Esittelyssä: apulaisprofessori Katri Pynnöniemi

Maanpuolustuskorkeakoulu 12.6.2019 13.03
Kolumni

Tutustuminen Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessoreihin jatkuu. Toisena vuorossa on Katri Pynnöniemi, jolla on työhuone sekä Santahaminassa että Helsingin yliopistolla.

Katri Pynnöniemi on toiminut syksystä 2017 Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessorina Helsingin yliopistolla ja Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella. Yhteisprofessuuri perustettiin lahjoitusvaroin, jotka saatiin maanpuolustusta lähellä olevilta Mannerheim-säätiöltä, Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä ja Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiön yhteislahjoituksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vastinrahoituksesta. Hieman aikaisemmin Maanpuolustuskorkeakoululle perustettiin Venäjä-ryhmä, johon Pynnöniemi kuuluu.

Tätä ennen Pynnöniemi ehti toimia noin 15 vuotta Ulkopoliittisessa instituutissa, jossa kasvoi nuoremman tutkijan asemasta vanhemman tutkijan asemaan. Pynnöniemen tutkimus käsitteli laaja-alaisesti järjestelmän muutosta Venäjällä, Venäjän ja EU:n suhteita ja Venäjän ulkopolitiikkaa.

– Venäjän turvallisuuspolitiikka on hieman hankala termi, koska Venäjällä puhutaan ulkopolitiikasta, kansainvälisestä politiikasta ja sotilaspolitiikasta, siellä ei turvallisuuspolitiikan termiä tunneta, mutta turvallisuuspolitiikka sinänsä on vakiintunut tutkimusorientaatio, selventää Pynnöniemi.

Tällä hetkellä Pynnöniemen tutkimus käsittelee muun muassa Venäjän ulkopolitiikan ja strategisen ajattelun kehitystä. Tavoitteena on ymmärtää vuonna 2014 alkanutta vaihetta Venäjän turvallisuuspolitiikassa, miten Venäjä hahmottaa maailmanpoliittista tilannetta ja miten se näkyy Venäjän toiminnassa. Tutkimuksen lisäksi Pynnöniemi opettaa sekä ohjaa pro gradu -tutkielmia ja väitöskirjoja molemmissa yliopistoissa.

Tutkimuksen alla Venäjän asema tulevaisuudessa ja asemaan vaikuttavat muutosvoimat

Pynnöniemen viimeisimmät julkaisut koskevat informaatiopsykologisen vaikuttamisen käsitteistöä venäläisessä tutkimuksessa. Yksi tutkimuksessa esiin noussut huomio on, että Venäjällä ylipäänsä kaikki tekeminen nähdään valtiokeskeisesti. Seuraavana Pynnöniemi aikoo tarkastella sitä, miten tarinat vihollisista ovat läsnä nykyisissä Venäjän valtionjohdon puheissa. Vireillä on myös laajempia projekteja.

– Yksi laajempi tutkimussuunnitelma koskee Venäjän asemaa tulevaisuuden maailmassa, ja miten isot muutosvoimat vaikuttavat siihen. Sotilaspolitiikan kannalta relevanttia on tarkastella, miten käsitys sodankuvan muutoksesta elää Venäjällä. Lisäksi tarkastellaan ilmastokriisin ja energiamurroksen merkitystä Venäjän kokonaisturvallisuudelle. Aikomus on vahvistaa yhteistyötä jo olemassa olevien, tätä aihetta tutkivien tutkijoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti, kertoo Pynnöniemi. – Jatkamme tutkimusta siitä, minkälaista tilannekuvaa Venäjällä tuotetaan maailmanpolitiikan muutoksesta ja minkälaisten käsitteiden ja taustaoletuksen perusteella päätöksiä tehdään.

Pynnöniemi toivoo alalle lisää tutkijanalkuja sekä tutkimuksen mahdollistamista heille. Yhteistyö on avain eteenpäin, ja tähän mennessä se on jo ollut todella tiivistä ja monitieteellistä. Tärkeä osa tutkimustyötä on myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ja alalta on pyritty tuomaan julkiseen keskusteluun punnittuja arvioita Venäjän suunnasta ja sen merkityksestä Suomelle.

Työ ja koulutus

”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä”- luentosarja käynnistyy

Maanpuolustuskorkeakoulu 10.9.2018 14.07
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää syksyllä 2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden tapahtumiin liittyen yleisöluentosarjan ”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä”, joka käsittelee Puolustusvoimien historiaan liittyviä aiheita eri näkökulmista ja eri aikakausilta. Ensimmäinen luento järjestetään torstaina 20.9.

Luentosarja tarkastelee neljää eri teemaa, jotka ovat "Raskaat sotavuodet", "Sotataitoa ja puolustussuunnitelmia", "Kenttäkokeita ja tutkimusta" sekä "Kansainvälisillä kentillä". Yleisöluentosarja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kesällä 2018 julkaistun Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta -juhlateoksen kanssa nostaen teoksesta teemoja luentosarjaan ja tuoden esitelmöijiksi pääosin teokseen kirjoittaneita asiantuntijoita. Tilaisuuksissa on mahdollista ostaa myös Puolustusvoimat 100 - juhlateos.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu osoitteessa: lyyti.in/sotahistorialuennot.

Luentopäivinä on myös ilmainen sisäänpääsy Sotamuseon näyttelyihin Suomenlinnassa. Luentosarjaan liittyvät ilmaiset tunnin mittaiset opastukset järjestetään Suomenlinnan näyttelyissä luentopäivinä kello 15.00-16.00.

Luentosarjan ohjelma

  • 20.9.2018 kello 17.30-20.00: Raskaat sotavuodet

Vapaussota, vallakumous, sisällissota 1918 (VTT, prof. Martti Häikiö)

Raskaat numerot – sodissa 1939–1945 kuolleet (FT, dos. Ville Kivimäki)

Salpa-asema – Suomen viimeinen puolustuslinja (evl, ST, prof. Janne Mäkitalo)

  • 11.10.2018 kello 17.30-20.00: Sotataitoa ja puolustussuunnitelmia

Mitä oli suomalainen taktiikka ennen talvisotaa? (kenrm (evp.), FT, prof. Vesa Tynkkynen)

Talvisodan mottitaktiikka – suomalaisen sotataidon tavaramerkki (FT, dos. Pasi Tuunainen)

Uhkalähtöinen puolustussuunnittelu (ev, FT, dos. Petteri Jouko)

  • 8.11.2018 kello 17.30-20.00: Kenttäkokeita ja tutkimusta

Koeammunnoista hyökkäysvaunueste-kokeiluihin – talvi- ja jatkosotien kokeilutominta (FT, apulaisprofessori. Mikko Karjalainen)

Talvikokeiluja arktisissa olosuhteissa – Taistelukoulun kokeiluharjoitukset (ev (evp.) Hannu Liimatta)

Ilmavoimien kokeilu- ja kehittämisharjoituksia 1930-luvulta 2010-luvulle (kenrl. (evp.), FM Heikki Nikunen)

  • 13.12.2018 kello 17.30-20.00: Kansainvälisillä kentillä

Rauhanturvaamisesta kriisinhallintaan (ev (evp.) Kalle Liesinen)

NATOn kumppanista eurooppalaisen kriisinhallinnan kärjeksi 1995–2018 (kenrm (evp.) Juha Kilpiä)

Suomen Merivoimat kansainvälisillä vesillä (kom Mika Raunu)