Taistelukoulun harjoitukset vahvistivat joukon toimintaa
Helsingin yliopiston juhlasalissa järjestettävän sotahistorian luentosarjan kolmas kerta tuo yleisön kuultavaksi jälleen alan asiantuntijoita. Torstaina 8. marraskuuta pidettävällä luentokerralla syvennytään teemaan Kenttäkokeita ja puolustussuunnitelmia. Yksi puhujista on eversti (evp) Hannu Liimatta, joka kertoo Taistelukoulun kokeiluharjoituksista 1980-luvulla.
Taistelukoulu oli ennen Maanpuolustuskorkeakoulun perustamista Puolustusvoimien henkilöstölle jatko- ja täydennyskoulusta antanut sotakoulu. Vuosina 1949 - 1992 Tuusulassa toiminut Taistelukoulu oli keskeisessä asemassa pataljoonatason taktiikan opetuksessa ja kehittämisessä. Liimatta taustoittaa luennossaan Taistelukoulun merkitystä suomalaisessa upseerikoulutuksessa.
Taistelukoulu järjesti 1983 mittavan pataljoonan vahvuisen kertausharjoituksen Lapissa. Liimatta tarkastelee Taistelukoulun laajempaa kokeilutoimintaa juuri tämän yksittäisen harjoituksen kautta, sillä se oli yksi haastavimmista. Lisäksi sillä oli suurta merkitystä Puolustusvoimien taktiikan kehittämisessä, koska harjoituksesta saaduille tiedoille oli paljon käyttöä myöhemminkin.
– Kokeiluista saatuja tuloksia ja havaintoja käytettiin hyväksi kokoonpanojen jatkosuunnittelussa ja seuraavissa kokeiluissa. Lisäksi harjoituksista saatiin kokemuksia suuren - usean tuhannen miehen - harjoituksen suunnittelusta ja toimeenpanosta, Liimatta selvittää.
Harjoituksesta laadittiin seuraavana kesänä liitteet, mukaan luettuna parisataasivuinen raportti, jossa käytiin läpi Lapin kertausharjoituksen toiminta ja siitä nousseet huomiot. Jokaisesta hyökkäyksen eri vaiheesta raportoitiin yksityiskohtaisesti. Liimatta kirjoittaa, kuinka etenkin hyökkäyksen etenemisvaiheista saatiin uutta hyödyllistä kokemusta hyökätessä vaativissa Pohjois-Suomessa olosuhteissa. Kokonaisuudessaan harjoituksen sanottiin olleen haastava mutta onnistunut: pataljoona oli onnistunut sille annetuissa tehtävissään.
Lapin harjoituksen tuomat edut eivät kuitenkaan jääneet pelkälle teorian tasolle. Liimatan mukaan Taistelukoulun kokeiluharjoituksella oli hyvinkin monitahoinen merkitys Puolustusvoimille.
– Harjoituksen rakenne, eli joukkojen perustaminen, keskittäminen junakuljetuksin Lappiin ja taistelutoiminta siellä, palveli varmasti suoraan myös tuon ajan operatiivista suunnittelua, valmiutta ja muita puolustusvalmisteluja. Aivan samanlainen operaatio olisi saatettu joutua toteuttamaan myös "tositilanteessa", jos valmiutta olisi syystä tai toisesta jouduttu kohottamaan kylmän sodan aikakauden myllerryksessä. – – Kapteenikurssin oppilaat ja muu harjoitukseen osallistunut henkilökunta sai erinomaista oppia suurten joukkojen johtamisesta. Voidaan siis arvioida tämän ja muiden samankaltaisten harjoitusten konkreettisesti parantaneen Suomen puolustusvalmiutta ja -kykyä, Liimatta kertoo.
Kolmannen luentokerran puhujat ja ilmoittautuminen
Taistelukoulun kokeiluharjoituksista pääsee kuulemaan lisää Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämällä sotahistorian luentosarjalla, jonka kolmas osa on 8. marraskuuta. Liimatan lisäksi Kenttäkokeita ja tutkimusta -teemasta luennoivat filosofian tohtori, apulaisprofessori Mikko Karjalainen sekä kenraaliluutnantti (evp), filosofian maisteri Heikki Nikunen.
Tilaisuus alkaa kello 17.30 Helsingin yliopiston juhlasalissa ja päättyy kello 20.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja sinne voi ilmoittautua osoitteessa lyyti.in/sotahistorialuennot.
Muista myös Sotamuseon Suomenlinnassa tarjoama ilmainen, opastettu kierros ennen luentoa. Kierroksen teema on Pelit ja rensselit - Sotilaan varustus sodassa.
