Pro Gradu -seminaari: sodan ajan perusyksiköiden kokoonpanojen ja johtamisen vertailu
Pro Gradu -seminaarissa esiteltiin yli kolmekymmentä sotatieteiden maisterikurssilaisten gradua. Tutustumme niistä tarkemmin yhteen työhön Sotatekniikan laitokselta, yhteen Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitokselta sekä yhteen Sotataidon laitokselta.
Yliluutnantti Niko Kantoluoto laati pro gradu -tutkielmansa Yksinkertainen jalkaväkiyksikkö: Sodan ajan perusyksiköiden kokoonpanojen ja johtamisen vertailu Sotataidon laitokselle. Tutkimuksessa selvitettiin, millainen jalkaväkikomppania on johdettavissa yksinkertaisesti ja miten se täyttää myös muut sille asetetut vaatimukset.
Kantoluoto arvosti mielekkään ja kiinnostavan aiheen tutkimista
Tutkimuksen alussa määritettiin aikaisemman tutkimuksen ja kyselyn avulla tekijöitä, jotka helpottavat tai vaikeuttavat perusyksikön johtamista. Tämän jälkeen tehtiin katsaus jalkaväkiyksikön kokoonpanoon vaikuttaviin asioihin muun muassa taktiikan ja sotahistorian näkökulmista. Empiirinen aineisto koostui taistelukokemuksia kuvaavista lähteistä, joissa tarkasteltiin taistelussa olleita jalkaväkiyksikköjä.
Kantoluoto valitsi tutkimuksen aiheen listalta perusteinaan tutkia aihepiiriä, josta hänellä oli jo aikaisempaa osaamista, ja joka häntä kiinnosti. Tutkimusprosessissa haastavimmaksi hän kuvaa työn aloitusta, sillä listalta valitun aiheen kirjallinen muotoilu ei vielä paljastanut kaikkea tutkimuksen tilaajan todellisesta tietotarpeesta.
– Sain tutkimusaiheesta "kiinni" vasta keskusteltuani useamman Maanpuolustuskorkeakoulun eri alan asiantuntijan kanssa. Kukaan heistä ei pystynyt antamaan minulle täysiä vastauksia, mutta kukin pystyi tarjoamaan uusia lähteitä ja näkökulmia, joista yhdistelin oman lähestymistapani, Kantoluoto toteaa.
Palkitsevinta graduprosessissa hän kertoo olleen positiivisen palautteen saaminen ja työn kehittäminen saatujen kommenttien perusteella. Tutkimuskysymyksen muotoiluun Kantoluoto käyttäisi jatkossa enemmän aikaa, jotta tutkimus pysyisi tarkemmin rajattuna yleistiedon esittämisen sijasta. Lisäksi hän kertoo saatavilla olleiden lähteiden olleen osittain heikkotasoisia, esimerkiksi alle väitöskirjatasoisia julkaisuja. Kantoluoto käyttäisikin jälkeen päin tarkasteltuna enemmän aikaa monipuolisemman empiirisen aineiston etsimiseen.
Olennaista on yksikön päälliköiden alaisuudessa olevien alijohtajien määrä ja laatu
Kantoluoto osoitti tutkimuksessaan, että eri tavoin järjestettyjen poikkeusolojen jalkaväen perusyksiköiden johtaminen voi pysyä yksinkertaisena, jos taistelijamäärän vaihtelu pysyy tietyn vaihteluvälin sisällä. Tutkimuksessa todettiin, että päällikkö kykenee kontrolloimaan ainakin 3–7 suurempaa johtamispanosta vaativaa alaista eli esimerkiksi joukkueenjohtajaa. Joukkueenjohtajien lisäksi päälliköllä voi olla useampi alainen, joka ei vaadi yhtä intensiivistä johtamista. Näin ollen yksiköiden kokoonpanoissa voi olla jopa 1–2 joukkueen eroja ilman merkittävää eroa johtamisen yksinkertaisuudessa. Aineiston perusteella ei löydetty ylärajaa, jolloin päällikön kyky hallita alaisia heikentyisi merkittävästi.
– Vaihteluvälin sisällä yksikön kokoonpano on itse asiassa täysin toissijainen tekijä eikä juuri vaikuta yksikön johtamisen yksinkertaisuuteen tai monimutkaisuuteen, Kantoluoto selventää.
Kantoluoto pitää hakeutumista jatko-opintoihin Maanpuolustuskorkeakoululle mahdollisena. Hän ei kuitenkaan usko tekevänsä päätöstä asiasta vielä lähitulevaisuudessa.
– Uskon, että valitsen seuraavan mahdollisen tutkimukseni aiheen sen perusteella, millaista ammatillista välitöntä hyötyä saan tutkimuksen laatimisesta. On todennäköistä, että valitsen tuolloin täysin uuden aiheen, hän pohtii.
