuden vienti ja korkean teknologian hankinta puolustusteollisuudelle, PK-yritysten viennin edistäminen sekä teknologian siirto. Esityksessä arvioidaan Suomen arvioidaan yhteistyön vaikuttavuutta vuosien 2010 – 2012 tehtyjen teollisen yhteistyön liiketoimien perusteella teollisen yhteistyön tavoitteiden näkökulmasta.

klo 12:00-13:30
Kapt Markus Järvinen: Luottamuksen rakentuminen hankeorganisaatiossa
Suorituskykyä rakentavan hankeorganisaation haasteena on, että toimijat ovat usein kilpailijoita keskenään. Tämän asetelman vaikutuksia täytyy kyetä vähentämään, ja tehokkaasti se onnistuu rakentamalla luottamusta. Istunnossa kerrotaan, kuinka luottamus tutkimustulosten perusteella rakentuu käytännössä.
 

4. Sotatekniikka

Puheenjohtaja professori Jouko Vankka
Luokka Uusimaa

klo 8:30-10:00
Dos Juha Honkonen: Venäjän epäsymmetriset asejärjestelmät
Esityksessä tarkastellaan sellaisia Venäjän asejärjestelmiä, joilla ei ole suoranaista vastinetta muualla maailmassa. Osa näistä asejärjestelmistä on Neuvostoliitossa aloitetun kehitystyön tulosta, osa uuden Venäjän omaa tuotantoa. Esitys perustuu julkisuudessa esillä olleeseen aineistoon ja siinä esitellään asejärjestelmien toimintaperiaatteiden fysikaalisten mallien nojalla tuotettuja johtopäätöksiä.

Dos Tapio Saarelainen: Jalkaväen tulevaisuuden taistelija
Esityksessä kuvataan taistelijan toimintaympäristö sekä sen asettamia vaatimuksia hankittaville suorituskyvyille. Näkökulma esityksessä on taistelijan toimintaympäristöön, taistelijan vaatetus-, tiedonsiirto sekä asejärjestelmiin, tarkastelukulmana on yksittäisen taistelijan suorituskykyyn vaikuttavat ratkaisut.

klo 10:30-12:00
Dos Esa Lappi: Jalkaväkiryhmä simuloinnin pelinappulana
Esityksessä kuvataan, miten jalkaväkiryhmästä on luotu matemaattinen malli käytettäväksi taistelusimuloinnissa ja miten sen parametrointia on tehty. Malli on ohjelmoitu ja käytettävissä simulointiohjelmissa, joilla voidaan pelata prikaatitason skenaarioita. Sitä on myös testattu 1944 torjuntataisteluissa, jolloin simulointitulokset vastasivat hyvin todellisuutta. Esitys sopii jalkaväen taistelusta kiinnostuneille luomalla uutta näkemystä siitä, miten taistelun mallinnusprosessi voidaan suorittaa. Matemaattisille mallintajille se avaa jalkaväkijoukon taistelun perusteita laskennallisessa ympäristön kautta.

FT Kari Kallinen: Ihmisen ja teknologian rajapinnat
Teknologia on yhä tärkeämpi osa modernia sodankäyntiä. Teknologinen ylivertaisuus käsitetään suhteelliseksi eduksi, joka voi ratkaisevasti vaikuttaa sodan kulkuun. Jotta teknologiaa saadaan hyödynnettyä tehokkaasti, on sitä kyettävä myös käyttämään tehokkaasti. Ihmisen ja teknologian rajapintojen hyvä hallinta onkin yksi keskeisimmistä suorituskyvyn turvaamisen osa-alueista. Viimeisin teknologinen kehitys uusine vuorovaikutustapoineen, sensoriverkostoineen ja autonomista älykkyyttä omaavine piirteineen haastavat sekä sotilaan työtä että ihminen-kone rajapintoja. Tässä esityksessä tarkastellaan ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen ja rajapintoihin liittyviä keskeisiä ilmiöitä, ongelmia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä kartoitetaan erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.

