Väitöstutkimus irrottaa mystiikan ja yliluonnollisuuden luovuudesta

Maanpuolustuskorkeakoulu 5.4.2019 12.40
Kolumni

Kapteeni Jani Liikolan väitöskirja pureutuu ryhmän kokonaisvaltaiseen luovuuteen arkipäiväisenä ja jatkuvasti läsnä olevana ilmiönä. Liikola pyrkii poistamaan luovuuteen liittyvää mystiikkaa ja rinnastamaan sen pikemminkin tehokkuutena tunnettuun ilmiöön.

Liikola kertoo kiinnostuksen aiheen tutkimiseen juontavan hänen pro gradu -tutkielmaansa, jossa luovuuden teoria oli sivuroolissa. Luovuuden mystiikka ja sen suhde kehittämiseen ja uuden keksimiseen innostivat Liikolaa syventymään kokonaisvaltaiseen luovuuteen. Toiminnallisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimii sotilasorganisaatio.

− Tuloksena ei ole ollut vain ryhmän luovuuden tekijöiden listaus, vaan tekijöiden näkymisen epäselvyys, monitasoisuus ja -ulotteisuus samassa tilassa, Liikola tiivistää.

Luovuuden arkipäiväisyys muodostuu purkamalla luovuus tasoihin, tekijöihin ja luokkiin

Liikola kuvaa tutkimuksessaan luovuutta arkipäiväisenä, laajana ja pidempiaikaisena ilmiönä. Hän toteaa, että luovuus on läsnä myös "tylsissä, tummissa ja rutiininomaisissa suorituksissa" ja se rakentuu erilaisista tekijöistä, tasoista ja luokista. Luovuuden tekijöiden purkaminen lisää ymmärrystä sekä luovuutta rajoittavalle että tukevalle ryhmätyöskentelylle.

− Ei luovuus ole vain luovin hetki, jossa syntyy uusia ideoita tai ratkaisuja, vaan luovuutta ovat myös alun ideointikokoukset, keskivaiheen rutiininomaiset työskentelyvaiheet ja lopun rationaaliset päätöksentekotilanteet. Luovuutta on siksi koko prosessin aikana ja se muodostuu tekijöiden välisestä jännitteestä, Liikola selvittää.

Kapteeni Liikolan näkökulma ryhmätyöskentelyyn erittelee luovuutta yksinkertaisemmin ja käytännönläheisemmin kuin tutkimuksissa yleensä on tapana.

− Arkipäiväisiä tekijöitä ryhmätyöskentelyssä oat esimerkiksi johtaminen, yksilöiden ammattitaito, organisaation tuki tai miksei fyysinen ympäristö, missä toimitaan. Nämä tekijät vaikuttavat ryhmän toimintaan, hän kertoo.

Liikola havainnollistaa kokonaisvaltaisesta luovuudesta tehdyn väitöskirjansa hyödynnettävyyttä esimerkein. Tutkimusta voidaan hyödyntää esimerkiksi prosessissa, jossa korkeakoulun jonkin opintosuunnan opetusohjelmaa parannetaan ja kehitetään. Lyhytaikaisemmasta ryhmätyöstä esimerkkinä toimii johtoryhmän palaveri, jossa käsitellään riskejä tai uhkia ja niiden ehkäisemistä sekä hallintaa.

Luovuus hakee ryhmässä jatkuvasti tasapainoa sitä estävien, rakentavien ja mahdollistavien tekijöiden kautta

Väitöstutkimuksessa ryhmätyöskentelyä seuraamalla havaittiin, että luovuuden erilaiset tekijät, näkyvät ja näkymättömät, ovat jatkuvasti läsnä ryhmätyöskentelyssä. Liikola muodostaa aineistoanalyysin perusteella teemoittelun, joka sisältää luovuuden rakentajia, esteitä ja mahdollistajia.

Tilanteet ja toiminta puolestaan vaikuttavat siihen, miten luovuus lopulta näyttäytyy työskentelyssä. Lisäksi ne määrittelevät luovuutta rakentavat ja estävät tekijät. Estäviä tekijöitä ei kuitenkaan nähdä Liikolan tutkimuksessa pelkästään vastakohtaisena rakentaville tekijöille, sillä ne myös lisäävät tasapainoa ja osaltaan tukevat luovuuden tulosnäkökulmaa eli uuden idean tai ratkaisun syntymistä. Liikolan tutkimuksessa ilmenee luovuutta mahdollistavia tekijöitä, joiden kautta voidaan tukea ja rajoittaa toimintaa sekä onnistua tavoitteen saavuttamisessa ryhmässä.

− Esimerkkinä voisi toimia yksilötasolta tekijä "rutiini", joka on yksilölle puuduttavaa yksintyöskentelyä tai vaihe ryhmätyöskentelystä, jonka kaikki haluaisivat hypätä nopeasti läpi. Toisaalta rutiinit tuovat turvallisuutta ja mahdollistavat aikaa moneen muuhun toimiin prosessissa. Estävänä tekijänä se yhdistyy riskinoton välttämiseen eli tyydytään vanhaan ratkaisuun eikä kyseenalaisteta aikaisempia päätöksiä, Liikola pohtii.

Kokonaisvaltainen luovuus ryhmässä syntyy Liikolan mukaan sen vuorovaikutuksessa yksilö-, ryhmä- ja ympäristötason tekijöihin, kuten resursseihin, rakennettuun infrastruktuuriin ja työskentelyn päämääriin. Lisäksi on huomioitava, että ryhmä koostuu aina yksilöistä, vaikka kollektiivisuus onkin ryhmätyöskentelyn pyrkimyksenä.

