Sodan- ja rauhanajan historiaa Suomenlinnassa

Maanpuolustuskorkeakoulu 18.5.2018 12.02
Tiedote

Sotamuseo avasi 9. toukokuuta Suomenlinnaan Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlanäyttelyn, jossa esitellään Puolustusvoimat sekä sodan että rauhan työssä.

Uusi päänäyttely Sotamuseon Maneesissa esittelee Suomen itsenäisen ajan sodat: sisällissota 1918, talvisota 1939–40, jatkosota 1941–44 sekä Lapin sota 1944–45. Uudemman Kuntomaneesin puolella voi tutustua rauhanajan tarinoihin ja Puolustusvoimien arkeen.

Näyttelyssä toimii monia eri kuraattoreita, eli suunnittelijoita ja toteutuksen valvojia. Rauhanajan näyttelyssä, Kuntomaneesin puolella kuraattorina on Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto, vanhemmassa Sotamuseon Maneesissa sisällissodan kuraattorina on Juha Joutsi, talvisota-osuuden kuraattorina kokoelmapäällikkö on Anssi Saari, ja jatkosodan sekä Lapin sodan kuraattorina toimii Sotamuseon johtaja Harri Huusko.

- Puolustusvoimat täyttää 100 vuotta, ja olemme juhlistaneet sitä tekemällä uudet näyttelyt Suomenlinnaan. Sotamuseo on saanut uusia tiloja ja niihin on koottu Puolustusvoimien osalta mielenkiintoisia tarinoita Suomen sadan vuoden historian ajalta, näyttelypäällikkö Lauri Haavisto kertoo kaksi vuotta kestäneestä prosessista.

Monipuolinen esineistö avaa menneisyyttä

Rauhanajan näyttelyn anti on monipuolinen: sisään astuessa silmiin osuu heti simulaattorikäytöstä riisuttu Draken-hävittäjän kuori, joka on Ilmavoimien avustuksella saatu Sotamuseon käyttöön. Sen takana seisovat useat taidokkaasti rakennetut tummat lasivitriinit, jotka sisältävät hauraita, entisöityjä lippuja. Myös seinillä komeilevat tarinat ihmisistä kaappaavat heti vierailijan mielenkiinnon. Kuntomaneesin perällä pääsee itse osallistumaan näyttelyyn Puolustusvoimien mannekiinina.

- Täällä on ideana se, että asiakas sisään tultuaan pääsee lyhyessä ajassa näkemään Suomen sotien jälkeisen ajan. Meillä on esillä tarinoita, julisteita, lippuja ja tekstejä. Perällä on kokeiluosio, jossa pääsee kokeilemaan ylleen univormuja ja kypäriä, Haavisto kertoo.

Näytteillä on monia pitkää historiaa huokuvia esineitä. Sotamuseo pyrkii tiiviisti kertomaan artefakteilla ja selittävillä teksteillä Suomen sotahistorian keskeisimmistä taisteluista, mutta poliittista historiaa näyttely ei juuri avaa Suomen liittolaissuhteita lukuun ottamatta.

- Näyttelyn tavoitteena on, että kävijä saisi noin tunnin käynnillään hyvän yleiskuvan Suomen sotahistoriasta ja Puolustusvoimien nykytilanteesta. Olemmekin pyrkineet tuomaan paikalle esineitä, joita ei ole ollut näytteillä aikaisemmin, Sotamuseon johtaja Harri Huusko kertoo.

Yhtenä tunnetuimpana vetonaulana näyttelyllä on kenraali C. G. E. Mannerheiminkin vuonna 1918 käyttämä edustusauto Rolls-Royce Alpine Tourer Silver Ghost. Tämä kuuluisa ja hyvin näyttävä yksilö on valmistettu vuonna 1915 Isossa-Britanniassa, ja se kulkeutui Suomeen mahdollisesti vuonna 1918. Auto toimi samana vuonna jonkin aikaa saksalaisten joukkojen komentajan kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin henkilökohtaisena autona. Rolls-Royce on ensimmäinen Sotamuseolle luovutettu Puolustusvoimien ajoneuvo.

