Tutkimusta arvioitiin ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta Maanpuolustuskorkeakoulussa
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen ulkoisen arvioinnin arviointitapahtuma järjestettiin 25.-28.1.2021. Arviointipaneeli koostui Maanpuolustuskorkeakoulun ulkopuolisista, niin koti- kuin ulkomaalaisista asiantuntijoista. Paneelin muodostamisessa otettiin huomioon tutkijoiden monitieteellisyys, johtamiskokemus sekä laaja-alainen tietämys yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Perusteellinen arviointiprosessi on pitkän aikavälin projekti
Keväällä 2020 Maanpuolustuskorkeakoulussa aloitettiin neliportainen tutkimuksen ulkoinen arviointiprosessi, jossa arvioidaan Maanpuolustuskorkeakoulun julkisen ja ei-julkisen tutkimuksen tilaa, kehitystä, vaikuttavuutta sekä annetaan palautetta ja suosituksia tulevaisuuden tutkimuksen suuntaviivoista. Arviointiprosessi aloitettiin itsearvioinnilla, jossa tarkasteltiin mennyttä tutkimusta ja pyrittiin tunnistamaan tutkimustoiminnan aikaisempia onnistumisia ja kehityskohteita. Prosessin toiseen vaiheeseen kuului tieteenalojen yhteisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Suunnitelmalla pyrittiin tunnistamaan korkeakoulun merkittävimmät sisäiset yksikkörajat ylittävät, tutkittavat tutkimusteemat.
Maanantaina 25. tammikuuta arviointitapahtuman ensimmäisenä päivänä paneelin puheenjohtaja Royal Military College of Canadan sotatieteen professori, everstiluutnantti FM, SM, David Last, tutkimusjohtaja professori Hannu H. Kari sekä eversti (evp) Harri Niskanen perehdyttivät panelistit tulevaa arviointipaneelia varten sekä valmistelivat ja tutustuivat tutkimusalojen arvioitaviin materiaaleihin. Materiaaleihin tutustuminen sujui Karin mukaan hyvin sutjakkaasti:
– Perehdyttämistilaisuudessa huomasi, että panelistit olivat jo tutustuneet hyvin meidän materiaaleihin ja he esittivät hyviä ja monipuolisia kysymyksiä, joilla saimme taustoitettua heille meidän erityistä osaamistamme sotatieteissä sekä sotatieteiden että yliopistollisen toimintaympäristön kantilta.
Arviointitapahtuman toisena päivänä tutkimusteemojen esittelijät kertoivat haastattelussa oman tutkimusalueensa parhaillaan käynnissä olevista tutkimuksista sekä esittelivät tulevaisuuden tutkimuksen teemoja. Tiistain tavoitteena oli, että panelistit pääsivät perehtymään eri tieteenalojen vahvuuksiin, kehitykseen ja edellisen strategiakauden tuotoksiin, erityisesti tutkimuksen teon painopisteisiin.
Strategian tutkimusta esitellyt apulaisprofessori Tommi Koivula suhtautuu tutkimuksen arviointiprosessiin hyvin myönteisesti:
– Altistaessaan oman työnsä tällaiselle ulkoiselle katseelle ikään kuin pakottaa miettimään vaihtoehtoja. Se auttaa pohtimaan ovatko ne tehdyt ratkaisut parhaita, olisiko tässä vielä jotain muuta tehtävissä ja ollaanko edes oikeilla jäljillä.
Tulevan tutkimuksen suuntaviivojen piirtäminen on tarpeellista
Keskiviikkona 27.1., tapahtuman kolmantena päivänä aiheena oli suunnitella tulevaisuuden tutkimuksen teemoja ja pohtia yhdessä eri sotatieteiden tutkimusalojen kanssa miten tuleva tutkimus voisi olla entistä monialaisempaa ja millaisilla keinoilla alat voivat tuottaa yhä enemmän uutta tutkimustietoa omasta tutkimuskentästään. Tutkimusjohtaja Kari korostaa tulevaisuuden yhteisen suunnittelun tärkeyttä edistymisen kannalta:
– Suunnittelu on keino luoda yhteistä keskustelua, yhtenäistää näkemyksiä tutkimuksen saralla ja monitieteellistää tutkimuskenttää. Sitä kautta pystymme toivon mukaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Olennaistahan ulkopuolisten tekemässä arvioinnissa on saada selville, onko ulkopuolinen yhteisö ja Maanpuolustuskorkeakoulu samassa linjassa tutkimuksen todenmukaisuuden ja niin sanotun tutkimuksen luoman tarinan kanssa.
Palautteesta hyötyä jo lähitulevaisuudessa
Nelipäiväisen arviointitapahtuman aikana panelististeille esiteltiin kattavasti ja monipuolisesti Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtyjä tutkimuksia ja myöhemmin arviointipaneeli koostaa saamistaan tiedoista arviointiraportin.
Tutkimuksen ulkoisen arvioinnin merkitys Maanpuolustuskorkeakoululle on huomattava, sillä palaute sisältää niin menneen tutkimuksen onnistumiset kuin mahdolliset kehityskohteet.
– Tämä ulkopuolinen arviointi on vain jäävuoren huippu. Itsearviointi ja tulevaisuuden suunnittelutyö, jota olemme tehneet kuluneen vuoden aikana, on se päämateriaali, joka on koko arviointiprosessin pohjalla.
Kaikkea koko arviointiprosessissa tuotettua materiaalia tullaan hyödyntämään esimerkiksi helmikuussa järjestettävässä, jokavuotisessa Pääesikunnan suunnitteluosaston suunnittelupalaverissa.
– Kaikki tämä työ mitä on tehty, on itseasiassa aika pitkälti meidän normaalia työtä, jota teemme nyt vain hieman eri tavalla sitouttamalla tutkijoita ja muita työntekijöitä tähän prosessiin, jotta tutkimus voisi olla entistä monialaisempaa, Kari summaa.
