Hyppää sisältöön

Kapteenit kertovat kansainvälisestä CJSE19-harjoituksesta

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 9.4.2019 14.51
Kolumni

Maanpuolustuskorkeakoulu osallistuu Ruotsin puolustusvoimien ja Ruotsin Maanpuolustusyliopiston (SEDU) yhteistoiminnassa järjestämään, monikansallinen Combined Joint Staff Exercise 19 (CJSE) -esikuntaharjoitukseen 1.−11. huhtikuuta 2019.

Maanpuolustuskorkeakoululta harjoitukseen osallistuu yleisesikuntaupseerikurssi 59, esiupseerikurssi 70 ja opettajia. Kolme eri tehtävissä työskentelevää kapteenia kertoi kokemuksistaan ensimmäisen harjoitusviikon jälkeen.

Kokemuksia CJSE19-harjoituksesta EUK-oppilaana

"Harjoituksen pääopetustarkoituksena on esikuntatyöskentelyn menetelmien ja toimintaperiaatteiden kouluttaminen.

Saapuminen harjoitukseen tapahtui sujuvasti ottaen huomioon harjoituksen suuri koko. Koulutus alkoi nopeasti ja koulutuksen alusta alkaen huomio kiinnittyi hyvää ilmapiiriin osallistujien kesken. Ilmapiiri ja ympäristö oli rakennettu oppimista hyvin tukevaksi. Täytyy mainita parina pienenä yksityiskohtana hedelmien jatkuva saatavuus ja ennen kaikkea "esikuntatyön polttoaineen" – kahvinjuonnin ehtymätön mahdollisuus! Jo harjoituksen ensimmäisten päivien osalta nostan esille yhden asian, mikä tulisi meillä Suomessa ottaa opiksi: suunnitelmallinen "Hot Wash-Up" -käytäntö eli välittömästi harjoituksen jälkeen pidettävät purkutilaisuudet. Harjoituksessa käytänteet on järjestetty osaksi viikko-ohjelman jokaista päivää. Toki näiden tilanteiden tulee olla hyvin järjestettyjä ja johdettuja, jotta keskustelu ei lähde rönsyilemään pois käsiteltävästä aiheesta – oppimisesta.

Jo harjoituksen valmistavassa osassa painotettiin muistuttamaan itseään aika ajoin omasta tehtävästä ja organisaatiotasosta. Jo tässä vaiheessa harjoitusta on helppo todeta, että tämä ohje oli hyvin tärkeä. On helppo ajautua ajattelemaan itselle aikaisemmasta tuttua, alemman tason toimintaa. Kun oma tehtävä on kirkkaana mielessä, riski päällekkäisestä työstä on pienempi. Kuitenkin samalla täytyy pitää kaikki aistit auki kokonaisuuden hahmottamisen ja oppimisen kannalta.

Kokemukseni on, että meillä suomalaisilla on valtava tarve olla "valmiita" toimimaan oikealla tavalla jo heti harjoituksen alussa. Tulee kuitenkin muistaa, että tämän harjoituksen ja harjoittelun tarkoituksena on olla "valmis" harjoituksen lopussa. Päivä kerrallaan toimintoja kehittäen tähän tavoitteeseen pitäisi olla mahdollisuus päästä tulevan viikon aikana."

Kapteeni Mikko Seppänen, esiupseerikurssi 70

YEK-oppilaana harjoituksessa

"Yleisesikuntaupseerikurssille tämänkertainen CJSE19 on kaksivuotisen kurssin toinen kansainvälinen esikuntaharjoitus, sillä kurssimme osallistui viime vuonna Viking 18 -harjoitukseen. Vaikka monella meistä YE-kurssilaisista on aikaisempaa kokemusta kriisinhallintaoperaatioista ja kansainvälisistä harjoituksista, viime vuonna kuvitteelliseen Bogalandiin luotu, erittäin kompleksinen ja moniulotteinen tilannekehys varmasti löi jokaista naamalle kuin märkä rätti. Samalla toimiminen oman mukavuusalueen ulkopuolella, vieraalla kielellä, uusien esikuntarutiinien keskellä kuormitti suoritusta rajusti. Harjoituksen aikana mietin myös monesti: mikä se Comperehensive Approach on? Onneksi meille "ekaluokkalaisille" oli varattu hiukan helpompia suunnittelu-upseerien ja sektorien varapäälliköiden tehtäviä ruotsalaisten "kakkosluokalla" opiskelevien yleisesikuntaupseerikurssilaisten vastatessa päällikkötehtävistä.

