Skip to content

Täydennyskoulutus tukee elinikäistä oppimista

National Defence University
Julkaisuajankohta 10.1.2019 14.20
Kolumni

Puolustusvoimilla toteutetaan elinikäisen oppimisen mallia, jossa taikasanana on täydennyskoulutus. Vuosittain yli tuhat Puolustusvoimien työntekijää osallistuu Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämille täydennyskoulutuskursseille kehittämään ammattitaitoaan.

Kun Puolustusvoimat järjestää kurssin tai opintokokonaisuuden, joka ei kuulu sotatieteiden tai yleisesikuntaupseerin tutkintoihin, se on täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus on tutkintoa täydentävää koulutusta, joka tukee työntekijän tietoja ja taitoja. Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutussektorin johtajalle Teija Örnille täydennyskoulutus on itsestäänselvyys jokaisen osaavan ammattilaisen uralla.

– Kun on suorittanut tutkinnon, sen kanssa ei voi elää koko työuraa. Maailma muuttuu koko ajan siinä missä työympäristökin, ja jonkinlaista päivitystä työhön tarvitsee aina. Täydennyskoulutuksella tuetaan sitä, että pystyy tekemään juuri senhetkistä työtä, Örn selittää.

Puolustusvoimien on oltava ympäristöönsä reagoiva organisaatio, joten paikalleen jämähtänyt henkilöstö ei sovi yhtälöön. Työympäristöt muuttuvat monella tavalla: turvallisuuspolitiikan tuulet vaihtavat suuntaansa, varuskuntien huoltamiseen tarvitaan uusia menetelmiä tai uusi tietotekninen järjestelmä kumoaa ennen opitut tavat. Ajan hermoilla oleminen vaatii kehittymistä monella alalla, mikä heijastuu täydennyskoulutuksen kurssitarjonnan laajuudessa.

Upseerin koulutuksen luonteeseen kuuluu tutkintojen jaksottaminen pitkin uraa, jolloin ajankohtaisiin työelämätaitoihin pääsee tutustumaan jo tutkintoa suorittaessa. Örnin mukaan täydennyskoulutus tukee kuitenkin olennaisesti tutkintokoulutuksesta saatuja tietoja ja taitoja. Täydennyskoulutus tarjoaa myös taitoja kullekin toimialalle.

Kolmannes Puolustusvoimien henkilöstöstä on siviilejä, joille ei tule kutsua hakeutua maisterin tai yleisesikuntaupseerien tutkintoihin. Täydennyskoulutus on avoinna kaikille Puolustusvoimien 12000 työntekijälle sotilasarvosta tai henkilöstöryhmästä riippumatta.

Täydennyskoulutus saavuttaa jokaisen

Puolustusvoimien täydennyskoulutus on joko puolustushaarakohtaista tai toimialakohtaista. Puolustushaarakohtaisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat kolme puolustushaaraa, ja siinä koulutuksen ydin on sotilaallisissa taidoissa. Toimialakohtaisella koulutuksella viitataan puolestaan kaikkeen muuhun täydennyskoulutukseen, joka jakautuu Puolustusvoimien kahdentoista toimialan kesken.

Jokaisen toimialan johto sijaitsee Pääesikunnassa, josta käsin koulutusta ohjataan. Käytännön suunnittelu ja toteuttaminen on puolestaan delegoitu kouluille. Maanpuolustuskorkeakoululla on huolehdittavinaan neljän toimialan täydennyskoulutus. Koulutus-, henkilöstö- ja suunnittelualan sekä operatiivisen alan täydennyskoulutus työllistää pelkästään hallinnossa viisi henkilöä, minkä lisäksi täydennyskoulutuksen parissa työskentelee useita opettajia, professoreita ja asiantuntijoita. Neljän vastuutoimialan lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu tukee muita toimialoja tarjoamalla tukea opintohallintoon, pedagogisiin ratkaisuihin sekä PVMoodlen käyttöön.

 

 

Vaikka Maanpuolustuskorkeakoulu ei huolehdi kaikesta täydennyskoulutuksesta, neljään toimialaan mahtuu hyvin monimuotoista koulutusta. Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämille kursseille osallistuu vuosittain noin 1000−1200 oppilasta, ja yksittäisten kurssien oppilasmäärä vaihtelee alle 10 hengen ryhmistä noin sadan hengen kursseihin. Myös kurssisisällöt vaihtelevat suuresti. Maanpuolustuskorkeakoululla järjestetään muun muassa kriittisen infrastruktuurin resilienssin kurssi, jossa kohderyhmänä on tohtorin tutkintoja suorittavat henkilöt. Hyvin erikoistuneiden kurssien lisäksi tarjotaan totta kai myös tavallisen työelämän taitoihin liittyviä koulutuksia verkko-ohjelmien käyttöönotosta Puolustusvoimien organisaation tuntemiseen.

