Hyppää sisältöön

Sotatieteiden päivillä pyritään rakentamaan entistä monipuolisempaa näkemystä tulevaisuuden sodasta

Maanpuolustuskorkeakoulu
18.10.2021 11.02

Sotatieteiden päivät järjestetään ensimmäistä kertaa täysin virtuaalisina. Seminaarin teemana on ”Sodan kuvan muutos”, joka ohjaa osallistujia pohtimaan laaja-alaisesti asevoimien olemassaolon ja kehittämisen tarkoitusta sekä sen käyttöperiaatteita ja toimintamalleja niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessa. 3.– 4.11.2021 järjestettävän seminaarin puhujakattaus onkin aiempaa monipuolisempi.

Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran yhteiset Sotatieteiden päivät järjestetään jo kymmenettä kertaa 3.–4.11.2021. Päivien tavoitteena on tuoda monipuolisesti esille akateemista sotatieteellistä tutkimusta ja edistää siihen liittyvää verkottumista. Perinteikästä tapahtumaa on muovattu vallitsevaan tilanteeseen sopivaksi ja se järjestetään ensimmäistä kertaa virtuaalisesti. Toteutustapa on mahdollistanut entistä laajemman kattauksen aihepiirin asiantuntijoita ulkomailta asti.

Tämän vuoden teeman pohjalta tavoitteena on avata uusia näkökulmia aihepiirin tutkimukseen. Vaikka seminaarin teemana on "Sodan kuvan muutos", jo aloituspaneelikeskustelun otsikko ”Näkökulmia tulevaisuuden turvallisuusuhkiin” pyrkii laajentamaan näkökulmaa turvallisuusuhkista pelkän sotilaallisen, aseellisen sodankäynnin ulottuvuuden ulkopuolelle. Tähän keskusteluun kuuluu olennaisena kysymys, miten ylipäänsä ymmärrämme termin "sota", jonka muutosta haluamme tutkia ja ymmärtää. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja Hannu Kari kuvaakin Sotatieteiden päiviä yleisesti keskustelunavaukseksi niin oman organisaation kuin yhteiskunnankin suuntaan. 

– Ajatuksena on tuoda avointa tieteellistä keskustelua meille tärkeästä kokonaisuudesta eli sodan kuvan muutoksesta. Tarkoituksena on saada tiedeyhteisöön uudenlaista ajattelua sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, Kari sanoo.

Ensimmäistä kertaa virtuaalisena

Aiemmin Santahaminassa paikan päällä järjestetyt Sotatieteen päivät ovat keränneet keskimäärin noin 150 aiheesta kiinnostunutta kuulemaan tuoreimmasta sotatieteiden tutkimuksesta. Uusi toteutustapa mahdollistaa osallistumisen matalammalla kynnyksellä ja tässä vaiheessa ilmoittautuneita onkin jo enemmän aiempiin vuosiin verraten. Erikoissuunnittelija Matti Muhli kertoo, että toteutustapa on osaltaan mahdollistanut myös kansainvälisesti korkeatasoisten puhujien, kuten ranskalaisen ydinaseasiantuntijan tohtori Bruno Tertrais’n, saamisen tapahtuman luennoitsijoiksi.

Yhtäältä etäosallistuminen madaltaa osallistumiskynnystä, mutta toisaalta seminaarin toinen keskeinen elementti, sosiaalinen verkottuminen, jää tällä toteutustavalla vajavaiseksi.

– Sotatieteiden päivillä on kaksijakoinen funktio: tiedon jakaminen ja vastaanottaminen sekä sosiaalinen verkottuminen. Muodollinen puoli pystytään järjestämään, mutta epävirallista sosiaalista verkottumista kahvitauoilla ei voida näillä yhteyksillä toteuttaa, Kari huomauttaa.

Tulevaisuudessa vastaavan kaltaisissa seminaareissa tullaan Karin ja Muhlin mukaan hyödyntämään hybridijärjestelyjä. Verkottumisen kannalta kuitenkin suositaan sitä, että suurin osa tulee paikalle. Erityisen tärkeänä he näkevät sen tohtoriopiskelijoiden kannalta. 

– Sotatieteiden harjoittajia on Suomessa aika pieni joukko, minkä vuoksi akateemisia foorumeita, joilla tohtoriopiskelijat pääsisivät luontevasti verkostoitumaan ja esittelemään omaa tutkimustaan, on vähän. Sotatieteen päivät ovatkin Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoille yksi keskeisimmistä kansallisista tiedetapahtumista, joissa he voivat päästä esittelemään omaa tutkimustaan matalalla kynnyksellä, Muhli sanoo.

Työryhmät läpileikkaavana esittelyfoorumina

Sotatieteiden päivien ohjelma kokonaisuudessaan koostuu sekä esitelmistä, paneelikeskustelusta että työryhmätyöskentelystä. Työryhmät keskittyvät tietyn tieteenalan tai teeman ympärille ja tavoitteena onkin saada tietystä aihealueesta kiinnostuneet yhteen. 

– Ajatuksena on pyrkiä löytämään yhteisiä teemoja, tieteenala on tietysti hyvä yhteinen nimittäjä näille. Työryhmät toimivat kyseisen tieteenalan läpileikkaavana esittelyfoorumina. Omaa tutkimustaan esittelee laaja joukko juuri tutkimusuraansa aloittelevista tohtoriopiskelijoista professoreihin. Tätä kautta voidaan löytää myös esimerkiksi yhteisiä tutkimusintressejä, Kari sanoo.

Rinnakkaisia työryhmiä on yhteensä kymmenen, minkä vuoksi Sotatieteiden päivien osallistujat joutuvat tekemään valintoja työryhmien välillä. Seminaarin päätösplenaarissa jokaisen työryhmän puheenjohtaja esittelee yhteenvedon keskeisimmistä työryhmässään esiin nousseista huomioista. 

– Yhteenveto tähtää siihen, että jokainen Sotatieteiden päivien osallistuja saisi mukaansa keskeisimmät poiminnat jokaisen työryhmän työskentelystä, Muhli sanoo.

Kari korostaa yhteenvedon merkitystä myös yleisesti sotatieteiden tutkimuksen kannalta.

– Sotatieteissä on hyvin tärkeää ymmärtää myös muita sotatieteisiin liittyviä tieteenaloja ja niiden toimintaa. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusstrategian mukaisesti meidän tulee pyrkiä luomaan ymmärrystä siitä, millaisia tulevaisuuden haasteita kohtaamme. Keskinäisriippuvuus luo haasteita, sillä tutkimus tulee kytkeä muihin aloihin ja osa-alueisiin, jotta ymmärrämme kokonaisuuden. Sotatieteiden päivät heijastelevat tätä tavoitetta, jossa niin siviili- kuin sotilasyliopistojen tutkijat pyrkivät yhdessä löytämään ratkaisuja yhteiskunnan turvallisuuden haasteisiin, Kari päättää.

Sotatieteiden päivät on kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin seminaari. Tutustu Sotatieteiden päivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.