Hyppää sisältöön

Maanpuolustuskorkeakoulu 25 vuotta
Neljännesvuosisata sotatieteiden opetusta ja tutkimusta

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 9.1.2018 16.14
Tiedote

Santahaminassa vietettiin Maanpuolustuskorkeakoulun 25. vuosipäivää juhlavissa tunnelmissa. Vuosipäivä oli myös yksi Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden tapahtumista. Kuten päivän aikana tuotiin esiin, on juhlavuosina syytä kunnioittaa perinteitä sekä tarkastella historiaa, mutta vielä tärkeämpää on suunnata katse eteenpäin, jotta jatkossakin pystytään vastaamaan odotuksiin sekä tuottamaan tulevaisuuden haasteiden vaatimaa osaamista.

Päivän ohjelmaan kuului aamun seppeleenlaskun jälkeen yksi koulun historian suurimmista paraateista, jonka ohimarssiin osallistui yhteensä lähes 900 opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä. Paraatipuheessaan Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki korosti yhtenä joukkueena toimimisen merkitystä sekä kävi läpi alkavan juhlavuoden tapahtumia.

- Vaikka Maanpuolustuskorkeakoulu täyttääkin tänä vuonna 25 vuotta, on pääjuhlinnan kohteena 100-vuotias Puolustusvoimat. Maanpuolustuskorkeakoulu osallistuu Puolustusvoimien juhlavuoteen monella eri tavalla, juhlistaen samalla omaa taivaltaan yhdeksänkymmentäluvulta tähän päivään, Korkiamäki puhui.

Samaan aikaan, kun henkilökuntaa muistettiin kahvitilaisuuden yhteydessä, järjestettiin opiskelijoille uuden Tuntematon sotilas -elokuvan yksityisnäytös. Elokuvan vielä pyöriessä Helsingin Tennispalatsissa vuosipäivän päiväjuhla aloitettiin Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa. Päiväjuhlan juhlapuheen piti puolustusministeri Jussi Niinistö. Puheessaan Niinistö pohti Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallista roolia ja sen kehitystä tulevaisuudessa.

- Toimiessaan sotilasopetuslaitoksena, mutta samalla myös tiedeyliopistona, muodostuu Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnalle poikkeuksellisen korkeat vaatimukset. Opetustehtävässään MPKK on suoriutunut perinteisesti erittäin hyvin. Laadukkaassa akateemisessa toiminnassa tutkimuksen ja opetuksen tasapaino on lähtökohta – ne ovat toisistaan erottamattomia kuin kruuna ja klaava samassa kolikossa, Niinistö arvioi.

Lisäksi tervehdyksensä antoivat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Suomen yliopistot UNIFI ry:n toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Leena Wahlfors. Wahlfors puhui muun muassa upseerikoulutuksen merkityksestä uskottavan maanpuolustuksen takaamisen kulmakivenä sekä koulun kansainvälisestä arvostuksesta.

- Maanpuolustuskorkeakoulussa tuotettavaa tutkimusta sovelletaan monipuolisesti Puolustusvoimien ja koko Suomen tarpeisiin. Tutkimukseen perustuva kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason koulutus luovat osaamista, joka vahvistaa maamme sotilaallista maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta. Aivan erityisenä kansainvälisesti ainutlaatuisena innovaationa on tuotava esiin myös maanpuolustuskurssitoiminta, joka hakee vetovoimaisuudessaan, korkeatasoisuudessaan ja vaikuttavuudessaan vertaistaan maailmassa, Wahlfors totesi.

Tilaisuudessa julkaistiin myös Sotataidon klassikot-kirjasarjan viimeisin osa "Panssarintorjunta ja sen tulevaisuus", jota esitteli dosentti Mikko Karjalainen. Olavi Johannes Lehden tutkielma on Suomalaisen sotataidon klassikot-sarjan kuudes osa. Edellisissä osissa on tarkasteltu puolustusjärjestelmän osatekijöiden muodostumista maalla, merellä ja ilmassa. Lehden tutkimus on uusi vahva lenkki Suomalaisen sotataidon klassikot-sarjan vuosittain jatkuvassa ketjussa. Työ on analyyttisesti, laajan lähdeaineiston pohjalta laadittu. Lehden alkuperäisen tutkimuksen lisäksi kirjan alussa kolme erillisartikkelia avaavat näkökulmia Lehden tutkimukseen.

 

Paraatit ja juhlat Santahamina, Helsinki
´