Hyppää sisältöön

Rehtorin mietteitä: itsenäisen Suomen kadettikoulutus 100 vuotta

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 30.1.2019 11.05
Kolumni

Maanpuolustuskoulun rehtori, kenraalimajuri Jari Kallio puhuu ylpeydellä kadettikoulutuksesta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta itsenäisen Suomen kadettikoulutuksen alkamisesta, ja Senaatintorilla järjestetään sen kunniaksi paraati 1. helmikuuta. Paraatin vastaanottajana toimiva Kallio muistaa juhlan alla komeaa historiaa ja pohtii Kadettikoulun nykytilaa.

Kadettikoulutuksen historia on rehtorille ilmeisen selvä. 240 vuotta sitten – toinen pyöreä juhlavuosi –aloitettiin suomalaisten upseerien kouluttaminen Ruotsin kuninkaan tarpeisiin. Myöhemmin tsaarin vallan aikana kadettikoulutusta jatkettiin Haminassa vuoteen 1903 asti. Itsenäistymisen ja sisällissodan taisteluiden jälkeen Mannerheim perusti työryhmän, jonka tehtävänä oli suunnitella ja käynnistää Suomen upseerikoulutus. Kolme viikkoa myöhemmin (25.1.1919) itsenäisen Suomen ensimmäinen kadettikurssi aloitti opintonsa Arkadianmäellä, nykyisen Luonnontieteellisen museon tiloissa.

Kallion mukaan kadettikoulutuksen tuloksia päästiin mittaamaan käytännössä talvi- ja jatkosodissa. Koulutus kantoi hedelmää, sillä Suomessa säilyi itsenäisyys. Toinen maailmansota oli kuitenkin raskas kadettiupseereille, sillä yhteensä kadettiupseereita kaatui 465. Näin merkkivuotena Kallio haluaakin muistaa ja kunnioittaa historiaa.

Kadettikoulutuksen merkkipaaluja kysyttäessä Kallio mainitsee luonnollisesti paikanvaihdokset. Viimeisin suurin muutos tapahtui vuoden 1941 keväällä, kun Kadettikoulu siirtyi Santahaminaan tiloihin, jotka oltiin rakennettu toteutumattomia Helsingin olympialaisia varten. Merkittäväksi uudistukseksi rehtori nimeää akateemisen koulutuksen tulon osaksi kadettien opiskelua. Viimeistään vuonna 1993 kadettikoulutus sinetöi akateemisen asemansa Maanpuolustuskorkeakoulun yhdistymisen myötä.

Kadettikoulutus mukautuu ympäröiviin muutoksiin

Maanpuolustuskorkeakoulun strategiakausi on päättymässä vuonna 2020, ja tällä hetkellä mietitään visiota tulevan vuosikymmenen ensimmäiselle puoliskolle. Työtä ohjaa niin Puolustusvoimien tavoitteet kuin yliopistomaailman asettamat vaatimukset. Maanpuolustuskorkeakoulussa pohditaan, millaista kadettien opetusta annetaan esimerkiksi vuonna 2023 ja mitä taitoja luutnantilta vaaditaan varuskunnassa 2029. Onneksi tulevaisuutta ei tarvitse osata ennustaa. Upseerin uralle on rakennettu kattava täydennyskoulutuspolku, joka mahdollistaa tietojen päivittämisen uran myöhemmässäkin vaiheessa. Silti tutkintoihin sisältyvä opetus säilyy edelleen tärkeänä.

Asiantuntijuuden tarpeen lisääntyminen sekä digitalisaatio tulevat Kallion mieleen päällimmäisinä seikkoina, joihin on syytä kiinnittää huomiota tulevaisuuden strategiatyössä. Myös kansainvälinen osaaminen nousee tärkeäksi aiheeksi. Kallio huomioi kielten opiskelun tärkeyden ja esittääkin toiveensa monikielisestä upseerista.