– Kurssitarjonta on hyvin laaja. Kurssit poikkeavat myös ajallisesti toisistaan. On kahden tunnin verkkokoulutusta, ja janan toisessa päässä on vuoden kestävät lisäopinnot, Örn täsmentää.

Digitalisaatio on nähtävillä kaikkialla Puolustusvoimien toiminnassa. Yhä useamman toiminnan siirtyessä verkkoon, täydennyskoulutus seuraa perässä – ehkä jopa rohkeammin kuin tutkinto-opinnoissa. Örnille täysvaltaisen digivallankumouksen sijaan tavoitteena on kurssien monimuotoistaminen. Luento- ja lähiopetuksesta ei olla luopumassa tulevaisuudessakaan, vaan niiden rinnalle tuodaan oppimista helpottavia ja parantavia digitaalisia menetelmiä. Tähtäimessä on kuitenkin luopua perinteisestä "kahdeksasta neljään pulpetissa" -ajattelumallista.

Kurssit eivät ole pelkkiä luentoja

Täydennyskoulutuksessa oppimista tapahtuu sekä etänä että lähiopetuksessa. Kursseilla ollaan kokeiltu käänteisen opetuksen menetelmää. Opetusmenetelmä ei ainoastaan vastaa Puolustusvoimien strategiaa opetusmenetelmien monimuotoistamisesta vaan se on myös pedagogisesti aikansa aallonharjalla.

Esimerkiksi Maanpuolustuksen opintokokonaisuus 1 -kurssilla käytetään aika paljon käänteistä opetusta. Se tarkoittaa sitä, että ennen kun oppilaat tulevat ensimmäiseen lähiopetuspäivään, heillä on ollut jo ennakkotehtäviä tai he ovat tehneet jotakin kurssin eteen verkossa. Lähiopetuskertoja saattaa olla noin kaksi tai kolme kurssin aikana. Silloin kun on etäjakso, työskennellään ryhmätehtävien tai verkkotenttien parissa. Opiskelu on siis aktiivista myös etäjakson aikana, Örn selittää.

Kurssien monimuotoistaminen tuo mukanaan uudenlaisia haasteita. Etäopiskelu vaatii oppilaalta itseohjautuvuutta mutta myös kärsivällisyyttä työpaikan esimiehiltä. Vaikka oppilas ei olekaan luokassa, etäopiskelu vaatii silti yhtä paljon keskittymistä. Oppilailta saadussa palautteessa todetaan, että etäopiskeltaessakin pitää tarjota mahdollisuus keskittymiselle.

Koulutukseen pitää varata tietty aika, vaikka oppiminen tapahtuisi kuinka verkossa, Örn muistuttaa.

Puolustusvoimissa uraa luoville työntekijöille on suunniteltu urapolkuja, joissa täydennyskoulutuksen opintokokonaisuudet valmentavat yhä haastavampiin tehtäviin. Upseerien ja siviilien tehtävät ja ammattiosaamisen tarve eroavat luonnollisesti toisistaan, joten sekä sotilaille että siviileille tarjotaan omia opintoja. Upseerit saavuttavat sotilasalan syvälliset taidot osana tutkintoja, siviilit tutustuvat Puolustusvoimien saloihin maanpuolustuksen opintokokonaisuuksien myötä. Koska harva korkeakoulutettu on opintojensa aikana päässyt lähietäisyydelle Puolustusvoimia, täydennyskoulutus tulee monesti tarpeeseen.

Örnin mukaan täydennyskoulutuksen koettu hyödyllisyys välittyy myös tärkeimmälle kohteelle: itse oppilaille. Osa kursseista on virkaurakursseja, joille upseerien odotetaan menevän. Osa on taas vapaaehtoisuuteen perustuvia. Örnillä on positiivinen näkemys täydennyskoulutuksen merkityksestä.

Itse ainakin näen, että kurssimme motivoivat opiskelijoita, ja niiltä tullaan hakemaan omaan ammattiin liittyvää ajankohtaista osaamista.

´