− Ryhmä ei ole omassa kuplassaan, vaan jatkuvassa yhteydessä yksilö-, ryhmä- ja ympäristötason tekijöihin ja luokkiin. Tästä syntyy ryhmän kokonaisvaltainen luovuus, joka sisältää tehokkuuden ja luovuuden näkökulmat, Liikola kertoo.

Halu haastaa oma osaaminen äärirajoille ja ylittää itsensä motivoivat tutkimuksenteossa

Väitöstutkimuksen tekeminen on Liikolan mukaan ollut pitkäjänteisyyttä ja projektinhallintakykyä vaativa prosessi. Kapteeni Liikola kertoo laatineensa väitöskirjan käytännössä ilta- ja lomatyönä Vaalimaan rajatarkastusaseman päällikön tehtävien rinnalla. Vaikka yli neljän vuoden prosessi on Liikolan mukaan ollut raskas ja vaativa, aito kiinnostus aihetta kohtaan ja halu oppia sekä kokea uutta motivoivat matkan varrella. Kiitokset hän esittää ennen kaikkea läheisilleen ja ohjaajalleen sotilasjohtamisen professori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtiselle.

− Olen saanut tutustua sellaisiin ihmisiin, joita en uskoisi muuten tuntevani. Koko projektin keskiössä on ollut lähimmäisteni sitoutuneisuus ja heidän minulle osoittama tukensa. Hyötyjä koen saaneeni pitkällisen projektin hallinnasta, paineensietokyvystä, yleensäkin itsensä kehittämisestä, johon voidaan yhdistää halu kokeilla rajojaan ja "laittaa itsensä likoon", Liikola pohtii väitöskirjaprojektia.

Liikola kiteyttää väitöskirjan merkityksen ytimekkäästi:

− Elämässä on kyse oppimisesta ja väitöskirjan teko on yksi lisämahdollisuus kehittymiseen, hän tiivistää.

Kapteeni Jani Liikolan väitöstilaisuus järjestetään 12. huhtikuuta 2019 Maanpuolustuskorkeakoululla Helsingissä Santahamina-talon auditorio Itälinnakkeessa kello 12.00 alkaen. Väitöstilaisuus on suomenkielinen ja sinne on vapaa pääsy. Tilaisuus järjestetään sotilasalueella, joten tilaisuuteen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan tiistaihin 9.4.2019 mennessä osoitteessa lyyti.in/liikola2019.

Väitöskirja "Luovuus arkipäiväisenä jännitteenä – tutkimus kokonaisvaltaisesta ryhmän luovuudesta" on ladattavissa julkaisupalvelu Doriasta.


”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä”- luentosarja käynnistyy

Maanpuolustuskorkeakoulu 10.9.2018 14.07
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää syksyllä 2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden tapahtumiin liittyen yleisöluentosarjan ”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä”, joka käsittelee Puolustusvoimien historiaan liittyviä aiheita eri näkökulmista ja eri aikakausilta. Ensimmäinen luento järjestetään torstaina 20.9.

Luentosarja tarkastelee neljää eri teemaa, jotka ovat "Raskaat sotavuodet", "Sotataitoa ja puolustussuunnitelmia", "Kenttäkokeita ja tutkimusta" sekä "Kansainvälisillä kentillä". Yleisöluentosarja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kesällä 2018 julkaistun Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta -juhlateoksen kanssa nostaen teoksesta teemoja luentosarjaan ja tuoden esitelmöijiksi pääosin teokseen kirjoittaneita asiantuntijoita. Tilaisuuksissa on mahdollista ostaa myös Puolustusvoimat 100 - juhlateos.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu osoitteessa: lyyti.in/sotahistorialuennot.

Luentopäivinä on myös ilmainen sisäänpääsy Sotamuseon näyttelyihin Suomenlinnassa. Luentosarjaan liittyvät ilmaiset tunnin mittaiset opastukset järjestetään Suomenlinnan näyttelyissä luentopäivinä kello 15.00-16.00.

Luentosarjan ohjelma

  • 20.9.2018 kello 17.30-20.00: Raskaat sotavuodet

Vapaussota, vallakumous, sisällissota 1918 (VTT, prof. Martti Häikiö)

Raskaat numerot – sodissa 1939–1945 kuolleet (FT, dos. Ville Kivimäki)

Salpa-asema – Suomen viimeinen puolustuslinja (evl, ST, prof. Janne Mäkitalo)

  • 11.10.2018 kello 17.30-20.00: Sotataitoa ja puolustussuunnitelmia

Mitä oli suomalainen taktiikka ennen talvisotaa? (kenrm (evp.), FT, prof. Vesa Tynkkynen)

Talvisodan mottitaktiikka – suomalaisen sotataidon tavaramerkki (FT, dos. Pasi Tuunainen)

Uhkalähtöinen puolustussuunnittelu (ev, FT, dos. Petteri Jouko)

  • 8.11.2018 kello 17.30-20.00: Kenttäkokeita ja tutkimusta

Koeammunnoista hyökkäysvaunueste-kokeiluihin – talvi- ja jatkosotien kokeilutominta (FT, apulaisprofessori. Mikko Karjalainen)

Talvikokeiluja arktisissa olosuhteissa – Taistelukoulun kokeiluharjoitukset (ev (evp.) Hannu Liimatta)

Ilmavoimien kokeilu- ja kehittämisharjoituksia 1930-luvulta 2010-luvulle (kenrl. (evp.), FM Heikki Nikunen)

  • 13.12.2018 kello 17.30-20.00: Kansainvälisillä kentillä

Rauhanturvaamisesta kriisinhallintaan (ev (evp.) Kalle Liesinen)

NATOn kumppanista eurooppalaisen kriisinhallinnan kärjeksi 1995–2018 (kenrm (evp.) Juha Kilpiä)

Suomen Merivoimat kansainvälisillä vesillä (kom Mika Raunu)