Hyppää sisältöön

Maanpuolustuskorkeakoululla vietettiin 26. lukuvuoden avajaisia

Försvarshögskolan
Julkaisuajankohta 5.9.2019 16.00
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulun lukuvuoden avajaisia juhlittiin torstaina 5. syyskuuta 2019. Tilaisuudessa kuultiin niin tulevasta lukuvuodesta, tulevaisuuden tavoitteista kuin kriisinhallinnastakin. Lisäksi kymmenen vuotta toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunta pohti menneitä ja tulevia vuosiaan.

Miehet seisovat rivissä silinterihatut kädessä.

Lukuvuoden avajaispuheen piti rehtori, kenraalimajuri Jari Kallio. Rehtori kertoi suuntaviivoja tulevalle lukuvuodelle sekä pidemmällekin, sillä strategiaa vuosille 2020–2025 ollaan viimeistelemässä. Katsauksessaan hän huomioi Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan sen moninaisessa kokonaisuudessaan tutkimuksesta Maanpuolustuskursseihin.

– Kaikilla tutkintotasoilla meidän tulee muistaa, että meillä on vastuu myös upseerikasvatuksesta. Tavoitteena tulee olla, että täältä valmistuvat upseerit ovat eettisesti ja asenteellisesti esimerkillisiä upseereita ja Suomen kansalaisia. Suomen puolustusjärjestelmä perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Maanpuolustuskorkeakoululla on merkittävä rooli siinä, miten asevelvolliset – varusmiehet ja reserviläiset – kokevat asepalveluksen, Kallio puhui.

Avajaispuheen yhteydessä koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Timo Vehviläinen kertoi Opetuksen laadunarvioinnin diplomeista, ja ne jaettiin Merisotakoululle, Viestikoululle ja Puolustusvoimien kansainväliselle keskukselle. Opetuksen laadunarviointeja on tehty kymmenen vuotta, ja ne ovat osa Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa arvioinnit, joissa on mukana jäseniä myös muista sotakouluista, puolustushaaraesikunnista ja yliopistoista. Arviointi on voimassa viisi vuotta.

Sali täynnä ihmisiä katsomassa esitystä.

Lukuvuoden avajaisesitelmä käsitteli kriisinhallinnan kompleksisuutta

Apulaisprofessori Soili Paananen piti lukuvuoden avajaisesitelmän, jossa hän käsitteli kompleksisuutta ja kriisinhallintaa. Paananen kertoi esimerkkejä toukokuisen Etelä-Sudanin-matkansa kokemusten kautta, esitteli kompleksisuuden käsitteen yleiskuvaa ja tunnuspiirteitä sekä tarkasteli ilmiöitä hyödyntäen tutkija Cedric de Coningin ajatuksia.

Paananen kiteytti kriisinhallinnan ja kompleksisuuden koulutuksessa olevan tärkeää, että asiantuntijat pystyvät löytämään ratkaisuja yllättävissäkin tilanteissa. Tämä vaatii laajan, oppiainerajat ylittävän tietoperustan. Koulutuksessaan on onnistunut Puolustusvoimien kansainvälinen keskus, joka on organisoinut koulutusta rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin 50 vuotta. Juhlavuottaan viettävä Puolustusvoimien kansainvälinen keskus kehittää jatkuvasti koulutustaan vastaamaan yhä monimuotoisempiin toimintaympäristöihin.

Ihmiset nousevat seisomaan salissa, kun Maanpuolustuskorkeakoulun lippu kannetaan sisään.

Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunta perustettiin kymmenen vuotta sitten

Oppilaskunnan puheenvuorossa pääsihteeri, yliluutnantti Niko Kähärä tarkasteli kymmenen vuotta sitten perustetun oppilaskunnan toimintavuosia. Hän kertoi myös oppilaskunnan meneillään olevista projekteista sekä Maanpuolustuskorkeakoulun ja oppilaskunnan välisestä kehitystyöstä.

– Yhteisten toimintatapojen ja käytäntöjen vakiinnuttaminen toimikausien yli kestäväksi yhteistyöksi vaatii pitkäjänteistä työtä, luottamusta sekä ymmärrystä henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä, Kähärä totesi. Hän antoi koulun johdolle kiitosta toiminnan omaehtoisesta kehittämisestä.

Paraatit ja juhlat
´