Kati Parppei pohtii Venäjän kansallista kerrontaa historiaan peilaten

Maanpuolustuskorkeakoulu 18.4.2019 13.56
Kolumni

Kati Parppei on toinen 25. huhtikuuta 2019 Santahaminassa järjestettävän Venäjä-seminaarin pääpuhujista. Parppei on Venäjän historian dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja keskittyy tutkimuksessaan erityisesti historiallisiin narratiiveihin kansakunnan rakentamisen ja sen politiikan perusteluissa. Parppein pääviesti seminaarin yleisölle valaisee historian roolia Venäjän nykyisessä kansallisessa narratiivissa.

− Venäjän kansallisessa narratiivissa historialla on tärkeä rooli, joten myös sitä ymmärtämään pyrkivän olisi hyvä tuntea jossain määrin kansallista menneisyyskuvastoa. Niin ikään menneisyyden viholliskuvat ja geopoliittiset diskurssit voivat auttaa hahmottamaan sitä, miten Venäjä nykypäivänä näkee asemoituvansa kansainväliseen yhteisöön, Parppei tiivistää.

Tutkija tähdentää historian merkitystä nykypäivän mielikuvien selittäjänä

Kati Parppei muistuttaa, että nykypäivän mentaliteettien ja viholliskuvien muodostuminen on ollut pitkä prosessi, jossa myös vanhempi historia ja esimerkiksi keskiajan maailmankuva ovat oleellisessa asemassa. Hän toteaa, että keskustelussa kansallisesta narratiivista korostetaan usein lähihistorian merkitystä, vaikka kyseessä on todellisuudessa pitkä prosessi, joka koostuu jatkumoista ja kerrostumista.

− Vanhempi historiakaan ei ole mikään irrallinen kuriositeetti, etenkään tutkittaessa kansallisten narratiivien rakentumista. Tämän ymmärtäminen tuo tarpeellisia ulottuvuuksia myös nykyhetken diskurssien ymmärtämiseen, Parppei selvittää.

Viholliskuvilla on roolinsa kansallisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä

Parppein puheenvuoro tuo keskusteluun turvallisuuspoliittisten aatteiden historiallisia taustoja. Niiden käyttö Venäjän turvallisuuspoliittisessa keskustelussa juontaa pitkälle historiaan. Parppei toteaa, että Venäjällä "keskiaikainen" dualistinen tapa kuvata konflikteja siirtyi 1800-luvun kansalliseen historiankirjoitukseen, ja on osittain näkyvissä nykypäivänäkin.

− Nykyään paljon kuultu ajatus siitä, ettei Venäjä koskaan aloita konflikteja, vaan puolustautuu ja puolustaa intressejään uhan edessä, on muotoiltu hyvin nykyisen kaltaiseksi jo 1800-luvulla, Parppei kuvaa kerronnan kehittymistä.

Tutkija kertoo myös Venäjällä tyypillisestä "oikeaoppisen" historian esittämisestä, joka haastaa esimerkiksi naapurimaiden historiakäsityksiä ja syyttää muita maita historian väärentämisestä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumien viitekehykseen vedoten.

− Voisi tulkita, että "fasismi" on saatu näin sementoitua potentiaaliseksi uhaksi – ja viholliskuvaksi – myös nykyaikaan; viholliskuvilla on roolinsa kansallisen koheesion ylläpitämisessä, jossa Venäjällä on omat haasteensa, Parppei pohtii.

Kysyimme Kati Parppeilta mitä hän odottaa Venäjä-seminaarilta

− Odotan ennen muuta monitieteellistä, mielenkiintoista keskustelua, jonka päätteeksi kaikilla osapuolilla on taas hieman enemmän tietoa ja perspektiiviä asioiden ymmärtämiseen, Parppei kiteyttää.

Seuraa suorana netissä

Venäjä-seminaari on täynnä. Seminaaria pääsee kuitenkin seuraamaan ilmaiseksi suorana verkossa, seminaarin sivuilla sekä Facebookissa, Maanpuolustuskorkeakoulun sivulla.  Seminaaritallenne tulee myöhemmin katsottavaksi Youtubeen (Puolustusvoimat) sekä Maanpuolustuskorkeakoulun nettisivuille.

Suora lähetys alkaa torstaina 25.4. kello 9.00. Seminaarikieli on englanti.

Kokoukset ja seminaarit

”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä”- luentosarja käynnistyy

Maanpuolustuskorkeakoulu 10.9.2018 14.07
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää syksyllä 2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden tapahtumiin liittyen yleisöluentosarjan ”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä”, joka käsittelee Puolustusvoimien historiaan liittyviä aiheita eri näkökulmista ja eri aikakausilta. Ensimmäinen luento järjestetään torstaina 20.9.

Luentosarja tarkastelee neljää eri teemaa, jotka ovat "Raskaat sotavuodet", "Sotataitoa ja puolustussuunnitelmia", "Kenttäkokeita ja tutkimusta" sekä "Kansainvälisillä kentillä". Yleisöluentosarja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kesällä 2018 julkaistun Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta -juhlateoksen kanssa nostaen teoksesta teemoja luentosarjaan ja tuoden esitelmöijiksi pääosin teokseen kirjoittaneita asiantuntijoita. Tilaisuuksissa on mahdollista ostaa myös Puolustusvoimat 100 - juhlateos.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu osoitteessa: lyyti.in/sotahistorialuennot.

Luentopäivinä on myös ilmainen sisäänpääsy Sotamuseon näyttelyihin Suomenlinnassa. Luentosarjaan liittyvät ilmaiset tunnin mittaiset opastukset järjestetään Suomenlinnan näyttelyissä luentopäivinä kello 15.00-16.00.

Luentosarjan ohjelma

  • 20.9.2018 kello 17.30-20.00: Raskaat sotavuodet

Vapaussota, vallakumous, sisällissota 1918 (VTT, prof. Martti Häikiö)

Raskaat numerot – sodissa 1939–1945 kuolleet (FT, dos. Ville Kivimäki)

Salpa-asema – Suomen viimeinen puolustuslinja (evl, ST, prof. Janne Mäkitalo)

  • 11.10.2018 kello 17.30-20.00: Sotataitoa ja puolustussuunnitelmia

Mitä oli suomalainen taktiikka ennen talvisotaa? (kenrm (evp.), FT, prof. Vesa Tynkkynen)

Talvisodan mottitaktiikka – suomalaisen sotataidon tavaramerkki (FT, dos. Pasi Tuunainen)

Uhkalähtöinen puolustussuunnittelu (ev, FT, dos. Petteri Jouko)

  • 8.11.2018 kello 17.30-20.00: Kenttäkokeita ja tutkimusta

Koeammunnoista hyökkäysvaunueste-kokeiluihin – talvi- ja jatkosotien kokeilutominta (FT, apulaisprofessori. Mikko Karjalainen)

Talvikokeiluja arktisissa olosuhteissa – Taistelukoulun kokeiluharjoitukset (ev (evp.) Hannu Liimatta)

Ilmavoimien kokeilu- ja kehittämisharjoituksia 1930-luvulta 2010-luvulle (kenrl. (evp.), FM Heikki Nikunen)

  • 13.12.2018 kello 17.30-20.00: Kansainvälisillä kentillä

Rauhanturvaamisesta kriisinhallintaan (ev (evp.) Kalle Liesinen)

NATOn kumppanista eurooppalaisen kriisinhallinnan kärjeksi 1995–2018 (kenrm (evp.) Juha Kilpiä)

Suomen Merivoimat kansainvälisillä vesillä (kom Mika Raunu)