Sotatalouden ja -tekniikan lisäopinnot valmistavat haastaviin työtehtäviin

Maanpuolustuskorkeakoulu 5.3.2019 14.11
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulussa järjestetään Sotatalouden ja -tekniikan lisäopintojen kurssi, jonka tavoitteena on parantaa opiskelijoiden valmiuksia toimia Puolustusvoimien suorituskyvyn suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon sekä teknisen tutkimuksen ja analysoinnin eri tehtävissä kehittämisohjelma- ja hanketasolla.

Sotatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla sukelletaan syvälle sotatalouden ja -tekniikan maailmaan. Komentajakapteeni Tapio Paurin johtama kurssi yhdistää operaatioanalyysiä ja projektinhallinnan menetelmiä käytännön suorituskykyratkaisuihin.

- Kurssilla analysoidaan suorituskyvyn eri osa-alueita ja sovelletaan eri osa-alueisiin liittyviä menetelmiä sekä työkaluja. Kurssilla opiskelijoille opetetaan tietoja ja taitoja, jotka liittyvät suorituskyvyn suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen hankkeessa. Lisäksi kurssilla käsitellään käytössä olevien teknologioiden suomia mahdollisuuksia sotatekniikassa, Pauri kertoo.

Monipuolinen kurssisisältö kattaa asioita monessa eri mittakaavassa. Sotatalouden opintojaksolla opiskelijat tutustuvat Euroopan unionin ja Naton sotilaalliseen voimavaratyöhön ja yhteiseurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön, kun taas sensoreihin syventyvässä opintojaksossa opitaan muun muassa tutka- ja antennitekniikasta. Matemaattisten menetelmien käyttäminen yhdistää sekä taloudellista että teknistä puolta.

Laskeminen on tärkeä osa kurssisisältöä, ja teorian tasolta päästään tekemään myös omia laskelmia. Projektinhallinnan opintojaksolla opiskelijat saavat tehdä oman hankesuunnitelman, jonka avulla simuloidaan oikeaa Puolustusvoimien projektinhallintaa. Elinjaksokustannuslaskelman tekeminen on osa yhtä opintojaksoa, ja sen myötä pohditaan tarkemmin yleisiä hankintalaskelmia. Tekniseltä puolelta matematiikka toimii välineenä esimerkiksi ballistiikan, ohjusten ja tietoverkkojen opetuksessa.

Kurssi yhdistää Puolustusvoimia siviilimaailmaan

Kurssin luennoitsijoina on paljon henkilökuntaa Maanpuolustuskorkeakoulusta ja muualta Puolustusvoimista, minkä lisäksi osaamista täydentävät myös parhaat asiantuntijat Puolustusvoimien ulkopuolelta. Kurssilla tutustutaan myös käytännössä puolustusteollisuuden toimintaan.

Siviiliyliopistojen ja kotimaisen teollisuuden edustajia toimii luennoitsijoina, ja tietyissä opintokokonaisuuksissa vierailemme kotimaisen puolustusteollisuuden kohteissa. Lisäksi teemme kurssin aikana harjoitushankkeen yhteistoiminnassa muutaman puolustusteollisuusyrityksen kanssa, Pauri sanoo.

Kurssin kohderyhmään kuuluvat vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä, Puolustusvoimien hankkeissa tai muussa suorituskyvyn suunnittelussa tai rakentamisessa toimivat henkilöt. Kurssin osallistujista suurin osa on upseereita tai erikoisupseereita, mutta myös siviileillä on mahdollisuus opiskeluun. Osa opinnoista on tietoturvaluokitukseltaan rajattua, joten kaikista eniten kurssia suositellaan Puolustusvoimien työntekijöille. Puolustusvoimien strategisten kumppanien edustajat ovat kuitenkin tervetulleita hakemaan opintoihin.

Kurssi on laajuudeltaan yhteensä 56 opintopistettä. Opintoja voi suorittaa myös töiden ohella osaopintoina, ja opiskeluoikeutta voi hakea myös yksittäisiin opintojaksoihin. Kurssi on Maanpuolustuskorkeakoulun tarjoamaa täydennyskoulutusta, ja ennakkovaatimuksena opiskelijoille on maisterin tutkinto (korkeakoulututkinto siviileille). Lisätietoja kurssista on saatavilla täydennyskoulutusoppaasta.

Technica Belli -tilaisuudessa pohdittiin teknologian tuomia mahdollisuuksia

Jo useana vuonna järjestetty Technica Belli on Sotatekniikan laitoksen perinteinen tapahtuma, jossa osallistujat kokoontuvat kuuntelemaan ja keskustelemaan alan uusimmista edistysaskelista. Tämänvuotinen Technica Belli järjestettiin 4. maaliskuuta Santahamina-talossa. Tilaisuus tuo alan ihmisiä yhteen esitelmien ja keskustelujen merkeissä.

Tänä vuonna Technica Belliä isännöi Sotatekniikan laitoksen johtaja, insinöörikomentaja Petteri Kuosmanen. Tilaisuuden alussa Kuosmanen muisteli sotatekniikan vaiheikasta kehityspolkua ja arvioi, että sotateknisellä osaamisella on ollut ratkaisevia vaikutuksia suomalaiseen sotamenestykseen. Alkupuheenvuoron jälkeen Kuosmanen siirtyi esitelmöimään aiheesta "Upseerien sotatekniset valmiudet – muuttuvassa maailmassa kohti 2050-lukua". Esitelmässä teknologian lukutaito nousi tärkeäksi upseerin ominaisuudeksi, ja Kuosmanen painotti etenkin kykyä katsoa tulevaisuuteen vauhdilla muuttuvassa teknologiaympäristössä.

- Tulevaisuuteen mennään nykyisyydestä, ja nykyisyyteen on tultu menneisyydestä. Lohduttavaa on siis tietää, että tulevaisuus ei noin vain tupsahda eteemme, vaan tulevaisuuden reseptin ainesosat ovat näkyvillä jo nyt. Se, että minkälainen annos näistä ainesosista saadaan aikaan, ei ole kenenkään tiedossa. Tulevaisuus on siis mahdoton ennustettavaksi, mutta ei ennakoitavaksi, Kuosmanen pohti teknologian tulevaisuudesta.

Kuosmanen totesi, että tutkimus on ennakoinnin väline, koulutus on varautumisen keino. Hänen mukaansa Maanpuolustuskorkeakoulun suurin etu ja ansio on se, että voimme yhdistää tutkimuksen ja koulutuksen sekä teorian ja käytännön yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi - suomalaisen upseerin ajattelutaidon vankaksi perustaksi. Toisaalta Maanpuolustuskorkeakoululla on mitä parhaimmat mahdollisuudet yhdistää useiden eri oppiaineiden ymmärrys yhdeksi kokonaisuudeksi - kompetenssiksi, jota tulevaisuuden kompleksisessa maailmassa suomalainen upseeri tarvitsee.

Toisen puheenvuoron sai professori Jouko Vankka, joka piti katsauksen sotatekniikan ajankohtaiseen tutkimukseen. Kaksi pinnalla olevaa tutkimusaluetta ovat avaruuden hyödyntäminen sekä tekoälyn käyttö tiedustelussa. Tekoälyyn liittyen Vankka esitteli esimerkiksi kielentunnistukseen liittyviä ohjelmia sekä potentiaalisia käyttömahdollisuuksia. Kuosmasen tapaan Vankka alleviivasi reagoinnin tärkeyttä teknologian ja tekniikan kehittyessä: Vankan sanoin erilaiset tekniikat vaativat erilaiset taktiikat.

Kokoukset ja seminaarit Santahamina, Helsinki