ISMS 2020 – Virtuaalikonferenssissa pohdittiin sotatieteiden avoimuutta
Vuoden 2020 ISMS-konferenssi päättyi 29.10.2020. Konferenssin aiheena oli ”Military Sciences vs. Open Sciences with the scent of COVID-19 Pandemic”, ja konferenssin keskeiset puhujat korostivatkin sotatieteellisen tutkimuksen avaamista laajemmalle yleisölle aina kun se on mahdollista.
Maanpuolustuskorkeakoulu isännöi vuoden 2020 International Society of Military Sciences'n (ISMS) vuosittaisen konferenssin, joka järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa virtuaalisena. Konferenssissa esiteltiin yli 60 tutkimusta, ja siihen osallistui yli 130 tutkijaa yli 20 maasta.
Virtuaalikonferenssi oli jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä, offline-vaiheessa, osallistujat perehtyivät omaan tahtiinsa konferenssissa esitettäväksi hyväksyttyihin tutkimuspapereihin ja kommentoivat niitä verkossa työryhmien puheenjohtajien johdolla. Toinen vaihe, online-vaihe, puolestaan järjestettiin reaaliaikaisena verkossa, ja sen rakenne noudatteli perinteisen akateemisen konferenssin rakennetta.
Avointa tiedettä
Konferenssin teemana oli tänä vuonna Military Sciences vs. Open Sciences with the scent of COVID-19 Pandemic. Konferenssin puheenvuoroissa korostettiin, että vaikka sotatieteisiin on perinteisesti liittynyt salailua, pyrkimys kohti suurempaa avoimuutta sotatieteiden tutkimuksessa on suuri. MPKK:n rehtori, kenraalimajuri Jari Kallio, korosti avauspuheenvuorossaan, miten koronaviruspandemian ja valtioiden rajojen sulkeutumisen myötä tarve avoimelle tieteelle ja tiedeyhteisön kansainväliselle yhteistyölle kasvaa koko ajan.
– Vallitseva tilanne muistuttaa siitä, että yhden tieteenalan tuottama tieto hyödyttää yhteiskuntiamme parhaiten silloin, kun tutkittua tietoa jaetaan muillekin tieteenaloille ja suurelle yleisölle, Kallio muistuttaa.
Konferenssin keynote-puhujat, UNIFI ry:n kehittämispäällikkö, TT Eeva Nyrövaara sekä VTT, kenraalimajuri evp Pertti Salminen ovat samalla kannalla. Nyrövaaran mukaan avoimuus ja siitä seuraava itsekorjaavuus on tärkeä osa tieteen tekemistä millä tahansa tieteenalalla, mutta avoin tiede ei tarkoita, että kaiken tutkimuksen ja siihen käytetyn aineiston pitäisi aina olla julkista.
– Pyrkimys mahdollisimman suureen avoimuuteen ei välttämättä ole ristiriidassa esimerkiksi tieteenalan salassapitovaatimusten kanssa, sillä myös avoimen tieteentekemisen periaatteisiin kuuluu, että avoimuus ei saa vaarantaa esimerkiksi potilastietojen luottamuksellisuutta tai maanpuolustusta, Nyrövaara selittää. – Hyvä nyrkkisääntö on, että tieteen pitäisi olla niin avointa kuin mahdollista, mutta niin salattua kuin on välttämätöntä.
Pertti Salminen kertoo, että kansallisen turvallisuuden ylläpitoon kuuluu, ettei sotilaallista suunnittelua tai varautumista tulevaisuuteen kerrota julkisesti. Tämä periaate johtaa helposti siihen olettamukseen, ettei mistään sotatieteelliseen tutkimukseen liittyvästä teemasta saisi käydä julkista keskustelua.
– Mutta sotatieteissä on paljon sellaisia teemoja, joista voisi puhua täysin avoimesti, vaikka kaikkea dataa ei voikaan jakaa julkisesti. Jotta kokonaisturvallisuuden teemoja ymmärrettäisiin laajemmin yhteiskunnassa ja tutkimukseen perustuvaa tietoa pystyttäisiin hyödyntämään päätöksenteossa, on tärkeä avata sotatieteiden tutkimusta niin paljon kuin mahdollista, Salminen muistuttaa.
Virtuaalikonferenssit mahdollistavat vuorovaikutuksen pandemia-aikana
MPKK:n tutkimusjohtaja, professori Hannu Kari, kertoo, että suunnitelma konferenssin pitämisestä etäyhteyksin syntyi jo keväällä.
– Kun keväällä 2020 kävi ilmeiseksi, että perinteisen konferenssin järjestäminen COVID-19 -pandemian johdosta olisi tänä syksynä epävarmaa, päätimme esittää ISMS:n johtokunnalle innovatiivista ratkaisua kaksivaiheisen virtuaalikonferenssin järjestämisestä. Näin jälkikäteen tarkasteltuna ratkaisu osoittautui viisaaksi.
Sekä Eeva Nyrövaara että Pertti Salminen kiittelevät konferenssin järjestelyjä ja pitävät tärkeänä, että kasvokkaisten kohtaamisten vähentyessä hyödynnetään entistä enemmän virtuaalisia keskustelualustoja ja etäkonferensseja.
– Kun konferenssi järjestetään virtuaalisena, entistä useammilla ihmisillä saattaa olla mahdollisuus osallistua. Ja vaikka vuorovaikutus yleisön kanssa esitystilanteen aikana onkin virtuaalikonferensseissa vähäisempää kuin perinteisessä konferenssissa, keskustelut esitysten jälkeen mahdollistavat ajatustenvaihdon ihan yhtä tehokkaasti, Nyrövaara summaa.
Myös Hannu Kari vahvistaa, että virtuaalikonferenssi on kerännyt osallistujilta kiitosta. Hänen mukaansa erityisen paljon kehuttiin offline-vaihetta, joka mahdollisti perehtymisen esiteltäviin tutkimuksiin ja niistä keskustelemisen jo ennen konferenssin alkua.
– ISMS:n johtokunta keskusteli konferenssin jälkeisessä kokouksessaan mahdollisuudesta jatkaa tätä menettelyä seuraavissakin ISMS:n konferesseissa. Johtokunta näki lisäksi, että COVID-19 -pandemian jälkeisenä aikana tultaneen näkemään ”hybridikonferensseja”, joissa fyysisten kokousten lisäksi osallistutaan myös etäyhteyksien välityksellä. Etäyhteydet mahdollistavat tasa-arvoisemman osallistumisen konferensseihin ja samalla ne lisäävät kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia tutkijoiden kesken erityisesti konferenssien välisinä aikoina, hän sanoo.
Etäyhteysratkaisut eivät hänen mukaansa kuitenkaan pysty täysin korvaamaan tutkijoiden kasvotusten tapahtuvaa sosiaalista verkostoitumista ja pienryhmien keskusteluympäristöä. Pandemiatilanteen niin salliessa pyritään varmasti palaamaan osittain fyysisiin konferensseihin, jotta konferenssien osallistujat ja erityisesti uransa alussa olevat tutkijat pääsisivät tutustumaan toisiinsa myös reaalimaailmassa.
– Yhteistyötä on kätevää jatkaa etäyhteyksien välityksellä tuttujen kesken, Kari kiteyttää.
