Hyppää sisältöön

Väitöstilaisuus kansalaisista sotilaina ja maansa puolustajina

Försvarshögskolan
Julkaisuajankohta 9.9.2019 14.59
Tiedote

Kasvatustieteen maisteri Jarkko Kososen sotilassosiologian tutkimusalaan lukeutuva väitöskirja Kansalaiset sotilaina ja maan puolustajina - Asevelvollisten sitoutuminen maanpuolustukseen ja sen eri tehtäviin tarkastetaan julkisesti Maanpuolustuskorkeakoululla perjantaina 27. syyskuuta 2019. Väitöstilaisuus järjestetään Maanpuolustuskorkeakoulun Santahamina-talon auditorio Itälinnakkeessa (Santahaminantie 2) kello 12 alkaen.

Kustoksena toimii sotilassosiologian professori Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitokselta ja vastaväittäjänä dosentti Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Väitöstutkimuksen tavoitteena on ollut laajentaa maanpuolustustahdon mittaamiseen käytettyjä tutkimustapoja. Kansalaisten maanpuolustustahtoa on mitattu perinteisesti kyselytutkimuksilla, mutta ilmiön ymmärtämiseksi tarvitaan myös laadullista tutkimusta. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu maanpuolustustahto- ja kansalaisuustutkimuksen perustalle. Tutkimuksen aineistoina on käytetty palveluksessa oleville asevelvollisille tehtyä kyselyä sekä Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien ja siviilipalvelusta suorittavien asevelvollisten haastatteluja. Kyselyllä tutkittiin asevelvollisten maanpuolustus- ja taistelutahtoa sodanajan olosuhteita jäljittelevässä taisteluharjoituksessa. Haastatteluilla selvitettiin asevelvollisten kansalaisten suhdetta hyvinvointivaltioon, kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä maanpuolustukseen.

Keskeisenä tuloksena kansalaisten maanpuolustussuhdetta kuvaava malli

Väitöskirjan keskeinen tulos on tämän tutkimuksen perusteella muodostettu maanpuolustussuhde-käsite ja sitä kuvaava malli. Maanpuolustussuhde tarjoaa sekä käsitteenä että empiirisellä tasolla uuden tavan jäsentää kansalaisen ja maanpuolustuksen välistä, monitahoista suhdetta. Suhde maanpuolustukseen koostuu asenteista ja osaamisesta, mutta myös luottamuksesta ja omasta toimijuudesta, roolista maanpuolustuksen kokonaisuudessa. Maanpuolustussuhdetta määrittää myös se, minkä kokee uhkaavan Suomen turvallisuutta, miten uhkiin on varauduttu, mikä on oma osa yhteiskunnassa ja kokeeko maansa puolustamisen arvoiseksi.

Kosonen toteaa tulosten vahvistavan Puolustusvoimien aiempien tutkimusten tuloksia varusmiespalveluksen loppuun suorittavien ja reservin kertausharjoituksiin osallistuvien asevelvollisten korkeasta maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta. Asevelvollisuusaika kestää noin 40 vuotta, jonka aikana asevelvolliset liikkuvat siviili- ja sotilaskansalaisen roolien välillä. Monille kansalaisille asevelvollisuus näyttäytyy vain varusmiespalveluksen suorittamisena. Vaikka asevelvollisuus ja maanpuolustuksen tarpeellisuus saavat kannatusta myös reservistä eronneiden ja siviilipalvelusvelvollisten parissa, asevelvollisuuden pakkoa ja sen tuottamaa kansalaissotilaan roolia kyseenalaistetaan.

Väitöstutkimuksen perusteella kansalaisuuskäsityksen muutokset heijastuvat kansalaisten maanpuolustussuhteeseen. Yksilöllistymiskehitys ohjaa hyötyä tavoittelevassa kansalaisuudessa tekemään maanpuolustukseen liittyviä valintoja ensisijaisesti henkilökohtaisen hyödyn näkökulmasta. Globaalikansalaisuus puolestaan rakentaa suhteita valtioiden rajat ylittävinä verkostoina, jolloin puolustuksen intressit kohdentuvat kansallisvaltion rajojen puolustamisen sijaan globaaleihin kysymyksiin.

Puolustusvoiminen näkökulmasta varusmiespalveluksen tulee kehittää asevelvollisten myönteistä maanpuolustussuhdetta, toteaa Kosonen. Asevelvollisuuden tarkoitusta ja varusmiespalveluksen merkitystä asevelvollisten kouluttamisessa sekä heidän sitouttamisessa sodan ajan tehtäviin tulee terävöittää. Koulutuksen tulee tuottaa reserviin koulutettaville sotilaille riittävä osaaminen ja pystyvyyden tunne omaan sodanajan tehtävään. Varusmiespalveluksen tuottamat valmiudet ja puolustuksen arvopohja ovat merkittävässä roolissa, kun asevelvolliset tarkastelevat omaa rooliaan maanpuolustuksessa.

Tutkimus korostaa maan puolustamisen tarkoittavan muutakin kuin asevelvollisuuteen ja Puolustusvoimiin liittyvää aseellista puolustamista. Monet kansalaiset haluavat tehdä osansa ja osallistua maansa puolustamiseen myös muilla kuin asevelvollisuuteen liittyvillä tavoilla. Kosonen esittääkin kysymyksen, miten valtio voisi asevelvollisuuden rinnalla osallistaa, sitouttaa ja hyödyntää kaikkien kansalaisten osaamista erilaisiin turvallisuusuhkiin varautumisessa.

Tervetuloa väitöstilaisuuteen

Jarkko Kosonen (s. 1978) on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2002. Hän työskentelee tällä hetkellä koulutus ja simulaattorit -tutkimusalan johtajana Maavoimien esikunnassa. Sotilasarvoltaan hän on reservin yliluutnantti.

Väitöstilaisuus on suomenkielinen ja sinne on vapaa pääsy. Tilaisuus järjestetään sotilasalueella, joten tilaisuuteen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan tiistaihin 24.9.2019 mennessä osoitteessa lyyti.in/kosonen2019.

Väitösteos on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.

Lisätietoja

Jarkko Kosonen
[email protected]
p. 044 594 5893

Kokoukset ja seminaarit
´