Hyppää sisältöön

TAHTO2-hankkeen tuoreimmassa artikkelissa syvennytään naisten maanpuolustussuhteeseen

Maanpuolustuskorkeakoulu
26.5.2021 11.45
Kuva: Naisten valmiusliiton kuvapankki

TAHTO-tutkimushankkeen toisessa vaiheessa syvennyttiin erityisesti naisten maanpuolustussuhteeseen etnografisen tutkimuksen sekä kvantitatiivisen kyselyaineiston myötä.

Valtiotieteen tohtori Linda Hart tarkastelee TAHTO2-tutkimushankkeen tuoreimmassa artikkelissa naisten maanpuolustussuhdetta etnografisessa tutkimuksessaan. Hart on tehnyt osallistuvaa havainnointia Naisten Valmiusliiton järjestämissä valmius- ja turvallisuuskoulutuksissa. Haastatellut ovat kursseille osallistuneita ja kurssien järjestämisessä mukana olleita naisia. Etnografiseen ja haastatteluaineistoon perustuva vertaisarvioitu artikkeli Willing, Caring and Capable: Gendered Ideals of Vernacular Preparedness in Finland on julkaistu Social Politics -lehdessä.

Perustuslaillinen maanpuolustusvelvollisuus koskettaa kaikkia Suomen kansalaisia. Valmiuslaissa määritellään täysi-ikäisille esimerkiksi työvelvollisuuden kaltaisia poikkeusolojen velvollisuuksia. Näiden velvollisuuksien toimeenpano kuitenkin edellyttää säännösten erillistä käyttöönottoa. Maanpuolustusvelvollisuuden sisältöä asevelvollisuuden ulkopuolelle jäävien osalta ei olekaan selkeästi määritelty. Hart pyrkikin tutkimuksellaan syventämään ymmärrystä verrattain vähän tutkitusta naisten maanpuolustussuhteesta.

Maanpuolustusvelvollisuuden konkreettisin ilmentymä, asepalvelus, koskettaa välittömästi tai välillisesti suurta osaa kansasta, mikä on Hartin mukaan osaltaan innostanut myös juridisen velvollisuuden ulkopuolelle jäävää naisväestöä osallistumaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Naisten valmiusliitto on järjestänyt naisille suunnattua valmius- ja turvallisuuskoulutusta vuodesta 1998 alkaen. Vuonna 2007 Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle säädetty julkisoikeudellisen yhdistyksen asema loi lainsäädännöllisen pohjan asepalvelusta suorittamattomille maanpuolustukseen perehtymiseen ja esimerkiksi vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistumiseen.  

Hart sovelsi TAHTO-hankkeen ensimmäisessä osassa kehitettyä maanpuolustussuhteen käsitettä haastatteluaineiston keräämisessä. Sotatieteen tohtori Jarkko Kososen, dosentti Alisa Puustisen ja professori Teemu Tallbergin kehittämä maanpuolustussuhteen käsite ymmärretään moniulotteisena kokonaisuutena, johon sisältyy niin maanpuolustusasenne, -luottamus, -toimijuus kuin -osaaminen. Hartin mukaan hänen haastattelemiensa naisten osalta erityisesti maanpuolustustoimijuus ja -osaaminen korostuivat.

- Naisten vastauksissa korostui, että vähintään pitäisi osata pitää huolta itsestä, läheisistä ja hoivan alaisista, kuten lapsista ja vanhuksista erilaisten kriisien kohdatessa, Hart kuvailee haastateltujen käsitystä omasta toimijuudestaan kriisitilanteessa.

Majuri Pasi Jalkasen ja dosentti Teija Sederholmin TAHTO2-hankkeessa laatimassa kyselyssä selvitettiin kansalaisten maanpuolustussuhdetta. Kyselyaineiston tuloksissa ei tullut esille aiemmista tutkimuksista poiketen merkittävää eroa naisten ja miesten välillä puolustustahdossa. Keskeisimmäksi vaikuttavaksi tekijäksi nousi ikä: aineiston perusteella korkeampi ikä näyttäisi ennustavan myönteisempää suhtautumista maanpuolustukseen ja politiikkaan. 

 Linda Hart Kuva: Josua Ketola, Puolustusvoimat

Hart luonnehtii tekemiensä haastatteluidensa pohjalta naisten suhtautumista maanpuolustukseen hieman empiväksi. Omaa toimijuutta maanpuolustuksen saralla myös kyseenalaistettiin, sillä asepalvelus nähdään maanpuolustuksen keskeisimpänä ilmentymänä. Huomattavaa oli kuitenkin naisten aktiivisuus osallistua kursseille, mikä on osaltaan merkittävää, sillä pääosin varuskunta-alueilla järjestetyt kurssit ajavat Hartin mukaan miettimään maanpuolustukseen liittyviä kysymyksiä. 

- Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta, johon havainnoimani kurssit lukeutuvat, on merkittävä kansalaistoiminnan kenttä Suomessa, Hart kuvailee vapaaehtoisten kurssien merkitystä osana yhteiskuntaa. 

Maanpuolustustahdon vaaliminen on nähty perinteisesti poliittisena tavoitteena. Sotilaallisen toiminnan ohella ei-sotilaallisen toiminnan osuutta maanpuolustustahdon rakentamisessa on pohdittu. Hartin mukaan työn muotojen kirjo, mitä maanpuolustuksen piirissä voidaan tehdä, on muuttunut vuosien varrella, minkä myötä monenlaista osaamista tarvitaan. Kokonaisturvallisuusmallin voidaan nähdä korostavan tätä entisestään, sillä arjen turvallisuus nähdään yhä tiiviimmin osana turvallisuutta kovan sotilaallisen turvallisuuden ohella. Vapaaehtoinen maanpuolustus on Hartin mukaan mielenkiintoinen kenttä, jolla aiheesta kiinnostuneet ihmiset pääsevät harjoittelemaan käytännön taitoja. Maanpuolustuksen laaja kenttä on muutoksessa ja tulevien vuosien kysymyksiä ovat, kuinka lainsäädännölliset muutokset huomioidaan ja miten kansalaisten maanpuolustussuhdetta pyritään rakentamaan.

- Naisilta, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asepalvelusta näyttää löytyvän periaatteellista halua osallistua maanpuolustukseen, mutta onhan se siis usein kansalaisille itselleen hieman hämärän peitossa, mitä maanpuolustukseen osallistuminen voisi olla, jos ei ole suorittanut asepalvelusta. Olisiko se yleistä katastrofeihin varautumista vai sotilaallista varautumista, mutta kysymys onkin: mikä kaikki liittyy maanpuolustukseen? 

Kaikki TAHTO-hankkeen julkaisut: TAHTO-tutkimusprojekti