klo 12:00-13:30
Dos Ari Poikonen: Merivoimien tutkimuskeskuksen tutkimustoiminta
Esitys alkaa lyhyellä katsauksella miten tutkimuksen rooli Merivoimien kehittämisessä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Suurin muutos tapahtui Puolustusvoimauudistuksen (PVUUD) yhteydessä, jolloin Merivoimien pintasodankäynnin järjestelmien tutkimus siirtyi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen. Merivoimiin jäi sellainen tutkimustoiminta, jolla on vähän tai ei ollenkaan synergiaa muiden puolustushaarojen kanssa. Nämä tutkimuksen alueet ovat sotalaivatekniikka, vedenalainen sodankäynti ja niihin liittyvä merellinen koetoiminta. Samassa yhteydessä lakkautettiin Merivoimien tutkimuslaitos itsenäisenä joukko-osastona ja jäljelle jäänyt merivoimallinen tutkimustoiminta organisoitiin tutkimuskeskukseksi (osasto/joukkoyksikkö) Merisotakouluun. Tutkimuskeskus toteuttaa Puolustusvoimien T&K -suunnitelmassa sille määrätyt Merivoimien tutkimushankkeet sekä tukee asiantuntijatoiminnalla Merivoimien materiaalihankkeita, joista merkittävin on tällä hetkellä uuden Laivue 2020 -alusluokan hankinta. Puheenvuorossa esitetään muutaman tutkimushankkeen keskeisiä tuloksia.

FM Klaus Zaerens: Pilviteknologiat korkean tietoturvan sovellutuksissa
Esityksessä esitellään turvallisen pilvipalvelulaskennan haasteita sekä nykytutkimuksen suuntauksia. Pilvipalveluteknologioiden mahdollistama laskentakapasiteetin kasvu, tiedon varastoinnin tekniikat sekä saavutettavuuden paraneminen ovat avanneet uusia mahdollisuuksia tiedon analysoinnin ja hyödyntämisen sekä erilaisten kollaboraatioympäristöjen muodossa. Teknologian suomat hyödyt käyttäjälle tai liiketoiminnalle tuovat myös lisää käyttäjien tai käyttäjäorganisaatioiden riskianalyyseissä huomioitavia seikkoja. Esityksessä kuvataan uhkaulottuvuuksien moninaisuutta hyödynnettävien palveluiden teknologisen abstraktion kasvaessa käsitellen erikseen luottamuksen, turvallisuuden ja yksityisyyden käsitteitä.
 

5. Sotilaspedagogiikka "Suomalaisen sotilaskoulutuksen ja -kasvatuksen tutkimuksesta"

Puheenjohtaja everstiluutnantti Timo Hänninen
Luokka Niinisalo

klo 8:30-10:00
Dos Arto Mutanen: Dialogikompetenssi ja eettisyys
Dialogitaito on kulttuurinen taito, joka perustuu yksiön eettisyyteen ja rakentaa kulttuurista harkintaa. Dialogitaidon perustana oleva yksilön sitoutuminen eettiseen hyvään ilmentää hänen eettisyyttään, jonka syvyys määrittyy hänen valintojensa ja toimiensa perusteella. Taitoa vastuulliseen ja puntaroituun toimintaan kutsutaan eettiseksi toimintakyvyksi. Eettinen toimintakyky on kaikilla ihmisillä oleva kyky, jonka syvyys kuitenkin vaihtelee yksilöstä toiseen. Sekä dialogitaito että eettinen toimintakyky ovat inhimillisiä taitoja, joita voidaan harjoittaa ja opettaa. Kuitenkin näiden taitojen kohdalla opettaminen ei opetus voi painottua ainoastaan tiedolliseen opetukseen, vaan myös harjaantumiseen. Dialogitaito edellyttää kulttuurista tietotaitoa, johon liittyy kulttuuris-käsitteellinen puntarointi sekä vastuullinen toiminta, jotka luonnehtivat yksilön eettistä toimintakykyä.

klo 10:30-12:00
Maj, Dos Antti-Tuomas Pulkka: Koulutustaidon tutkimus: sotilaskoulutuksen tuloksia ja menestystekijöitä?
Sotilaskoulutuksen- ja kasvatuksen tutkimus voisi suuntautua tarkastelemaan tekijöitä ja rakenteita, joita kehittämällä voidaan vähenevillä resursseilla ja uusilla menettelytavoilla saavuttaa mahdollisimman hyvät koulutustulokset suorituskyvyn ja koulutettavien motivaation ja hyvinvoinnin kannalta. Koulutustaidon tutkimus voisi hyödyntää erilaisia näkökulmia ja tarkastella useilla menetelmillä organisaatio- ja yksilötason keskeisimpiä tekijöitä joista koulutuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa olisi hyödynnettävä.

klo 12:15-13:00
FM Arttu Kantola: Kansalainen turvallisuustoimijana kokonaisturvallisuusajattelussa
Kokonaisvaltaiseen yhteiskunnallisen turvallisuustoiminnan ohjaamiseen tähtäävässä strategisessa puheessa kansalainen on nostettu tärkeään asemaan yhteiskunnan kriisinsietokyvyn eli resilienssin vahvistamisessa. Tämä on tunnistettavissa aktiivisen kansalaisuuden tematiikassa, jossa pyritään sovittamaan yhteen yksilön, yhteiskunnan ja kansallisvaltion välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Kansalaisuuden tutkiminen moninäkökulmaisesti kokonaisturvallisuuden vuorovaikutuksellisena osana luo edellytyksiä kokonaisvaltaiselle ja systeemiselle turvallisuustoiminnan kehittämiselle sekä kansalaisten osallisuuden tunnustamiselle ja vahvistamiselle.
 

