Esitysmateriaalit

Tälle on sivulle on koottu kaikki Sotatieteiden päivien ohjelmaryhmien julkaistavaksi annetut esitysmateriaalit ohjelmaryhmittäin.

Yhteisluennot

Key Note Lecture: TkT, ev (evp), dos, sotilasprofessori (evp) Mika Hyytiäinen: Tutkimuksen rooli yhteiskunnan turvallisuuden kehittämisessä
Tutkimus kehittää turvallisuutta vain teoiksi muuttumalla. Tekojen ja tutkimustulosten välissä on päätöksenteko ja resursointi. Tämä edellyttää tutkimukselta ja tutkijalta kykyä kommunikoida tuloksensa niiden käyttäjän kiellellä ja oikeaan aikaan. Tulosten tulee olla myös toteutettavissa, on syytä muistaa maamme resurssit. Välillinen tapa kehittää turvallisuutta on vaikuttaa tukimuksella siihen, ettei huonoja päätöksiä tehdä ja siten tuhlata resursseja. Tämä edellyttää vielä taitavampaa viestintää paitsi tutkimuksen tuloksista myös sen lähtökohdista, mikäli nämä poikkeavat siitä mitä päättäjä ja/tai suomalainen turvallisuuskulttuuri normaalisti ajattelevat. Tarkastellaan ensi sijassa tutkimuksen vaikuttavuutta alkaen tutkimuksen suuntaamisesta aina siihen saakka, kun tulokset muuttuvat teioksi.
Esityksen tekstiversio löytyy tästä.

2. Yhteisluento: professori Jouko Vankka: Sotateknologian kehitys ja sodankäynnin muutos

4. Yhteisluento: apulaisprofessori Katri Pynnöniemi: Venäjän strateginen kulttuuri: avain Venäjän turvallisuuspolitiikan ymmärtämiseen?

Johtaminen

Prof. Jarno Limnéll: Miten nuoret arvioivat Suomen turvallisuuden ja sen tulevaisuuden?
Jarno Limnéll ja Jari Rantapelkonen tekivät laajan tutkimuksen suomalaisten nuorten turvallisuuskäsityksestä. Mitkä turvallisuuden asiat ovat nuorten mielestä Suomessa hyvin - entä mitä pitäisi muuttaa? Nuorten näkemykset ohjaavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuden tulevaisuutta, siksi nuoria kannattaa kuunnella.

Komkapt evp Tapio Alho: Tuotantotalouden tutkimus: Persoonallinen ajattelu päätelmien ja päätöksenteossa
Esityksessä käsitellään yksilöiden persoonallisen ajattelun vaikutusta päätöksenteossa. Olennaista on selvittää, minkä tiedon varassa yksilöt tekevät päätöksiä, ja miten yksilön tavoiteorientaatio vallitsevan sosiokulttuurisen ympäristön ohelle vaikuttaa päätöksentekoon. Esitys tukeutuu empiiriseen aineistoon, joka on kerätty yhdestä valtionhallinnon hallintoyksiköstä sekä yhdestä kansainvälisestä vientialan yrityksestä. Esityksessä paneudutaan persoonallisen ajattelun problematiikkaan informaation prosessoinnin näkökulmasta sekä esitellään kerätyn aineiston pohjalta tuotettuja johtopäätöksiä.

Sotatalous, logistiikka, huolto

Kaptl Samu Rautio: Materiaalia lisäävä valmistus yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin teknisen resilienssin kehittämisessä
Toimivan yhteiskunnan edellytyksenä on kaikissa tilanteissa toimiva infrastruktuuri. Kriittisen infrastruktuurin kohteiden teknisten järjestelmien varianssi on suuri, jonka vuoksi varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin vaatii huomattavia resursseja. Materiaalia lisäävä valmistus on kehittynyt nopeasti uudeksi varteenotettavaksi valmistusmenetelmäksi. Materiaalia lisäävän valmistuksen etuna on sen mahdollistama yksittäiskappalevalmistus, tarvittaessa lähellä tuotteen tarvitsijaa. Esityksessä tarkastellaan materiaalia lisäävää valmistusta kriittisen infrastruktuurin resilienssin kehittämisessä. Esityksessä luodaan katsaus siitä, miten materiaalia lisäävä valmistus voi muuttaa kohteen kunnossapitoa ja näin kehittää kohteen palautumiskykyä häiriötilanteissa.

