FI SV EN

Avoin Venäjä-seminaari

Maanpuolustuskorkeakoulu 8.2.2019 15.27
Tiedote

Kaikille avoin Venäjä-seminaari järjestetään Santahamina-talon auditoriossa 25. huhtikuuta 2019. Seminaarissa keskustellaan Venäjän turvallisuuspolitiikasta ja alan tutkimuksen kehityksestä. Seminaari järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston sekä Hydrid CoE:n kanssa. Mannerheim-säätiö on myöntänyt rahoitusta seminaarin järjestelyihin.

Venäjä-seminaarin teemoina ovat Venäjän turvallisuuspolitiikka sekä kyberturvallisuus. Alustuksissa ja keskusteluissa tuodaan esille sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusta. Tapahtumaa ovat järjestämässä sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Tämän vuoden pääpuhujat Michael Kofman ja Kati Parppei ovat molemmat alojensa ehdotonta kärkeä. Kaksi puhujaa tuovat erilaiset näkökulmat keskusteluun: toinen keskittyy nykypäivän kysymyksiin, toinen tuo esille turvallisuuspoliittisten aatteiden historiallisia taustoja.

– Michael Kofman on tällä hetkellä yksi tunnetuimmista Venäjän asevoima-analyysiin osallistuvista tutkijoista. Hänen arvionsa ovat yleensä hyvin ajankohtaisia ja mielestäni realistisia. Yhdysvaltalaisena hänen näkökulmansa poikkeavat usein raikkaalla tavalla suomalaisista näkökulmista. Kati Parppein tutkimuksen kohteena ovat historialliset narratiivit kansakunnan rakentamisen ja sen politiikan perusteluissa. Venäjällä historiallisten kieli- ja mielikuvien käyttö politiikan välineenä on lisääntynyt 2000-luvun alusta lähtien. Halusimme tuoda esille, että myös tämän alueen tutkimus lisää ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta ja ehkäpä haastaa arvioimaan myös oman kansakuntamme historianarratiivien objektiivisuutta, Lalu kuvailee.

Seminaarissa järjestetään vierekkäisiä istuntoja, joihin voi osallistua oman mielenkiinnon mukaan. Cyber ja Security policy -teemoilla kulkevat istunnot tarjoavat mahdollisuuden syventyä kiinnostaviin aiheisiin sekä verkostoitua muiden alan tuntijoiden kanssa.

– Haluamme kahdella rinnakkaisella istunnolla laajentaa seminaaria ja antaa sekä puhujille että yleisölle enemmän mahdollisuuksia hieman läheisempään toistensa kohtaamiseen kuin yhdessä isossa luentosalissa on mahdollista. Uskon, että hyvät alustukset ovat sellaisenaan kiinnostavia keskustelun herättäjiä, Lalu sanoo.

Viimevuotiseen seminaariin verrattuna toiminta kansainvälistyy. Siinä missä edellinen seminaari toimi lähinnä suomeksi, tänä vuonna puheenvuorot ovat englanniksi, ja seminaariin toivotaan kansainvälisiä vieraita.

– Tämän vuoden seminaari on suunnattu myös kansainväliselle yleisölle ja voi siten edistää tutkijoiden verkostoitumista ulkomaisiin projekteihin ja keskusteluihin. Seminaareilla on vuosittain vaihtuva pääteema. Tämän vuoden esityksissä tuodaan esiin uusinta kotimaista ja ulkomaista tutkimusta Venäjän viholliskuvista sekä kyberistä, ja informaatiovaikuttamisesta, Pynnöniemi kertoo.

Oheistapahtumat

Tänä vuonna toteutuu lisäksi alkuperäinen idea Helsingin yliopistolla toteutettavasta Venäjä-seminaarin oheisohjelmasta. Venäjän turvallisuuspolitiikan käsittelevä paneelikeskustelu tuodaan Helsingin yliopiston paraatipaikalle, Tiedekulmaan, heti varsinainen seminaaripäivän jälkeen, perjantaina 26.4. kello 10.30−12.00. Tämän lisäksi Aleksanteri-instituutissa järjestetään keskiviikkona 24.4. kello 14 alkaen keskustelutilaisuus Chatham Housen Venäjä-asiantuntija, Keir Gillesin uusimman kirjan pohjalta.

Seminaarin järjestämiseen osallistuu kahden yliopiston lisäksi myös muita tahoja. Tänä vuonna mukana ovat muun muassa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus sekä seminaarin järjestämisessä viimekin vuonna tukenut Mannerheim-säätiö. Monen toimijan yhteistyö kuvaa Lalun mielestä hyvin todellista tiedeyhteisöä.

– Seminaariin liittyvä yhteistyö on meille kaikille muistutuksena siinä, että tutkimustulokset eivät synny pelkästään kammioissa, eikä turvallisuuden tai puolustuksen kehittämisen tietopohjaa ole mahdollista tuottaa yhden alan sektoritutkimuksella, Lalu sanoo.

– Näiden hieman erityyppisten tilaisuuksien avulla voimme tuoda esiin laaja-alaisesti Venäjän ulko- ja sotilaspolitiikkaa käsittelevää tutkimusta ja lisätä tutkimustiedon näkyvyyttä opiskelijoiden, virkamiesten sekä laajan yleisön suuntaan. Ehkä tätä kautta voimme osaltamme vaikuttaa positiivisesti tutkitun tiedon arvostukseen, Pynnöniemi täydentää.

Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämä "National Defence University’s Russia Seminar 2019" järjestetään Santahamina-talossa 25. huhtikuuta 2019. Lisätiedot ilmoittautumisesta, puhujista ja ohjelmasta löytyvät seminaarin nettisivulta. Ilmoittautumislinkki seminaariin: lyyti.in/russia2019.