Hoppa till innehåll

ICM-kurssi: Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan asiantuntijakoulutus Suomessa

Försvarshögskolan
Julkaisuajankohta 6.9.2019 9.39
Kolumni

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) Integrated Crisis Management (ICM) -kurssi järjestetään yhdessä Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) kanssa. Kurssilla lisätään tietoutta ja ymmärrystä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan lähestymistavoista ja pyritään parantamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tapasimme kolme kurssin opettajaa, joiden haastattelut julkaistaan sarjana syyskuun aikana.

Jouni Vainio on toiminut Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kurssien opetusryhmän vanhimpana. Hän on taustaltaan upseeri ja palvellut uransa aikana monissa kansainvälisissä tehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii CMC:n lähettämänä ja hallinnoimana Nairobissa Itä-Afrikan valmiusjoukon siviilikomponentin neuvonantajana.

Siviili- ja sotilaskomponentit eroavat toisistaan

Vainio kertoo, että organisaation tuki on vahvempi silloin, kun henkilö toimii sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävässä verrattuna siviilikriisinhallintatehtäviin. Siviilipuolella hoidetaan enemmän itse omia asioita ja yksilöllä on suurempi vastuu itsestään; esimerkiksi turvallisuustekijöitä on osattava arvioida toimialueella liikuttaessa ja terveyspalveluiden saatavuus selvitettävä. Joissakin tapauksissa on myös järjestettävä omat kuljetukset, jonka lisäksi asunto on useimmiten hankittava itse. Sinänsä lähettävä organisaatio pitää kuitenkin hienosti huolta siitä, että kyseisistä asioista koituvat kustannukset korvataan.

− Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään lähdetään yleensä osana isoa joukkoa, jolloin organisaation tuki on kattava. Kaikki on mietitty: majoitukset, ruokailut, liikkumiset, varustukset, suoja uhkia vastaan yms. Sanoisinkin, että oikeiden henkilövalintojen merkitys korostuu lähetettäessä ihmisiä siviilikriisinhallinnan yksittäisen asiantuntijan tehtäviin, Vainio kertoo.

Vainio vertaa Itä-Afrikan valmiusjoukkojen sotilas- ja siviilikomponenttia, joista molemmista hänellä on omakohtaista kokemusta. Hän kertoo, että sotilaskomponentin puolella keskitytään erityisesti esikuntien kouluttamiseen ja prosessit ovat tarkat.

− Esikuntien pitää pystyä luomaan tilannekuva alueelta ja sen jälkeen niiden pitää pystyä tekemään vaihtoehtoisia suunnitelmia, miten tiettyihin kriisitilanteisiin suhtaudutaan ja miten niihin vastataan. Pitää pystyä tuottamaan käskyjä ja seuraamaan joukkojen liikkeitä sekä toimintoja kentällä, Vainio kertoo.

Siviilikomponentti koostuu eri alojen asiantuntijoista. Määrällisesti siviilikomponentin edustajia on usein vähiten, mutta heidän vaikuttavuutensa on sekä laajaa että syvää. Asiantuntijat koostuvat erilaisista osaajista, joiden erikoisaloja ovat muun muassa siviilien- ja lastensuojelu, ihmisoikeus- ja tasa-arvoasiat sekä oikeusvaltion ja hyvän hallinnon toimintaperiaatteet. Esimerkiksi mission esikunnassa työskentelevät siviiliasiantuntijat vaikuttavat koko operaation ja viimeistenkin yksittäisten toimijoiden työskentelyyn kentällä ohjeiden, käskyjen, kokousten, linjausten, neuvojen jne. kautta. Vainio korostaa yhteisen näkemyksen ja tiiviin yhteistyön merkitystä eri komponenttien välillä.

− Integraatio ja koordinaatio ovat äärimmäisen tärkeitä asioita: siinä niin siviilit, poliisit kuin sotilaatkin työskentelevät yhteisten tavoitteiden puolesta.

Kansainvälisyys ja asiantuntijuus kasvattaa yhteistä näkemystä

Vainio on opettanut Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen ICM-kurssin lisäksi monilla kansainvälisillä kursseilla, kuten muun muassa UN -Protection of Civilians -kurssilla, joka keskittyy siviilien suojeluun. Hän kertoo, että strategisen tason kursseilla senioritason oppilaat ovat valikoituneita. Kansainvälisyys ja asiantuntijuus kasvattavat yhteistä näkemystä ja ymmärrystä. Vain harvoin törmää yksilöihin, joilla on jotakin poliittista tai muuta kansallista agendaa taustalla. Vainio kuitenkin toteaa, että toisinaan oppilaiden välillä ilmenevät erimielisyydet eivät näytä liittyvän tiettyihin kansallisuuksiin, vaan ovat enemmänkin yksilökohtaisia huomioita.