– Jotta voit olla mukana kansainvälisissä tehtävissä, sinulta vaaditaan kielitaitoa. Suomalaiset nuoret osaavat hyvin englantia – tulevaisuudessa varmasti vielä paremmin. Muut kielet ovatkin sitten haaste, ja me tarvitsemme muidenkin kielten osaajia englannin lisäksi. Tämä onkin yksi kysymys, johon pyrimme löytämään ratkaisun. Haluamme innostaa ja aktivoida muidenkin kielten opiskeluun kuten saksa, ranska ja venäjä. Kansainvälisyys tulee lisääntymään, ja näille kielille tulee käyttöä myös tulevaisuudessa, Kallio sanoo.

Oma kadettiaika muistuu mieleen

Vuoden 2019 alussa Kallio nimitettiin Kadettikunta ry:n puheenjohtajaksi. Kunniatehtäväksi sanottu rooli tukee Kallion mielestä erinomaisesti toimea Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina. Kadettikunta on maanpuolustusaatteellinen, kadettikoulun käyneiden henkilöiden veljesjärjestö, jonka tehtävä on edistää koulun käyneiden yhteenkuuluvuutta sekä yleistä maanpuolustushenkeä.

Korkeakoulun rehtorina ja Kadettikunnan puheenjohtajana Kallio muistelee mielellään myös omaa kadettiaikaansa. Siihen hän liittää lämpimiä muistoja. Vuonna 1981 kadettikoulun aloittaneena, hän oli osa ensimmäisiä kadettikursseja, joiden koulutus oli muuttunut kolmevuotiseksi. Silloin otettiin myös ensiaskeleet kadetin opintojen muuttumisessa yliopistolliseksi tutkinnoksi.

Kadettikurssilta on tarttunut mukaan elinikäisiä ystäviä ja ajan kultaamia muistoja. Kallio muistaa toisena opiskeluvuonna suoritetun sissiharjoituksen, joka haastoi niin fyysisesti kuin henkisesti. Kallio on tyytyväinen, että kadetit pääsevät nykyäänkin osallistumaan rankkoihin harjoituksiin. Vanhoja kadettitovereita tavatessaan opiskeluihin kuuluvat, haastavat kokemukset palautuvat kieltämättä mieleen ensimmäisenä.

Omien laskelmiensa mukaan Kallio on päässyt upseerin urallaan työskentelemään noin kahdenkymmenen eri tehtävän parissa. Kadettina tuleva ura askarrutti, mutta monipuolinen polku Maanpuolustuskorkeakoulun rehtoriksi on ollut miellyttävä.

– Kadettina ei tietenkään osannut sanoa, mitä ura tuo tullessaan. Sen toki tiesi, että ei ole kahta samanlaista urapolkua upseerilla. Tehtävät muuttuvat ja tehtävät vievät eteenpäin. Työn mielekkyys on ehkä siinä, että päivät eivät tosiaankaan ole veljiä keskenään, Kallio kertoo.

Kun 1. helmikuuta kadetit – niin nykyiset kuin entisetkin – marssivat satavuotisen historian kunniaksi, rehtorille paraatin vastaanottaminen on erityisen hieno kokemus. Paraatissa yhdistyy sekä historia ja perinteet että nykyinen särmikkyys. Kenties näin voi sanoa koko kadettikoulutuksesta: Maanpuolustuskorkeakoulussa kuljetaan siis perinteet takataskussa, katse määrätietoisesti eteenpäin.

– Täältä kuitenkin tulevaisuuteen ihmisiä koulutetaan, Kallio tiivistää.

Itsenäisen Suomen kadettikoulutus täytti 100 vuotta 25.1.2019. Merkkivuosi huomioidaan Maanpuolustuskorkeakoululla erilaisten tapahtumien muodossa. Maanpuolustuskorkeakoulu kutsuu kaikki mukaan seuraamaan Senaatintorilla 1.2.2019 järjestettävää juhlaparaatia.

´