Prof. (em.) Vesa Kanniainen: Miksi yhteistilaukset puolustuvälinehankinnoissa ovat niin harvinaisia?
Kun puolustusvälinehankintoja suunnitellaan, on luontevaa ajatella, että etenkin pienet maat tutkisivat vakavasti yhteishankintojen hyötyjä. Myös EU ja NATO ovat painottaneet yhteishankintoihin liittyviä mahdollisuuksia. Yhteishankinnan odottaisi vahvistavan niiden neuvotteluvoimaa toimittajaan nähden ja tuottavan kustannusetuja myös hankinnan mitoituksen vahvistuessa. Yhteishankinnat ovat kuitenkin harvinaisia: Euroopassa niistä on toteutunut (tai on yhä mahdollisia) vuosina 1999-2017 vain kahdeksan. Esim. Tanska jäi pois pohjoismaisesta taistelukoptereiden yhteishankkeesta. Baltian maat eivät tee keskenään koordinoituja hankintoja.

Esitelmässä kuvataan kansainvälisten puolustusvälinemarkkinoiden puitteita. Siinä myös esitetään analyysi siitä, miten yhteistyö hankinnoissa alentaisi saavutettavissa olevaa sopimushintaa ja mikä on neuvotteluvoiman merkitys. Syiksi yhteyshankintojen vähäisyydelle esitetään tarpeiden ja preferenssien erilaisuutta ja vaikeutta tukea yhteistoimintaa muilla toimenpiteillä. Tulevaan teknologiaan liittyvä epävarmuus saattaisi puoltaa yhteistyötä, mutta lyhyen tähtäimen intressit voivat painaa enemmän.

Prof Juha-Matti Lehtonen: Teollisen yhteistyön vaikuttavuus
Teollisen yhteistyön tavoitteena on Suomen osallistuminen hankittavan tuotteen osavalmistukseen, puolustusteollisuuden vienti ja korkean teknologian hankinta puolustusteollisuudelle, PK-yritysten viennin edistäminen sekä teknologian siirto. Esityksessä arvioidaan Suomen arvioidaan yhteistyön vaikuttavuutta vuosien 2010 – 2012 tehtyjen teollisen yhteistyön liiketoimien perusteella teollisen yhteistyön tavoitteiden näkökulmasta.Teollisen yhteistyön tavoitteena on Suomen osallistuminen hankittavan tuotteen osavalmistukseen, puolustusteollisuuden vienti ja korkean teknologian hankinta puolustusteollisuudelle, PK-yritysten viennin edistäminen sekä teknologian siirto. Esityksessä arvioidaan Suomen arvioidaan yhteistyön vaikuttavuutta vuosien 2010 – 2012 tehtyjen teollisen yhteistyön liiketoimien perusteella teollisen yhteistyön tavoitteiden näkökulmasta.

Kapt Markus Järvinen: Luottamuksen rakentuminen hankeorganisaatiossa
Suorituskykyä rakentavan hankeorganisaation haasteena on, että toimijat ovat usein kilpailijoita keskenään. Tämän asetelman vaikutuksia täytyy kyetä vähentämään, ja tehokkaasti se onnistuu rakentamalla luottamusta. Istunnossa kerrotaan, kuinka luottamus tutkimustulosten perusteella rakentuu käytännössä.

Sotatekniikka

Apulprof. Kai Virtanen: Mallinnus taistelun voittamiseksi
Lentokoneen ja ilmasta-maahan-aseiden reittien määrääminen on oleellinen osa ilmaoperaation suunnittelua. Esityksessä tarkastellaan uutta lähestymistapaa, joka tuottaa optimaalisen reitin ilmapuolustuksen läpi ilmasta-maahan-tehtävää toteuttavalle lentokoneelle. Lähestymistavassa käytetään monitavoitteista verkko-optimointia ja simulointia sekä otetaan huomioon neljä optimointikriteeriä: lentomatkat maasta-ilmaan ja ilmasta-ilmaan -uhkien vaikutusten alla sekä kokonaislentomatka ja polttoaineenkulutus. Lisäksi lähestymistavan avulla kyetään arvioimaan maasta-ilmaan-uhkaa eli ilmatorjunnan aiheuttamaa odotusarvoista uhkaa annetulla lentoradalla lentävään ilmasta-maahan-aseeseen, kun ilmatorjunnan tarkkaa ryhmitystä ei tunneta.

Dos Juha Honkonen: Venäjän epäsymmetriset asejärjestelmät
Esityksessä tarkastellaan sellaisia Venäjän asejärjestelmiä, joilla ei ole suoranaista vastinetta muualla maailmassa. Osa näistä asejärjestelmistä on Neuvostoliitossa aloitetun kehitystyön tulosta, osa uuden Venäjän omaa tuotantoa. Esitys perustuu julkisuudessa esillä olleeseen aineistoon ja siinä esitellään asejärjestelmien toimintaperiaatteiden fysikaalisten mallien nojalla tuotettuja johtopäätöksiä.