− Mielestäni oppilaat ovat opettamillani kursseilla keskimäärin hyvin kansainvälisiä. Oikeastaan varsinaista kulttuurieroista johtuvaa asioiden eri tavalla näkemistä ei juuri ole. Oppini on se, että ihminen on ihminen, ja ihmisyyteen keskeisesti liittyvät perustekijät ovat kansallisuuksista, kulttuureista, uskonnoista tai maanosista riippumatta perimmiltään aika tavalla samoja.

Kriisinhallinnan vaikuttavuutta on seurattava

YK:n laajenevat ja yhä kokonaisvaltaisemmat mandaatit vaativat koulutuksen pysymistä ajan tasalla. Vainio korostaa vaikuttavuuden mittaamisen tärkeyttä.

− Olen aina painottanut, että kriisinhallinnan tuloksellisuus on sen vaikuttavuutta eri asioihin. Meillä on joskus vähän trendi tilastoida ja raportoida jotain sellaista mitä ollaan tehty; esimerkiksi kuinka monta partiota ollaan pystytty toteuttamaan minäkin viikkona. Pitäisi nimenomaan katsoa, mikä on esimerkiksi toimiemme vaikutus alueen ihmisiin, jotka tarvitsevat suojelua tai vaikutus yhteiskunnan paikalliselle väestölle tarjottaviin palveluihin, joiden rakentamiseen ja kehittämiseen tukeamme tarvitaan, Vainio kertoo.

Sotilaspuolella on selkeitä operaatioiden arviointiprosesseja niin kuin esimerkiksi Natolla. Niiden puitteissa mitataan oman tekemisen (measures of performances) vaikutusta suhteessa tavoitteisiin (measures of effects). Yksinkertaistettuna tarkoituksena on arvioida, tehdäänkö oikeita asioita ja tehdäänkö oikeita asioita oikein.

Suomessa Puolustusvoimien kansainvälinen keskus ja CMC tekevät kriisinhallintaan ja sen kouluttamiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Tietoa kerätään kentältä operaatioista ja kyseisten keskusten pitämillä kursseilla. Esimerkiksi kursseilla pyritään aina tekemään aloitustesti ja lopetustesti, joilla mitataan kurssilaisten oppimista. Operaatioihin tehdään myös tiedonkeruumatkoja, joilla päästään pureutumaan keskeisimpiin ja haastavimpiin kysymyksiin sekä siihen, miten asioita käytännössä toteutetaan eri operaatioissa. Vainio korostaa lisäksi opettajien oma-aloitteista tietotaidon päivittämistä, vaikka se työlästä onkin ja vaatii paljon aktiivisuutta.

− Yksikään operaatio ei ole keskenään täysin samanlainen, mutta toki vanhoista kokemuksista voi aina ottaa jotain mukaan ja oppia tulevaisuutta varten. Koulutusvaatimuksia täytyy rukata sen mukaan, kun nähdään mitä siellä kentällä vaaditaan menestyäkseen tehtävissä, Vainio täsmentää.

Hyvähenkinen ja kehittyvä asiantuntijayhteisö

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen liityttyä osaksi Maanpuolustuskorkeakoulua, koulutuksen kehittämisprosessiin on saatu enemmän resursseja. Vainion mielestä koulutuksen ajantasaisuuden vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää kerätä kunnolla tuoretta palautetta toimivalta henkilöstöltä jo operaatioiden aikana, jotta tiedettäisiin, onko saatu koulutus koettu tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.

− Ainakin itselleni on käynyt niin, että kaikki huonot kokemukset operaatioista tai puutteellisesta koulutuksesta unohtuvat nopeasti ja jäljelle jäävät vain hienot muistot, kun vaikeistakin tilanteista on lopulta selviydytty. Uskon, että ihmismielelle on tervettä ja luonnollista, ettei kielteisiin asioihin palata loputtomiin. Pitäisi kuitenkin muistaa, että rakentava kritiikki on yksi kehittymisen keskeinen edellytys, Vainio pohtii.

Vainio kehuu niin Puolustusvoimien kansainvälistä keskusta kuin CMC:täkin monipuolisena työympäristönä. Työtehtävät vaihtelevat roolipelaamisesta Niinisalon kankailla aina luentojen pitämiseen Santahaminassa. Ammattitaidon ylläpitäminen vaatii maailman kriisipesäkkeiden ja käynnissä olevien operaatioiden seuraamista. Kurssitoiminta pitää yllä tuntumaa opetustyöhön ja kansainvälisessä ympäristössä kielitaito pysyy elävänä.

− Puolustusvoimien kansainvälinen keskus on upea ja hyvähenkinen työyhteisö. Minulle ovat tärkeintä hienot ihmissuhteet, mutta lisäbonuksena täällä työskennellessä pysyy mukavasti ajan tasalla Puolustusvoimista, josta itsellänikin on pitkä tausta. Olen rasittavuuteen saakka utelias ihminen ja haluan tietää, missä mennään, Vainio naurahtaa lopuksi.

Tutustu juhlavuoteen

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus täyttää 50 vuotta. Tutustu juhlavuoden nettisivuihin ja 23.10.2019 järjestettävään juhlaseminaariin.

´