Tänä vuonna ennen harjoitusta moni huomasi manning listin (tehtäväkokoonpanon) nähdessään olevan itse nyt päällikkötehtävissä ja ruotsalaisten YE-kurssilaisten olevan tällä kertaa ekaluokkalaisina, meidän alaisinamme. Harjoituksen valmistavan koulutuksen aikana moni huomasi, että vuodessa oli tapahtunut paljon oppimista eikä se Bogalandkaan tuntunut toisella kerralla enää yhtä sekavalta − vaikka siellä tuntuikin yhä olevan kaikki maailman ongelmat yhdessä valtiossa. Nyt sekin kirkastui, että ratkotaan ongelmat sillä Comperehensive Approachilla! Kotimaassa saatu kokemus suunnitteluprosessien käytöstä, esikuntarutiineista sekä suunnittelunjohtamisesta näkyy valmiutena soveltaa osaamista myös kansainvälisessä ympäristössä.

On ollut hienoa seurata kuinka jopa kymmenen eri valtion sotilasta ja siviileistä kootut esikunnat, joissa kukaan ei ennalta tuntenut toisiaan, alkavat toimia vain muutaman päivän jälkeen. Koska kansainvälinen harjoitustoiminta on arkipäivää jo kaikissa puolustusvoimien hallintoyksiköissä, on CSJE19 ollut tärkeä mahdollisuus syksyllä valmistuvalle Yleisesikuntaupseerikurssille harjaantua kansainvälisissä tehtävissä. Itselleni harjoitus vaativassa esimiestehtävässä on jo tähän mennessä harjoitusta tuonut mahtavan mahdollisuuden kehittyä johtajana ja operaatikkona sekä saada taas uusia eväitä syksyllä koittavaan työelämään palaamiseen."

Kapteeni Mika Mäenpää, yleisesikuntaupseerikurssi 59

Ensikertalaisena CJSE-harjoituksessa

"Niiden kolmen ja puolen vuoden aikana, kun olen työskennellyt opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, olen kuullut CJSE-harjoituksen vaativan mittavaa suunnittelua. Tämä koskee niin isäntämaa Ruotsia, kuin oppilaita harjoitukseen lähettävää Maanpuolustuskorkeakoulua. Lisäksi olen kuullut monia positiivisia kommentteja harjoitukseen osallistuneilta opettajakollegoilta. Oli siis lähdettävä itse paikan päälle toteamaan valmistelujen tulokset. Lisäksi mielenkiintoa harjoitusta kohtaan lisäsi se, että harjoitukseen oli mahdollista osallistua työskennellen osana esikuntaa eikä opettajan roolissa. Toivoin tämän myös antavan erilaisen näkökulman opetustyöhön sekä mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoa.

Nyt, harjoituksen puolivälissä, voin todeta, että harjoitus tosiaan on hyvin valmisteltu. Tämä näkyy muun muassa sujuvina yleisjärjestelyinä ja monipuolisena harjoitusskenaariona. Entä sitten opit opettajan työhön?

Ensinnäkin hyvin rakennettu harjoitusskenaario, johon on helppo eläytyä, on ehdoton edellytys tämän kaltaisessa harjoituksessa. Se on asia, joka myös kansallisissa harjoituksissa olisi hyvä pitää mielessä. Toiseksi esikuntaupseerin tehtävien harjoittelu monikansallisessa esikunnassa opettaa yhteistyötaitoja, kykyä tehdä tilanteenarviointia kompleksisessa toimintaympäristössä sekä harjaannuttaa kielitaitoa. Kolmas havainto on, että esikuntatyössä yhdistyvät useat upseerilta vaadittavat valmiudet. Toiminta on organisoitava siten, että ihmiset tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan ja ammattitaidon on oltava sillä tasolla, että muut voivat luottaa arvioihisi ja päätöksiisi. Lisäksi on oltava joustava, niin muuttuvan harjoitustilanteen luomien haasteiden suhteen, kuin inhimillisten haasteiden edessä. Viimeksi mainitulla tarkoitan sitä, että useasta kansallisuudesta koostuvan sotilasjoukon kokoontuessa yhteen, yhteisen tehtävän äärelle melko lyhyeksi aikaa, ei väärinkäsityksiltä voida aina välttyä. Toisaalta kirjavassa joukossa on aina enemmän näkemyksiä, joista voi olla arvokasta apua, jos niitä malttaa kuunnella. Lopulta kyse on kuitenkin ihmisten kanssa työskentelystä. Hyvä suunnitteluprosessi on ainoastaan työkalu ajattelun ja toiminnan suuntaamiseksi oikeisiin asioihin."

Kapteeni Petri Laine

Harjoitukset ja ammunnat
´