Merivoimat seilaa kansainvälisillä vesillä

Maanpuolustuskorkeakoulu 12.12.2018 16.34
Kolumni

Sotahistorian luentosarjan viimeinen osa, Kansainvälisillä kentillä, järjestetään Helsingin yliopiston juhlasalissa 13. joulukuuta. Luentoillan teemana on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historia ja kehitys Suomessa. Yksi kolmesta puhujasta on komentaja Mika Raunu, joka tulee kertomaan merivoimien kansainvälisestä toiminnasta. Haastattelimme Raunua luennosta ja Merivoimien toiminnasta.

Millainen sotilasura teillä on takananne?

– Palvelen tällä hetkellä Rannikkolaivastossa 4. Miinantorjuntalaivueen XXVII komentajana. Olen aikaisemmin palvellut mm. Pääesikunnan Suunnitteluosastolla, miinalaiva Pohjanmaan XV päällikkönä, kriisinhallintajoukon komentajana, Merikadettikurssin johtajana Merisotakoulussa, miinalautta Pyhärannan päällikkönä, erikoistutkijana Puolustusvoimin Tutkimuslaitoksella Riihimäellä ja meripuolustusalueen valmiuspäällikköä. Varusmiespalveluksen suoritin Karjalan Tykistörykmentissä, jossa olen myös työskennellyt ns. kesävänskänä lähes vuoden.

Mitä luentonne käsittelee? Mitkä ovat sen pääpointit?

– Tarkastelen Merivoimien kansainvälistä toimintaa viimeisen 100 vuoden ajalta. En käsittele sotien aikaa. Kansainvälisellä toiminnalla on aina pyritty kehittämään oman joukon ja henkilöstön osaamista. Erityisesti Merivoimissa kansainvälinen toiminta on aina liittynyt materiaalihankkeisiin ja uusien suorituskykyjen kehittämiseen. Merivoimien kansainvälisen toiminnan ns. operatiivinen toiminta on ollut kaikkein tiiveintä 1930-luvulla Viron kanssa.

Millainen historia Merivoimilla on kansainvälisillä vesillä?

– Merivoimat on puolustushaara, jolle Suomen rajan ylittäminen on aina ollut jokapäiväistä. Kansainvälinen toiminta on itsestäänselvyys ja jokapäiväinen osa merivoimien toimintaa, olipa sitten kyseessä Merivoimien taistelualus, rannikkojoukko, koulutus tai vaikkapa materiaalihankinnat.

Miltä näyttää kansainvälinen toiminta tulevina vuosina?

– Raja kansainvälinen ja kansallisen toiminnan kesken on viime vuosikymmeninä alentunut. Nykypäivänä joukkojen ja henkilöiden osaamisen kehittämisessä hyödynnetään luonnollisesti kaikki kotimaiset ja ulkomaiset mahdollisuudet. Materiaalihankkeisiin liittyy luonnollisesti toiminta ulkomaalaisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Merivoimien kansainvälinen toiminta erityisesti Ruotsin kanssa on tiivistynyt ja yhteistyö tulee tulevaisuudessakin jatkumaan tiiviinä sekä jokapäiväisenä.

Mitä uutta kuulija voisi oppia luennostanne? Mitä haluatte kertoa luennollanne?

– Kansainvälinen toiminta on aina ollut luonnollinen osa Merivoimien kehittämistä ja toimintaa. Sen tarkastelu jonain "erityisenä ja erillisenä" palikkana tuntuu nykypäivänä vähän vanhakantaiselta. On tarkkaan harkittava mitä meidän kannattaa kopioida ulkomailta ja missä meidän kannattaa pitää kiinni omista kansallisista toimintatavoistamme.

Lisätietoja

Raunun seuraan liittyy myös eversti (evp) Kalle Liesinen, joka kertoo rauhanturvaamisen ja kriisinhallintatoiminnan kehittymisestä Suomessa, sekä kenraalimajuri (evp) Juha Kilpiä, jonka aiheena on Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta viime vuosikymmeninä.

Yleisöluento alkaa klo 17.30 Helsingin yliopiston juhlasalissa 13. joulukuuta. Tilaisuuteen on ilmainen ja sinne on vapaa pääsy.

Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa lyyti.in/sotahistorialuennot

Kokoukset ja seminaarit