Dos Esa Lappi: Jalkaväkiryhmä simuloinnin pelinappulana
Esityksessä kuvataan, miten jalkaväkiryhmästä on luotu matemaattinen malli käytettäväksi taistelusimuloinnissa ja miten sen parametrointia on tehty. Malli on ohjelmoitu ja käytettävissä simulointiohjelmissa, joilla voidaan pelata prikaatitason skenaarioita. Sitä on myös testattu 1944 torjuntataisteluissa, jolloin simulointitulokset vastasivat hyvin todellisuutta. Esitys sopii jalkaväen taistelusta kiinnostuneille luomalla uutta näkemystä siitä, miten taistelun mallinnusprosessi voidaan suorittaa. Matemaattisille mallintajille se avaa jalkaväkijoukon taistelun perusteita laskennallisessa ympäristön kautta.

Sotilaspedagogiikka

Sotpast, FL Jukka Seppänen: Eettisen toimintakyvyn koulutusmateriaalin kokeilukäyttö ja empiirinen kehittämistutkimus
Maavoimien esikunnan julkaiseman Eettinen toimintakyky - Henkinen kestokyky -taskukirjaluonnoksen (2016) kokeilukäyttöä seurattiin empiirisellä tutkimuksella Kainuun prikaatissa ja Maasotakoulun Reserviupseerikurssilla. Tutkimuksen vertailevassa osassa (KAIPR) havaittiin, että eettinen harkitsevaisuus ja pohtivuus korreloivat suoraan varusmiesten siviilikoulutustaustan kanssa. Avoimiin kysymyksiin vastanneista upseerioppilaista (MAASK) noin puolet piti taskukirjaluonnosta jo sellaisenaan pääosin hyvänä materiaalina. Useat upseerioppilaat kiinnittivät huomiota kirjaluonnoksen parempaan näkyväksi tekemiseen ja ehdottivat muun muassa aihetta koskevia harjoituksia kuten käytäntöön sidottua omien moraalikäsitysten ja -seurausten pohdintaa.

Dos Arto Mutanen: Dialogikompetenssi ja eettisyys
Dialogitaito on kulttuurinen taito, joka perustuu yksiön eettisyyteen ja rakentaa kulttuurista harkintaa. Dialogitaidon perustana oleva yksilön sitoutuminen eettiseen hyvään ilmentää hänen eettisyyttään, jonka syvyys määrittyy hänen valintojensa ja toimiensa perusteella. Taitoa vastuulliseen ja puntaroituun toimintaan kutsutaan eettiseksi toimintakyvyksi. Eettinen toimintakyky on kaikilla ihmisillä oleva kyky, jonka syvyys kuitenkin vaihtelee yksilöstä toiseen. Sekä dialogitaito että eettinen toimintakyky ovat inhimillisiä taitoja, joita voidaan harjoittaa ja opettaa. Kuitenkin näiden taitojen kohdalla opettaminen ei opetus voi painottua ainoastaan tiedolliseen opetukseen, vaan myös harjaantumiseen. Dialogitaito edellyttää kulttuurista tietotaitoa, johon liittyy kulttuuris-käsitteellinen puntarointi sekä vastuullinen toiminta, jotka luonnehtivat yksilön eettistä toimintakykyä.

FM Arttu Kantola: Kansalainen turvallisuustoimijana kokonaisturvallisuusajattelussa
Kokonaisvaltaiseen yhteiskunnallisen turvallisuustoiminnan ohjaamiseen tähtäävässä strategisessa puheessa kansalainen on nostettu tärkeään asemaan yhteiskunnan kriisinsietokyvyn eli resilienssin vahvistamisessa. Tämä on tunnistettavissa aktiivisen kansalaisuuden tematiikassa, jossa pyritään sovittamaan yhteen yksilön, yhteiskunnan ja kansallisvaltion välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Kansalaisuuden tutkiminen moninäkökulmaisesti kokonaisturvallisuuden vuorovaikutuksellisena osana luo edellytyksiä kokonaisvaltaiselle ja systeemiselle turvallisuustoiminnan kehittämiselle sekä kansalaisten osallisuuden tunnustamiselle ja vahvistamiselle.

Sotilassosiologia ja –psykologia

Prof Teemu Tallberg: Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen
Maanpuolustustahdon mittaamisella on Suomessa pitkä perinne. Mitä maanpuolustus, asevelvollisuus ja maanpuolustustahto merkitsevät nykyisin ja tulevaisuudessa? Maanpuolustuskorkeakoulun TAHTO-projektissa (2016-18) on tehty uusia avauksia kansalaisten ja maanpuolustuksen välisen suhteen tutkimukseen. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu 2017 tehtyihin siviilipalvelusvelvollisten ja reservistä eroavien asevelvollisten haastatteluihin.

