Hyppää sisältöön

Väitös varusmiespalveluksen vaikutuksista naisten uraan ja johtamistaitoon

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 9.11.2017 14.41
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoululla täydennyskoulutussektorin johtajana työskentelevä kasvatustieteen maisteri (väit.) Heli Häyrynen esitteli Jyväskylän yliopistolle tehtyä väitöskirjaansa ”Sotilaita vai seikkailijoita? Varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen merkityksiä naisille uran ja johtamisosaamisen kannalta” Maanpuolustuskorkeakoulun Ritaritalolla.

Lokakuun lopussa pidetyssä väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toimi dosentti Mikko Luoma Vaasan yliopistosta. Tilaisuuden kustos oli professori Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopistosta. Esittelytilaisuudessa paikalla oli muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki.

- Tämä voisi hyvin olla meidän väitöstyö. Aihe on vahvasti sotatieteellinen. Toisaalta sitä voi myös tarkastella niin yhteiskunnallisesta, humanistisesta kuin kauppatieteellisestä näkökulmasta, Korkiamäki puhui hetki ennen Häyrysen astumista estradille.

Häyrysen mukaan naisilla ei ole yhtä johdonmukaista syytä hakeutua varusmiespalvelukseen ja sen johtajakoulutukseen. Häyrynen onnistuu kuitenkin määrittelemään muutamia yleisimpiä ryhmiä, joihin suurimman osan kyseisistä naisista voi kategorisoida. Kolme yleisintä niistä ovat sotilasuraa tavoittelevat, välivuotta viettävät ja seikkailua etsivät.

Häyrysen mukaan varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen naisille tarjoamat hyödyt ovat pitkälti riippuvaisia alkuperäisistä motiiveista. Sotilasuraa tavoittelevat naiset hyötyvät palveluksen tarjoamista edellytyksistä valittua uraa varten. Välivuotta viettävät hyötyvät tyypillisesti enemmän itsetunnon kohoamisesta ja ihmisenä kasvusta. Välivuotta viettäviä kilpailuhenkisemmät seikkailua etsivät naiset hyötyvät rajojen koettelusta ja sen myötä myös itsevarmuuden kasvusta. Nämä ominaisuudet kehittävät johtamistaitoa ja auttavat naisia uralla etenemisessä.

Häyrysen väitöskirjan tutkimus on tehty empiiristä aineistoa hyödyntäen. Joukkoa vuosina 2011 ja 2012 varusmiespalvelun suorittaneita naisia haastateltiin kolmesti: tultuaan valituksi aliupseerikurssille, johtajakauden alussa ja juuri ennen kotiutumista. Kaikki 45 nauhoitettua ja tekstiksi purettua haastattelua tutkittiin järjestelmällisesti. Vastuksissa esiintyneiden yhtäläisyyksien perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä. Häyrysen mukaan, jokainen nainen koki palveluksensa varusmiesjohtajana hyödyllisenä.

- Mitään en toisin tekisi, Häyrynen naurahti kysyttäessä väitöskirjan laatimisprosessista.Hän kuitenkin jatkoi sanomalla, että naisten uran kannalta paremman analyysin voisi saada haastattelemalla heitä uudestaan vielä vuosien jälkeen kotiutumisesta.

 

Myös Ruotuväki kirjoitti alkuperäisestä väitöstilaisuudesta:

http://ruotuvaki.fi/uutinen/-/asset_publisher/naiset-hakeutuvat-johtajakoulutukseen-vaihtelevista-syista

´