Tunnettujen taisteluiden jäännöksiä

Näyttelystä löytyy useita sotahaavoja saaneita esineitä. Maneesin nurkassa, tunnelmallisesti lumiseksi maastoksi värjätyssä tilassa sijaitsee viestivankkuri Raatteentieltä, joka jäi Neuvostoliitolta sotasaaliiksi mottitaistelussa vuonna 1940. Vankkuri muistuttaa fyysisessä muodossaan niistä suurista sotatappioista, joita Neuvostoliitto kärsi Suomea vastaan.

Mielenkiintoinen on myös 120 millimetrin, Japanissa 1898 valmistettu Armstrong-laivatykki, joka sijaitsee keskellä maneesia ja on suunnattu ylväästi kohti ulko-ovea. Tykki palveli ensimmäisen maailmansodan aikana Ahvenanmaalla Korson saaressa ja talvisodassa lähimpänä rintamalinjaa, Järisevän linnakkeella Laatokalla.

- Tämä kyseinen tykki sai talvisodassa lähiosuman, missä yhteydessä tähtäys- ja laukaisulaitteet tuhoutuivat. Viimeisiä venäläisten rynnäköitä torjuessa tähtäys tapahtui putkea pitkin katsoen ja itse laukaisu lyömällä vasaralla tykin perään. Jokaisen laukauksen jälkeen vasara täytyi hakea takamaastosta, Juha Joutsi avaa laivatykin pitkää historiaa.

Vaikka tilaa ei maneeseissa liikaa olekaan, on paikalle tuoduissa esineissä tarpeeksi nähtävää ja käsiteltävää jokaiselle kävijälle. Jokainen on kooltansa suuri ja ulkonäöltään väkevä, ja riittävän hyvällä mielikuvituksella sen voi helposti saada sijoitettua taistelukentälle, keskelle suurinta mylläkkää. Jokaisen esineen historia sisältää mystisyyttä ja sellaisia juonenkäänteitä, joita on tänä päivänä vaikea käsittää.

- Tänne on valikoitunut sadoista tuhansista esineistä muutama tuhat näyttelyyn. Pyrimme valitsemaan esineistöksi kansallisia klassikoita, kuten Mauno Koiviston sodanaikainen pikakivääri. Sen lisäksi on valittu esineistöä. jotka kuvaavat sotilaan elämää ja arkea. Jonkin verran on myös sellaisia esineitä, jotka ovat täysin uusia, Haavisto kertoo.

Aina jotain uutta

Sotamuseon tavoitteena on pitää juhlavuotisnäyttely avoinna mahdollisimman pitkään, mutta ainakin siihen asti, kunnes museolle löydetään vakinainen näyttelytila. Siinä voi kestää useita vuosia. Ensi vuonna Sotamuseo joutuu muuttamaan pois Maurinkadun tiloista, mikä vaikuttaa negatiivisesti näyttelyiden järjestämiseen.

- Ensi vuonna ei varmaankaan saada mitään täydentävää erikoisnäyttelyä järjestettyä muuton takia. Jossakin vaiheessa erikoisnäyttelyitä pitää saada kehitettyä tännekin, koska ne pitävät niin sanotusti pumpun käynnissä ja tuovat ihmisille uutta mielenkiintoista nähtävää, Harri Huusko avaa tulevaisuutta.

Näyttely on avoinna 2018 vuoden loppuun asti joka päivä kello 11–18. Näyttely on maksuton 6. kesäkuuta asti. Siitä eteenpäin pääsyliput ovat aikuisille 7 euroa, 7-17 vuotiaille lapsille sekä opiskelijoille ja eläkeläisille 4 euroa. Alle 7-vuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi sisään. Samalla pääsylipulla pääset myös vierailemaan sukellusvene Vesikossa, joka on auki lokakuun loppuun asti. Puolustusvoimien henkilökortilla pääsee vierailemaan museossa seurueensa kanssa ilmaiseksi.