Hyppää sisältöön

100 vuotta suomalaista sotahistorian tutkimusta Puolustusvoimissa

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 28.11.2019 14.00 | Julkaistu suomeksi 28.11.2019 klo 15.00
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulu järjesti Sata vuotta sotahistorian tutkimusta Puolustusvoimissa -miniseminaarin torstaina 28.11. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian tutkijat kävivät seminaarissa läpi koululla tehtävää tutkimusta, ja eri yliopistojen tutkijat pitivät omia esityksiään sotahistorian eri aihealueisiin liittyen.

Mikko Karjalainen

Maanpuolustuskorkeakoulun rooli sotahistorian tutkimisessa

Seminaarin pääajatuksena oli saada kuva siitä, mitä sotahistorian tutkimuskentällä on tapahtunut viime vuosikymmeninä, ja miltä tulevaisuuden tutkimus näyttää. Seminaariin osallistui sotahistorian tutkijoita, säätiöiden edustajia ja Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoriopiskelijoita.

– Aika ajoin on tärkeää esitellä meidän hankkeitamme muille ja samalla herättää keskustelua siitä, millaisia tutkimushankkeita tulisi jatkossa tuottaa, kertoo sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen (kuvassa).

Seminaaria pidetään Santahaminassa tärkeänä. Sotahistorian professori, eversti (evp) Petteri Jouko pitää verkottumista koulun ulkopuolisiin siviilitutkijoihin oleellisena.

– Pyrimme tunnistamaan, minkälaista tutkimusta tehdään Santahaminan ulkopuolella, ja samalla tunnistamme meidän roolimme sotahistorian laajassa tutkimuskentässä, lisää Karjalainen

Itä-Suomen yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Pasi Tuunaisen aihe Anglo-amerikkalaisen sotahistoriatutkimuksen uusimmat virtaukset on esimerkki aiheesta, joka varmasti herätti myös seminaariin osallistuvien sotahistorian tohtoriopiskelijoiden kiinnostuksen.

– Meidän pitää olla tietoisia myös muualla tapahtuvasta sotahistorian tutkimuksesta. Miten sotahistoriaa tutkitaan ulkomailla, sekä mitkä aihealueet ovat siellä keskeisessä asemassa tutkimusta, kertoo Jouko.

Tutkimuksen painopisteet ovat muuttuneet

Suomen satavuotisen sotahistorian tutkimuksen aikana painopisteet ovat muuttuneet. Ennen 1990-lukua sotahistorian näkökulma painottui tapahtumahistoriaan. Nykypäivänä painotetaan enemmän sotataidollista analyysiä.

– Aina 1990-luvulle saakka tutkimus painottui vahvasti tapahtumahistoriaan ja tarkastelussa olivat varsinkin vuodet 1939–1945. 1990-luvulla siirryttiin tutkimaan enemmänkin sotataidon historiaa ja samalla ajallinen painopiste on muuttunut kattamaan koko Suomen itsenäisyyden ajan, selittää Karjalainen.

Sotahistorian tutkimus Maanpuolustuskorkeakoululla nyt ja tulevaisuudessa oli Karjalaisen alustuksen aihe seminaarissa. Hän pitää Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian tutkimusvolyymia isona ja kertookin, että yhdeksän väitöskirjaa on tehty sotahistoriasta tällä vuosikymmenellä. Tutkimusta on viety hyvin paljon eteenpäin viime vuosikymmeninä, mutta vielä on paljon, mistä ammentaa.

– Viime vuosisadan sodissa on yhä varsin paljon tutkittavaa, varsinkin niiden taidollisessa puolessa. Suomen puolustusjärjestelmien kehitys kylmän sodan aikana vaatii myös tutkimista, Jouko selventää.

´