Tutkija, YTM Anitta Hannola: Reppuruus – kiertokulkuja sotilasuralla
Esittelen reppuruutta, joka määritellään asumiseksi siirron tai tehtäväkierron vuoksi eri paikkakunnalla kuin missä on vakituinen osoite ja perhe tai läheiset. Aihetta on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän: esitys valottaa ensinnäkin sitä, keitä reppurit ovat ja miten he kokevat työnsä ja työyhteisönsä muuhun Puolustusvoimien henkilöstöön verrattuna. Pyrin myös vastaamaan siihen, millainen on ja kuinka tärkeäksi koetaan perheen vaatimukset tai tuki sotilasuralle.

Ylil Essi Hoot: Upseerin ura, perhe vai molemmat?
Esittelen sotatieteiden maisterikurssilla tehdyn pro gradu -tutkimuksen: Upseerielämän valintoja: ura, perhe vai molemmat? Tutkimus on tehty elämänkaaripsykologisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoittena oli tutkia upseerin uran ja elämänkaaripsykologisten kehitystehtävien ja niiden hallinnan mahdollisuuden suhdetta upseerin uraan, erityisesti upseerin uran ja perhe-elämän asetelmaan. Esityksessä käsitellään tutkimuksen keskeiset tulokset.

FT dos Tapio Koivisto: Käytäntösuuntautuva johtamis- ja organisaatiotutkimus – erityisesti sotilassosiologisesti
Esitys käsittelee uudenlaista käytäntösuuntautuvan johtamis- ja organisaatiotutkimuksen konseptia sotilassosiologiselta perustalta. Lähestymistapa tukee uuden tiedon tuottamista vaihtoehtoisista toiminnallisista ja johtamistavallisista ratkaisuista monimutkaisessa, muuttuvassa ja epäselvässä kontekstissa.

Dr. Sc. (econ) Jukka I. Mattila: Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 – Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat
Esitys tutkii vaikeiden johtamistilanteiden sisällöllistä kokemista. Tutkimus tuo esiin haastaviin johtamistilanteisiin liittyviä dimensioita, joiden kautta voimme ymmärtää sotilasjohtajan työtä. Analyysi perustuu vuonna 1998 sotaveteraaneilta kerättyyn Sodan ajan johtaja –tutkimushankkeen aineistoon.

Strategia

Kom Juha-Antero Puistola: Hybriditurvallisuus kokonaisturvallisuuden ja varautumisen osana
Millä tavalla yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja kokonaisturvallisuuden malli vastaavat hybridiuhkiin? Onko tasavallan presidentin mainitsema hybridivaikuttamisen mentävä aukko tukittu?

Kom Juha Mäkelä: Merelliset hybridiuhat
Esitys pyrkii hahmottamaan meripuolustukselle ja merenkulkuun kohdistuvia hybridiuhkia sekä niiden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyviä haasteita viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Esitys pohjautuu luennoitsijan kokemuksiin hänen edellisestä työtehtävästään Rannikkoprikaatin operaatiopäällikkönä.

Operaatiotaito ja taktiikka

Sotprof., evl Janne Mäkitalo: Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana
Esitelmässä luodaan katsaus itsenäisyyden aikana Suomessa laadittuihin operaatiotaidon ja taktiikan tutkimustöihin, painottuen opinnäytetöihin ja Suomen Sotatieteellisen Seuran piirissä toteutettuun tutkimukseen.
Esitelmän tekstiversio löytyy tästä.

Sotprof., evl, dos, ST Petteri Lalu: Syvää vai pelkästään tiheää? Venäläisen sotataidollisen ajattelun kehittyminen
Esitelmässä luodaan katsaus neuvostoliittolaisen sotataidon, erityisesti syvän taistelun ja operaation oppien, kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Erikoistutkija, YTT, dos maj ST Jan Hanska: Ajan rooli mekanisoidussa operaatiotaidossa
Esitelmässä tarkastellaan Hanskan diplomityön sekä taktiikan ja operaatiotaidon alan väitöskirjan keskeisimpiä havaintoja ajan merkityksestä operaatiotaidossa keskittyen erityisesti mekanisoituun sodankäyntiin. Lähtökohtaisesti sodankäynnissä menestyksen katsotaan liittyvän ajan, paikan (/tilan) ja voiman tehokkaaseen hyväksikäyttöön. Esitelmässä tarkastellaan niitä erityispiirteitä, joita teollistuminen, motorisointi ja mekanisointi toivat operaatiotaitoon.