Hoppa till innehåll

Ilmavoimien kokeiluharjoitukset viitoittivat ilmasodankäynnin taktiikkaa

Försvarshögskolan
Julkaisuajankohta 5.11.2018 14.28
Kolumni

Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämä Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä -luentosarja jatkuu torstaina 8. marraskuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tämän luentokerran teemana on Kenttäkokeita ja tutkimusta.

Yksi kolmesta luennoijasta on filosofian maisteri, kenraaliluutnantti (evp) Heikki Nikunen. Hän kertoo Ilmavoimien historiasta kokeilu- ja kehittämisharjoituksien kautta.

Nikunen tarkastelee aihetta kolmen aikakauden harjoituksien kautta. Puolustusvoimien ensimmäisinä vuosikymmeninä, 1930-luvulla, yhdeksi tärkeimmistä Ilmavoimien kokeiluista muodostui hävittäjätaktiikan kokeiluharjoitukset. Kun muualla maailmalla uskottiin pommikoneiden voimaan, Suomessa kokeiltiin rohkeasti hävittäjillä. 1980-luvulla keskityttiin puolestaan kehittämään lentokoneiden tietovuojärjestelmää, jonka avulla Nikusen mukaan voitiin toteuttaa taistelunjohtojärjestelmän keskeisin operatiivinen tehtävä eli hyvän tilannetietoisuuden välittäminen torjuntakoneiden ohjaajille myös häirityissä olosuhteissa.

Nikunen kertoo myös vuosien 2015–2016 Ilmataistelukeskuksen JDAM (Joint Direct Attack Munition) Pommi-harjoituksista sekä JASSM (Joint Air to Surface Standoff Missile)-integroinnista. Niissä testattiin ilmasta maahan -iskukykyvyn teho ja toimivuus F/A-18 Hornetilla. Nämä kaikki harjoitukset ovat Nikusen mukaan nostaneet selvästi ilmapuolustuksen tehoa.

– 1930 -luvun harjoituksilla oli ratkaiseva merkitys ilmavoimien menestykselle talvi- ja jatkosodassa. 1980-luvun kehittämisprojekti takasi ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmän toimivuuden kaikissa olosuhteissa. 2010-luvun testeillä todennettiin kaukovaikutuksen omaava ilmasta maahan iskukyky, jolla saavutettiin erittäin merkittävä torjuntakyvyn ja sen myötä puolustuksemme ennaltaehkäisyvaikutuksen nosto, Nikunen toteaa.

Harjoituksien taustalla on vaikuttavia voimia

1930-luvulla Suomen Ilmavoimissa luotettiin omiin ratkaisuihin. Nikunen nostaa Richard Lorentzin nimen esille puhuessaan hävittäjätaktiikan kokeiluista. Lorentz oli Nikusen sanoin 30- ja 40-luvuilla Ilmavoimien ammattitaitoisin upseeri, ja hänen ansiokseen luetaan se, että Suomessa otettiin käyttöön ensimmäisenä maailmassa moderni hävittäjätaktiikka. Häntä pidetään myös tämän taktiikan isänä.

SA-kuva: eversti Richard Lorentz työpisteellään.

– Hänen toimintansa ilmakomentajana kesän 1944 torjuntataisteluissa oli malliesimerkki nykyään joint operations -nimellä tunnetusta periaatteesta. Hän oli myös poikkeuksellinen visionääri. 1940- ja 1950 -lukujen vaihteessa hän totesi: "Ilmavoimien komentajan pitää olla lentäjä, Ilmavoimien esikunta pitää sijoittaa Keski-Suomeen, pitää perustaa maavoimien esikunta Ilma- ja Merivoimien tavoin, pitää perustaa Ilmailuhallitus Merenkulkuhallituksen tavoin, ja Ilmavoimien alkeiskoulutus voitaisiin ulkoistaa." Nämä kaikki ovat toteutuneet, mutta se on vaatinut vähemmän valveutuneilta yli puoli vuosisataa.

Nikunen näkee Lorentzin toiminnan Ilmavoimissa vaikutukseltaan ratkaisevana. Myös myöhempien vuosikymmenten kokeiluharjoitukset kertovat ennakkoluulottoman ja itsenäisen kehitysajattelun merkityksestä.

– Kehityshakuisuus ja rohkeus hallittujen riskien otossa ovat välttämättömiä puolustuskykymme tehokkuuden ylläpidolle, Nikunen summaa.

Sotahistorian luentosarjassa kuullaan asiantuntijoita

Kenraaliluutnantti (evp) Heikki Nikunen on ilmasodankäynnin huippuasiantuntija. Hän on toiminut muun muassa Satakunnan Lennoston komentajana, Ilmavoimien esikuntapäällikkönä sekä Ilmavoimien komentajana. Akateemisen osaamisen lisäksi kokemusta on kertynyt myös lentokoneen ohjaimissa tuhansia lentotunteja 72 konetyypillä.

Nikusen asiantuntevaan seuraan liittyy 8. marraskuuta myös filosofian tohtori, dosentti Mikko Karjalainen sekä eversti (evp) Hannu Liimatta.

Ilmoittautuminen ja ilmaiset museokierrokset

Luentotilaisuus alkaa klo 17.30 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Luentokerralle on vapaa pääsy, ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa lyyti.in/sotahistorialuennot.

Ennen luentoja järjestetään myös Suomenlinnassa Sotamuseon tarjoama avoin opastettu kierros. Lisätietoja opastetusta kierroksesta on Sotamuseon nettisivuilla.

Kokoukset ja seminaarit
´