Hyppää sisältöön

Sotamuseon pitkä taival Kruununhaassa tuli päätökseensä

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 20.12.2019 14.00
Tiedote

Sotamuseo on toiminut Kruununhaassa vuodesta 1930 asti. 90 vuotta kestänyt museotoiminta Kruununhaassa päättyi tänään 20.12.2019 lipunlaskuun Maurinkadun toimipisteellä.

90 vuotta sotahistoriaa

Käsky Sotamuseon perustamisesta annettiin 25.11.1929, ja Sota-arkiston kellaritiloissa sijainneen museon avajaiset pidettiin 18.10.1930 Helsingissä Liisankatu 1:ssä. Aluksi Sotamuseo toimi Liisankadulla, mutta vuonna 1933 muutti Suomenlinnaan. Talvisodan alettua henkilöstö siirrettiin sotilastehtäviin, ja museon esineistöä varastoitiin ympäri Suomea.

Sodan jälkeen Sotamuseo oli hetken aikaa ilman tiloja. Tilanne muuttui vuonna 1949, kun Maurinkadun uusitut ja kunnostetut tilat saatiin käyttöön. Yleisö sai kuitenkin odottaa vielä hetken, sillä uudet tilat avautuivat kokonaisuudessaan vasta 1963.

Suomenlinnassa toiminta jatkuu yhä, mutta Maurinkadun toimipiste sulkee tänään ovensa viimeistä kertaa. Maurinkadulla sijainneet kokoelmat siirtyvät Vantaalle Museoviraston Kokoelmakeskukseen, ja samalla Maurinkadun henkilöstö siirtyy samaan rakennukseen jatkamaan töitä. Sotamuseolla on ennestään tiloja myös Tampereella ja Keski-Suomessa.

Sotamuseo vastaa maamme sotahistoriasta

Sotamuseo on Puolustusvoimien keskusmuseo ja samalla valtakunnallinen sotahistoriallinen erikoismuseo. Sillä on hallussaan yli 200 000 esinettä sotahistoriaan liittyen. Esineistöä on Ruotsin vallan ajoilta nykypäivään asti, mutta pääpaino on kuitenkin itsenäisyyden ajan esineistössä.

Sotamuseon tehtäviin kuuluu asettaa esille maamme sotahistoria. Tämä näyttäytyy erilaisten näyttelyiden muodossa, jotka sijaitsevat nykyisin Suomenlinnassa. Näyttelytiloina toimii tällä hetkellä Maneesi, Tykistömaneesi ja sukellusvene Vesikko.

Sotamuseo on myös aktiivinen julkaisutoiminnan suhteen. Sotamuseon julkaisusarjassa ilmestyy eri aihepiirejä koskevia teoksia, kuten eri aselajien historiaa kuvaavia kirjoja. Museo julkaisee myös vuosittain Sotahistoriallisen seuran kanssa yhteistyössä sotahistoriallista aikakausikirjaa.

Haastava muuttokuorma

Sotamuseon esineistön huomioon ottaen on muutto ollut vaikea esineiden koon ja painon takia. Museonjohtaja Harri Huusko kertoo muuton olleen erityinen verrattuna toimistomuuttoon, juurikin siirrettävän materiaalin osalta. Suuri työ on myös tehty kirjanpidon suhteen.

- Museomuutto poikkeaa tavallisesta toimistomuutosta ennen kaikkea siirrettävän materiaalin osalta. On hyvin herkästi särkyviä taide-esineitä, suurikokoisia yli 3 metrisiä patsaita, satojen kilojen painoisia ammuksia, tykkejä, panssareita, arvoesineistöä, aseita jne. Yksittäispakattavaa tavaraa on paljon, Huusko kertoo.

- On myös ollut tärkeää, että aineistoa on voitu inventoida ja tehdä tarvittavat merkinnät ja kirjaukset, jotta esineistö on myöhemminkin löydettävissä. Lähtötilanne huomioon ottaen kaikki on sujunut aivan erinomaisesti, vaikka inventointia ja luettelointia riittää pitkälle tulevaisuuteen, hän jatkaa.

Muutossa on myös ollut positiiviset puolensa.

- Raskaan prosessin hyvänä puolena on tietysti, että esineistö on tullut entistä tutummaksi, Huusko sanoo.

Vahva yhteistyö toi korvaamatonta apua

Muuttoa on tehty jo useampi vuosi, mikä on tietysti vaikuttanut työntekijöiden arkeen. Huusko kiittää työntekijöitään suuresta työpanoksesta.

- Täytyy antaa täysi tunnustus väen venymiselle ja osaamiselle. On ollut ilo nähdä, kuinka aloitteellisesti henkilöstö on toiminut ja miten sitoutunutta henkilöstö on ollut haasteellisen tehtävän suorittamisessa, kiittää Huusko.

Henkilöstön lisäksi Huusko haluaa kiittää myös yhteistyökumppaneita ja muita osallisia vahvasta suorituksesta.

- Muuttopäällikkömme Anssi Saari, Toni Tuupanen ja Lauri Haavisto ovat hienosti vastanneet töiden organisoinnista tahoillaan. Lisäksi kiitokset kuuluvat Lainalaatikko Oy:lle, PrimaArtille, Museovirastolle, MPKK:n johdolle ja esikunnan eri osille, PV:n Logistiikkalaitoksen esikunnalle, Pääesikunnalle, Kaartin Jääkärirykmentille, Puolustushallinnon Rakennuslaitokselle, Senaatti-kiinteistöille, Suomenlinnan hoitokunnalle ja Merisotakoululle. Näissä organisaatioissa kymmenet eri alojen ihmiset ovat tehneet tämän operaation mahdolliseksi.

´