6. Sotilassosiologia ja -psykologia

Puheenjohtaja ev dos Vesa Nissinen
Luokka Väinämöinen

klo 08:30-10:00
Jarkko Kosonen: Asevelvollisuuden kyseenalaistuminen suomalaisen asevelvollisen näkökulmasta
Prof Teemu Tallberg: Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen

klo 10:30-12:00
Tutkija, YTM Anitta Hannola: Reppuruus – kiertokulkuja sotilasuralla
Ylil Essi Hoot: Upseerin ura, perhe vai molemmat?

klo 12:15-13:30
FT dos Tapio Koivisto: Käytäntösuuntautuva johtamis- ja organisaatiotutkimus – erityisesti sotilassosiologisesti
Dr. Sc. (econ) Jukka I. Mattila: Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 – Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat
 

7. Strategia

Puheenjohtaja professori Pekka Sivonen
Pääauditorio

klo 9:00-10:00
Kom Juha-Antero Puistola: Hybriditurvallisuus kokonaisturvallisuuden ja varautumisen osana
Millä tavalla yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja kokonaisturvallisuuden malli vastaavat hybridiuhkiin? Onko tasavallan presidentin mainitsema hybridivaikuttamisen mentävä aukko tukittu?

Kom Juha Mäkelä: Merelliset hybridiuhat
Esitys pyrkii hahmottamaan meripuolustukselle ja merenkulkuun kohdistuvia hybridiuhkia sekä niiden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyviä haasteita viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Esitys pohjautuu luennoitsijan kokemuksiin hänen edellisestä työtehtävästään Rannikkoprikaatin operaatiopäällikkönä.

klo 10:30-12:00
Prof. (em.) Alpo Juntunen: Venäjä ja Kiina: luonnon vankeja
Venäjä on maailman kylmin valtio ja sen pääsy valtamerille on rajoitettua. Pohjoinen meritie on sille erittäin tärkeä strategisesti, mutta se voisi hyödyttää Venäjää myös kaupallisesti. Pohjoisessa törmäävät sotilasstrategia ja kaupalliset näkökohdat. Venäjä tarvitsee Kiinan tukea, mutta onko Kiina halukas tukemaan sitä? Kiina katsoo eteläisille alueille ja kokee tärkeimmäksi kilpailijakseen Yhdysvallat.

Maj Christian Perheentupa: Afganistan-selontekojen eduskuntakäsittelyt
Esityksessä tarkastellaan Valtioneuvoston Afganistan-selontekojen eduskuntakäsittelyitä vuosilta 2002-2014 turvallistamisteorian tarjoamin välinein.
Keskeisimpiä havaintoja olivat valiokuntien suuri merkitys, puheiden pyrkimys kaikenkattavuuteen, uhkakuvien vähälukuisuus, viitekohteiden suhteellinen pysyvyys sekä turvallisuuskeskustelun tietynlainen perinteisyys.
Operaatioon osallistumiseen vaikuttavina tekijöinä puheissa korostui erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien rooli. Operaatioon kriittisesti suhtautuvissa puheenvuoroissa painotettiin Yhdysvaltojen toimia alueella sekä operaation korkeita kustannuksia ja pitkää kestoa suhteessa saavutettuihin tuloksiin.

Prof. Pekka Sivonen: Voimankäytön menestyksellisyyden ehdoista interventioissa
Esitys tarkastelee läntisen sotilaallisen pakottamisen ja interventioiden menestyksellisyyden ehtoja. Pakottamisessa korostuvat uhan kommunikoinnin uskottavuus ja mahdollisuus molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Interventioissa korostuvat voimankäytön päättäväisyys, eskalaation hallinta ja valmius maavoimien käyttöön.

klo 12:00-13:30
Dos. Tommi Koivula: Transatlanttisen suhteen kehitysnäkymät 2030-luvulla

