Hyppää sisältöön

Kriisinhallinnan muutokset viimeisten kahden vuosikymmenen aikana

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 11.12.2018 8.55
Kolumni

Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä -luentosarja huipentuu torstaina 13. joulukuuta luentokertaan, jonka teema on Kansainvälisillä kentillä. Luentoillan kolmessa esityksessä pureudutaan rauhanturvaamisen ja kriisinhallintatoiminnan teemoihin. Yksi illan puhujista on kenraalimajuri (evp) Juha Kilpiä.

Kilpiä käsittelee kriisinhallintatoimintaa viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta luennossaan NATOn kumppanina eurooppalaisen kriisinhallinnan kärjessä 1995–2018. Luennossa tarkastellaan Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan sekä erityisesti kriisinhallinnan toimintaympäristön muutoksen vaikutuksia kenttätoimintaan. Lisäksi käydään läpi sitä miten operaatioita johdetaan ja miten niihin valmistaudutaan. Vaikka kriisinhallinta ei olekaan Puolustusvoimien päätehtävä, antavat kansainväliset operaatiot paljon hyödyllisiä tietoja ja taitoja myös kotimaan puolustukseen. Vastavuoroisesti suomalaisesta osaamisesta on hyötyä kansainvälisissä tehtävissä.

– Moderni kriisinhallinta ja kotimaan puolustus ovat entistä lähempänä toisiaan, ja sitä kautta saatavat hyödyt ovat kasvaneet, Kilpiä sanoo.

Suomen Puolustusvoimat on pieni tekijä maailman mittakaavassa, mutta osaamista ja aktiivisuutta on kokoon nähden paljon. Kilpiä näkee kansallisen puolustuksen tietotaidon vientituotteena kansainvälisissä neuvonta- ja koulutusoperaatiossa. Hänen mukaansa on vaikea arvioida, miltä Puolustusvoimat näyttää ulkomailta katsottuna. Kysymystä on kuitenkin tärkeä tarkastella tarkemmin, vaikka yleiskuvan ajatellaan olevankin jo positiivinen. Luennon otsikko, kriisinhallinnan kärjessä, lienee siis ansaittu.

– Olemme kokoomme nähden aktiivinen, mutta erityisesti arvostettu ja edistynyt NATOn rauhankumppani, jonka suorituskyvyt on arvioitu korkeatasoisiksi. Olemme vakaa ja luotettava toimija. Kentällä suomalaiset tunnetaan ammattitaitoisina, rauhallisen harkitsevina ja paikalliset huomioon ottavina toimijoina.

Suomi on NATOn erityiskumppani, joka toimii tiiviissä yhteistyössä sotilasliittouman kanssa. Yhteistyö alkoi vuonna 1994, ja siitä lähtien Suomi on osallistunut useisiin NATOn johtamiin operaatioihin esimerkiksi Afganistanissa ja Kosovossa. Kilpiä käy luennossaan läpi muun muassa NATOn roolia kansainvälisessä kriisinhallintatoiminnassa. Huomionarvoisena hän pitää Suomen mahdollisuuksia olla monen toimijan kanssa yhteistyössä.

– Tekemällä ja mukana olemalla oppii. Verkostoituminen ja yhteistyö ovat avainasioita, ja siinä rauhankumppanuus on keskiössä. Tästä työstä on ollut merkittävää hyötyä myös kotimaan puolustuksen kehittämisessä, Kilpiä vakuuttaa.

Rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan ympäristöt ovat muutoksen pyörteissä. Maailman turvallisuuspolitiikan trendit sekä uudenlaiset uhat ohjaavat kriisinhallintatyötä uusiin suuntiin. Tulevaisuus tuskin näyttää yhtään helpommalta, joten Kilpiän mukaan on syytä lähteä tarkastelemaan tilanteita siitä, miten kriisit ylipäätään käsitetään. Viime kädessä sotilaiden tärkein tehtävä kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa on uskottava turvallisen toimintaympäristön luominen.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen

Puheenvuoronsa 13. joulukuuta saavat myös eversti (evp) Kalle Liesinen sekä komentaja Mika Raunu. Maapuolustuskorkeakoulun järjestämän yleisöluentosarjan viimeiselle luentokerralle on vapaa pääsy. Tilaisuus alkaa kello 17.30 Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Luennolle voi ilmoittautua osoitteessa lyyti.in/sotahistorialuennot

´