Talvi- ja jatkosodissa tehtiin koeammuntoja kranaateilla ja kivääreillä
Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämän sotahistorian luentosarjan kolmas osa järjestetään torstaina 8. marraskuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa kello 17.30 alkaen. Marraskuisella luentokerralla tutustutaan teemaan Kenttäkokeita ja tutkimusta.
Filosofian tohtori, sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen tutustuttaa kuulijat talvi- ja jatkosotien kokeilutoimintaan. Luennon nimi Koeammunnoista hyökkäysvaunuestekokeiluihin antaa viitettä siitä, kuinka kattavaa kokeilutoiminta oli tuohon aikaan. Karjalainen syventyy esittelemään kokeilutoimintaa niin sotataidon, koulutuksen kuin sotamateriaalin osalta.
– Kokeilutoiminnalla oli sotien aikana yleensä joku käytännöllinen, hyvin konkreettinen päämäärä. Tavoite, johon pääsemisen katsottiin edistävän ja kehittävän sotataidollista osaamista, koulutuksellista kehitystyötä tai sotamateriaalin hyödyntämistä jollakin tavalla, Karjalainen täsmentää.
Monipuolista kokeilutoimintaa
Puolustusvoimien kokeilutoiminta aktivoitui sodan aikana. Rauhan aikana resurssipula ei mahdollistanut kokeilutoiminnan laajentamista tarvittuihin mittoihin; toisaalta vihollistoiminnan havainnointi sekä omien tarpeiden käsittäminen viitoittivat kokeiluja selkeisiin kehityskohteisiin. Karjalaisen mukaan kokeilutoiminnan tehtäväkentän laajuus näkyi sirpaleisuutena, mutta siitä huolimatta saavutettiin merkittäviä edistysaskelia.
– Sotataidollisen ajattelun kehittymisen kannalta sota-aika on luonnollisesti kiivaan kehityksen aikaa. Kokeilutoiminnan osalta suurimmat tietoiset kehitysaskeleet saavutettiin kuitenkin sotamateriaaliin liittyen. Esimerkiksi tykistön osalta jo pelkästään talvisodan aikana eri tykki- ja kranaatinheitinmalleilla ammuttiin noin kymmenentuhatta koelaukausta. Ennen kuin eri ammuserät voitiin ottaa käyttöön, oli ne koeammuttava, Karjalainen kertoo.
Sotamateriaalin kokeilutoiminta ei jäänyt pienen mittakaavan testailuksi. Karjalainen kertoo Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta -teoksessa ilmestyneessä artikkelissaan mittavista kokeilujärjestelyistä. Pelkästään vuonna 1944 koeampuma-asemalla suoritettiin 3260 koeammuntaa ja henkilöstöä koeammuntatoiminnalla oli keskimäärin 140 henkeä. Hyökkäysvaunuestekokeiluja oli puolestaan seuraamassa itse marsalkka Mannerheim.
Kolmannen luennon luennoitsijat
Karjalainen toimii Maanpuolustuskorkeakoululla sotahistorian apulaisprofessorina. Hän on kirjoittanut useita tieteellisiä julkaisuja Suomen sota- ja sotataidon historiaan liittyen. Karjalainen myöntää, että kokeilutoiminnan tiivistäminen yhteen luentoon on haastavaa. Ylösnostojen kautta on silti mahdollista hahmotella kokeilutoiminnan eri osia.
– Sen voin luvata, että tulen herättämään kuulijoille monenlaisia ajatuksia esitelmän teemaan liittyen, Karjalainen sanoo.
Karjalaisen seuraksi torstaina 8. marraskuuta liittyvät eversti (evp) Hannu Liimatta sekä kenraaliluutnantti (evp), filosofian maisteri Heikki Nikunen. Liimatan luennosta kertovan tiedotteen voit lukea täältä. Nikusen aiheeseen pääset tästä.
Puolustusvoimien kokeilutoimintaan ja -harjoituksiin perehdyttävä luentokerta alkaa klo 17.30 Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Ilmoittautuminen tilaisuuteen
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa lyyti.in/sotahistorialuennot.
Sotamuseo järjestää myös ilmaisen opastetun kierroksen ennen luentokerran alkua. Tämän kerran kierroksen teemana on Pelit ja rensselit – sotilaan varustus sodassa. Kierros päättyy niin, että Suomenlinnasta jää hyvin aikaa siirtyä Helsingin yliopistolle.
Lue lisää kierroksesta Sotamuseon nettisivuilta.
