Johtamista kokonaisvaltaisessa turvallisuusympäristössä

Jännitteinen toimintaympäristö on korostanut tarvetta asiantuntijuudelle kokonaisturvallisuuden kentällä. Tähän tarpeeseen pyritään vastaamaan MPKK:n uudella kokonaisturvallisuuden sotilaalliseen ulottuvuuteen keskittyvällä asiakokonaisuudella. Tällä hetkellä käynnissä on selvitystyö, kuinka opetusta ja tutkimusta tulisi kehittää, jotta muuttuneelle toimintaympäristölle ominaiseen laaja-alaiseen vaikuttamiseen kyettäisiin vastaamaan entistä paremmin.

Vallitsevassa toimintaympäristössä on tunnistettu ilmiöitä ja uhkia, joiden ristikkäis- ja seurannaisvaikutukset kohdistuvat eri turvallisuustoimijoiden toimialueille. Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaankin Suomessa kokonaisturvallisuuden mallilla hyödyntäen yhteiskunnan kaikkia voimavaroja. Puolustusvoimat vastaa ensisijaisesti sotilaallisesta maanpuolustuksesta kokonaismaanpuolustuksen muodossa. Tämän keskiössä on uusimman Puolustusselonteon mukaisesti uudistuva paikallispuolustusjärjestelmä. Tarve asiantuntijuudelle kokonaisturvallisuuden sotilaallisen ulottuvuuden osalta onkin tunnistettu ja Puolustusvoimien rooli osana vallitsevaa mallia vaatii edelleen terävöittämistä.

Valmiutta vastata kasvaneeseen asiantuntijatarpeeseen kehitetäänkin tulevina vuosina MPKK:lla Johtaminen kokonaisvaltaisessa turvallisuusympäristössä työnimellä kulkevalla kokonaisturvallisuuden asiakokonaisuudella. Kokonaisuus kattaa sekä opetuksen, tutkimuksen että harjoitustoiminnan. Asiakokonaisuuden koordinoinnista MPKK:lla vastaa tällä hetkellä Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen erikoistutkija, ST eversti (evp) Max Sjöblom. 

– Puolustusselonteossa puhutaan käsitteestä kokonaismaanpuolustus, joka kattaa kaikki kansalliset ja kansainväliset sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset poikkeusoloissa. Lähtökohta tässä meidän asiakokonaisuudessa on tarkastella ja tutkia [kokonaisturvallisuutta] laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta, mutta nimenomaan sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta, Sjöblom kertoo. 

Kokonaisturvallisuuden opetuksen ja tutkimuksen nykytila selvityksen alla

Tällä hetkellä käynnissä selvitystyö, minkä tavoitteena on kartoittaa nykytilanne kokonaisturvallisuuden tutkimuksen, opetuksen ja harjoitusten osalta Maanpuolustuskorkeakoulussa.  

– Tärkein toimenpide tälle vuodelle on kokonaiskuvan muodostaminen asiakokonaisuuden tutkimus-, opetus- ja harjoitustilanteesta eli mitä tällä hetkellä tästä tutkitaan ja mitä aiheesta eri tutkintotasoilla opetetaan ja miten kokonaisturvallisuus näyttäytyy meidän harjoituksissa. Muodostettavan kokonaiskuvan ja saatujen havaintojen pohjalta laaditaan kaikista kolmesta osa-alueesta selvitys niiden nykytilasta. Selvityksiin tullaan sisällyttämään myös suosituksia siitä, miten näitä kolmea osa-aluetta tulisi kehittää. Esimerkiksi opetuksen osalta tilanne on tällä hetkellä se, että suoraan asiakokonaisuuteen liittyviä asioita opetetaan liian vähän. Toki monen muun opintojakson yhteydessä sivutaan tähän kuuluvia keskeisiä elementtejä, Sjöblom sanoo.

Kokonaisturvallisuus osana upseerien ammattitaitoa

Asiakokonaisuuden kehittäminen kulminoituu Sjöblomin mukaan kolmeen kysymykseen: Mitä upseerien tulisi tietää kokonaisturvallisuuden kentästä, laaja-alaisesta vaikuttamisesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja uhkista sekä niiden moninaisuudesta että eri turvallisuustoimijoiden ja sidosryhmien toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa? Toinen keskeinen kysymys on mitä kokonaisturvallisuuteen ja sen johtamiseen liittyvää osaamista ja tietoa MPKK:lla tulee olla, jotta MPKK kykenee vastaamaan yhteiskunnan asiantuntija- ja opetustarpeeseen. Tutkimuksen kannalta kolmas keskeinen kysymys taas on, miten keskeiset tietotarpeet hankitaan eli mitä MPKK:lla pitää tutkia itse ja mitä tutkimustietoa voidaan saada verkostoitumisen kautta.

Asiakokonaisuuden tavoitteena on Sjöblomin mukaan ennen kaikkea laajentaa upseerien ymmärrystä Puolustusvoimien roolista osana kokonaisturvallisuuden kenttää.

– Tavoitteena on tuottaa upseereille parempaa osaamista ja ymmärrystä sotilastoiminnan lisäksi laaja-alaisesta vaikuttamisesta ja muista toimijoista kokonaisturvallisuusmallin näkökulmasta sekä laajempaa ymmärrystä siitä, miten yhteiskunnassa toimitaan erityisesti harmaassa vaiheessa, Sjöblom sanoo. 

Pitkäjänteistä yhteistyötä yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi

Kokonaisturvallisuuden asiakokonaisuus pohjataan neljään peruspilariin: opetukseen, tutkimukseen, harjoituksiin sekä muihin toimenpiteisiin. Muut toimenpiteet sisältävät muun muassa tohtoriopinnot ja tutkimusyhteistyön. Sjöblom korostaakin niin MPKK:n sisäistä kuin myös eri oppilaitosten ja turvallisuustoimijoiden välistä yhteistyötä sekä kotimaassa että ulkomailla. Tällä hetkellä käynnissä olevassa prosessin ensimmäisessä vaiheessa asiakokonaisuudelle rakennetaan kestävä perusta, mihin sisältyy muun muassa verkostojen rakentaminen ja tiedonvaihto muiden toimijoiden kanssa. 

Sjöblomin mukaan keskeistä on tiedostaa kokonaisturvallisuuskentän laajuus, mutta keskittyä omaan erityisosaamiseen: sotilaalliseen maanpuolustukseen ja siihen liittyvien ilmiöiden käsitteellistämiseen. Kokonaisturvallisuuden sisältö ja toteutus kuvataan Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, jota ollaan tällä hetkellä uudistamassa. Kokonaisturvallisuuden kenttä on jatkuvan muutoksen ja tarkastelun kohteena. Sjöblom korostaakin pitkäjänteisen työn merkitystä asiantuntijuuden rakentamisessa ja siihen uudella kokonaisturvallisuuden asiakokonaisuudella pyritään vastaamaan.

–Tavoitteena on vakiinnuttaa ja rakentaa pidemmän ajanjakson kattava tutkimussuuntaus ja verkosto, joka tuottaisi perusteita, osaamista ja asiantuntijuutta näistä kokonaisturvallisuuden osakokonaisuuksista meidän kaikkien kolmen päätehtävän, tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi, Sjöblom summaa.