Maj Annukka Ylivaara: Tulevaisuuden arviointi strategisessa tiedustelussa
Esityksessä käsitellään tulevaisuuden arviointia strategisen tiedustelun kontekstissa. Esitys perustuu yleisesikuntaupseerikurssilla vuonna 2017 laadittuun diplomityöhön, jossa hyödynnettiin sekä käsite-, kirjallisuus- että tapaustutkimusta. Käsitetutkimuksessa kuvattiin tulevaisuuden arviointiin tiedustelun tutkimuskirjallisuudessa liitettyjä erilaisia merkityksenantoja. Kirjallisuustutkimuksessa tarkasteltiin, miten tulevaisuuden arviointia strategisessa tiedustelussa on empiirisesti tutkittu ja mitä suosituksia tutkimuskirjallisuudessa on laadittu. Suositusten perusteella laadittiin mittaristo tapaustutkimusta varten. Tapaustutkimuksessa keskityttiin suomalaisen sotilastiedustelun määräaikaistuotteen tutkimiseen.

Kapt Antti Pihlajamaa: GIUK-linjan merkityksestä 2010-luvulla
 

8. Operaatiotaito ja taktiikka

Puheenjohtaja sotilasprofessori Janne Mäkitalo
Luokka Siinai

klo 8:30-10:00
Sotprof., evl Janne Mäkitalo: Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana
Esitelmässä luodaan katsaus itsenäisyyden aikana Suomessa laadittuihin operaatiotaidon ja taktiikan tutkimustöihin, painottuen opinnäytetöihin ja Suomen Sotatieteellisen Seuran piirissä toteutettuun tutkimukseen.

Sotprof., evl, dos, ST Petteri Lalu: Syvää vai pelkästään tiheää? Venäläisen sotataidollisen ajattelun kehittyminen
Esitelmässä luodaan katsaus neuvostoliittolaisen sotataidon, erityisesti syvän taistelun ja operaation oppien, kehittämiseen ja toteuttamiseen.

klo 10:30-12:00
Erikoistutkija, YTT, dos maj ST Jan Hanska: Ajan rooli mekanisoidussa operaatiotaidossa
Esitelmässä tarkastellaan Hanskan diplomityön sekä taktiikan ja operaatiotaidon alan väitöskirjan keskeisimpiä havaintoja ajan merkityksestä operaatiotaidossa keskittyen erityisesti mekanisoituun sodankäyntiin. Lähtökohtaisesti sodankäynnissä menestyksen katsotaan liittyvän ajan, paikan (/tilan) ja voiman tehokkaaseen hyväksikäyttöön. Esitelmässä tarkastellaan niitä erityispiirteitä, joita teollistuminen, motorisointi ja mekanisointi toivat operaatiotaitoon.

Maj Janne Tähtinen: Georgian sodan tarkastelu strategisen iskun toteutusperiaatteiden ja torjunnan näkökulmasta
Esitelmässä tarkastellaan Georgian sodan taustoja ja toimintaympäristöä sekä molempien osapuolten operaatioita analysoiden niitä strategisen iskun uhkamallin ja siihen vastaamisen näkökulmista. Esitelmän lopuksi tarkastellaan Georgian sotaa yleisesti uhkamallien näkökulmasta sekä hyökkäysoperaation ja sen torjunnan menestystekijöitä. Esitelmä perustuu vuonna 2013 valmistuneeseen yleisesikuntaupseerikurssin diplomityöhön.

klo 12:00-13:30
Maj Juha Hollanti: Ajatuksia alivoimaisen taktiikasta
Esitelmässä tarkastellaan upseereiden julkisen kirjoittelun perusteella muodostuvaa käsitystä suomalaisen taktisen ajattelun muutoksesta 1920-luvulta 1950-luvun lopulle.

Kapteeni Erno Salo: Taktiset keinot pataljoonan taistelun ytimessä – Taktisen osaamisen kehittyminen sotatiedustelun maisterien taktiikan opintojen kuluessa – havaintoja ja kehitysideoita
Esitelmässä luodaan katsaus suomalaisen operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen nykytilaan Maanpuolustuskorkeakoulussa. Esitelmässä tutustutaan muun muassa taktisen osaamisen teoriaan ja sen taustalla vaikuttaviin ilmiöihin sekä seurataan sotatieteiden maisterikurssilla opiskelevien oppilasupseerien taktisen osaamisen kehittymistä opintojen kuluessa. Lisäksi esitelmässä haetaan vastauksia kysymyksiin miten taktiikkaa tulisi opettaa ja mitkä tekijät edistivät oppilasupseerien taktisen osaamisen kehittymistä? Eräs tutkimuksen kantavista teemoista onkin pyrkimys irti kaavamaisista taktisista ratkaisuista ja kannustaa upseereita aktiiviseen keskusteluun taktisen ajattelun kehittämiseksi.
 

