Hyppää sisältöön

Vallankumouksen kautta suomalaiseen historiaan

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 18.9.2018 15.01
Tiedote

”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä” -luentosarja käynnistyy torstaina 20.9 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Yleisöluentosarjan ensimmäisen osan teema on ”Raskaat sotavuodet”, ja illan asiantuntijoiden esitelmät käsittelevät itsenäisen Suomen turbulentteja ensimmäisiä vuosia ja vuosikymmeniä. Yksi luennoitsijoista on VTT, prof. Martti Häikiö, jonka luento ”Vapaussota, vallankumous, sisällisota 1918” antaa perusteellisen kuvan sata vuotta sitten tapahtuneista liikehdinnöistä ja muutoksista.

(kuva: Veikko Somerpuro)

Häikiö haluaa tuoda luennossaan esille objektiivisen, tieteellisesti perustellun kokonaiskuvan sisällissodan eri aspekteista. Vaikka konflikti olikin Suomen rajojen sisäpuolella, taustalla vaikuttivat monet ulkomaiset intressit ja Euroopassa myllertävät poliittiset ideologiat. Häikiö tarkastelee erityisesti Suomen sosialidemokraattisen puolueen sytyttämän kapinan syitä sekä peräänkuuluttaa nimenomaan kyseisen vallankumouksen merkittävyyttä.

- Vallankumousnäkökulmaa on pakko tuoda esille, koska ei voida sanoa, että Suomessa alkoi sisällissota ikään kuin passiivissa, noin luonnonvoimana. Siitä ei ollut kysymys, vaan järjestäytynyt työväki teki aseellisen kapinan, pisti eduskunnan viralta ja yritti pidättää senaatin. Maassa tehtiin siis täysmittainen sosialistinen vallankumous, jolla kumottiin koko perinteinen oikeusvaltio ja kansavalta. Vallankumoustahan ei voi sivuuttaa, koska se oli myös tämän sodan keskeinen luonne.

Vuonna 2018 on muisteltu runsain määrin Suomen sisällissodan tapahtumia ja vaikutuksia. Eritoten vankileirit sekä sodan ihmisoikeuskysymykset ovat olleet erityisen tarkastelun alaisena. Häikiö myöntää, että vankileirit ovat tärkeä muistamisen kohde, mutta arvelee näkökulman jopa hieman kääntävän huomion sivuun tosiasiasta, millainen vaikutus sisällissodalla on ollut Suomelle sellaisena demokratiana, jollaisena näemme sen nykyään.

- Nykyinen suomalainen yhteiskunta ja sen keskeiset elementit joko jatkoivat tai muotoiltiin ja perustettiin uudelleen vuonna 1918 [sisällissodan jälkeen]. Kapinan jälkiselvittely saatiin lähes kokonaan hoidettua, ja samana vuonna pystyttiin jatkamaan demokraattiselta pohjalta.

Valtiotieteiden tohtori, professori Martti Häikiö on historiantutkija, joka on julkaissut monia teoksia ja tutkimuksia liittyen useisiin aiheisiin liittyen. Hänen asiantuntija-alaansa ovat Suomen poliittinen historia, yrityshistoriat sekä digikumouksen historia. Viimeisimpänä tutkimuskohteena hänellä on ollut muun muassa P.E. Svinhufvudin henkilöhistoria.

Martti Häikiön sekä muiden huippuasiantuntijoiden luentoja pääsee seuraamaan osana Sotataidon laitoksen järjestämää yleisöluentosarjaa. Ensimmäisen luentokerran asiantuntijakaartin täydentävät FT, dos. Ville Kivimäki sekä evl, ST, prof. Janne Mäkitalo. Luennot alkavat kello 17.30, ja ilmaiseen tapahtumaan voi ilmoittautua osoitteessa

lyyti.in/sotahistorialuennot

´