9. Tutkimus ja suorituskyky

Puheenjohtaja eversti, tohtori Rainer Peltoniemi
Luokka Vihuri

klo 08:30-10:00
Ev Jyri Kosola & ev, ST Vesa Nissinen: Tutkimus suorituskyvyn rakentajana, tutkimus ja käytännön kehittäminen

klo 10:30-12:00
Kmdri, ST Jukka Anteroinen, Dos Arto Nokkela, ev ST Martti Lehto & maj dos Tapio Saarelainen: Tohtoriopiskelu ja väitöskirjaprosessi

klo 12:15-13:30
Prof Jarno Limnéll, Prof Juha Mäkinen & maj dos Tapio Saarelainen: Tohtoriopiskelun tukeminen, mentor-toiminnan käynnistäminen
 

10. Tiedusteluhistoria

Puheenjohtaja FT Juho Kotakallio
Luokka Sarriojärvi

klo 10:30-12:00
PhD Antti Matikkala: "Erittäin ansiokkaasti toiminut Suomen hyväksi" – Ulkomaisen sotilastiedusteluhenkilöstön palkitseminen kunniamerkeillä 1940-1945
Esitelmä tarkastelee erilaisia kategorioita ja konteksteja, joissa ulkomaiden sotilastiedustelun henkilöstölle päätettiin antaa suomalaisia kunniamerkkejä, analysoiden miten kunniamerkkiesitysten kaltaisia henkilöhistoriallisia lähteitä voidaan hyödyntää tiedusteluhistorian tutkimuksessa. Ulkomaisia sotilastiedustelijoita palkittiin heidän erityisistä ansioistaan Suomen hyväksi, mutta normaalin myös rauhan aikana tapahtuvan diplomaattisen kunniamerkkivaihdon lisäksi he vastaanottivat suomalaisia kunniamerkkejä osana laajempia kohteliaisuusdekorointeja. Oman erityisryhmänsä muodostavat saksalaisten omasta aloitteesta heille annetut suomalaiset kunniamerkit.

FT Aleksi Mainio: Suomi, virkavalta ja venäläiset taistelujärjestöt 1917-1939
Lokakuun vallankumous repi Euroopan ideologisesti kahtia bolševistiseen ja antibolševistiseen leiriin. Se aloitti näkymättömän sodan ajan, jonka vaikutukset heijastuivat myös Suomeen. Maasta muodostui tärkeä tukialue Venäjän oppositiovoimille ja niiden maanalaisille taistelujärjestöille. Nämä aseelliset järjestöt lähestyivät turvallisuusviranomaisia ja sellaisia poliitikkoja, jotka kannattivat Neuvosto-Venäjän vastaista interventiopolitiikkaa. Aktivistijärjestöt vannoivat sissisodan, terrori-iskujen ja salamurhien nimeen ja lupailivat yhteistyökumppaneilleen tiedustelutietoa. Suomen yleisesikunnan tiedustelu, mutta jossain määrin myös Etsivä Keskuspoliisi olivat valmiita edistämään Venäjän valkoemigranttien näkymätöntä sotaa tietyillä ehdoilla.

klo 12:00-13:30
FT Juho Kotakallio: Brittitiedustelu ja Suomi 1930-luvulta kylmän sodan alkuun
Esitelmä tarkastelee Ison-Britannian tiedustelun toimintaa 1930-luvulta kylmän sodan alkuun. Maantieteellisenä painopisteenä esitelmässä on Suomi, joka muodosti brittitiedustelulle keskeisen tarkkailupaikan itään ja Neuvostoliiton ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Maailmanpoliittisten tapahtumien myötä Ison-Britannian painopiste siirtyi 1930-luvulla Saksaan, toisen maailmansodan jälkeen taas Neuvostoliittoon. Tämä toiminnan muutos näkyi myös Suomessa. Ison-Britannian ja Suomen väliset hyvät suhteet ajautuivat jatkosodan myötä sodanjulistukseen, mutta sodan päättyessä suhteet taas lämpenivät.

FM Viktor Rantala: Ruotsin salainen henkilötiedustelu Suomessa kylmän sodan alkupuolella
Esitelmässä käsitellään Ruotsin sotilastiedustelun salaista henkilötiedustelua harjoittaneen T-toimiston toimintaa Suomessa kylmän sodan aikana. Aihetta käsitellään toisen maailmansodan päättymisestä 60-luvulle asti.