Clare Hutchinson painottaa tasa-arvoasioiden huomioimisen vaikutusta kriisinhallinnassa

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus 50 vuotta -juhlaseminaariin 23. lokakuuta saapuu neljä kansainvälistä huipputason kriisinhallinnan osaajaa. Naton pääsihteerin erityisedustaja Clare Hutchinsonin erityisalaa ovat naisiin, rauhaan ja turvallisuuteen liittyvien asioiden edistäminen sekä niihin liittyvän toiminnan koordinointi, yhtenäistäminen ja toimeenpaneminen Natossa.

Aiemmin Hutchinson toimi yli kymmenen vuotta YK:ssa tasa-arvoasiantuntijana, ja hän on vaikuttanut naisten, rauhan ja turvallisuuden asioiden huomioimiseen rauhanturvaamisessa. Hän on kotoisin Isosta-Britanniasta, ja hänellä on nykyään Kanadan kansallisuus.

Pyysimme Hutchinsonia kertomaan kriisinhallinnasta oman asiantuntemuksensa kautta, jota pääsemme seminaarin aikana kuulemaan. Kuulijoiden lisäksi myös puhujat odottavat keskusteluja ajankohtaisista kriisinhallinnan teemoista.

Mitä odotatte Puolustusvoimien kansainvälinen keskus 50 vuotta -juhlaseminaarilta?

Muuttuvan turvallisuuden ja rauhan ympäristön tarkastelua, keskustelua esiin tulevista uusista haasteista ja ymmärrystä siitä, miten vastata näihin haasteisiin tehokkaasti.

Odotan, että seminaarissa esitettäisiin konkreettisia esimerkkejä jo käytettävistä ja kehitteillä olevista uusista koulutustyökaluista, joiden avulla on tarkoitus parantaa valmiutta vastata uusiin turvallisuushaasteisiin. Fincent puhuu tämän lähestymistavan puolesta. Kyseisiä turvallisuusteemoja ovat siviilien suojelu, lapset aseellisissa konflikteissa ja kulttuuriomaisuuden suojeleminen. Odotan, että seminaarissa pohdittaisiin myös muita esiin nousevia turvallisuusuhkia – muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää uusia tapoja tarkastella ja tehdä asioita, uutta "kaikki ja kaikkien näkökannat yhdistäväksi ajatteluksi" luonnehdittavaa lähestymistapaa. Toivon, että seminaari lisäisi luovuutta konkreettisten toimenpiteiden kehittämisessä inhimillisen turvallisuuden saralla.

Mikä on puheenne pääviesti? Mitä ideoita tai ajatuksia toivotte herättävänne yleisössä?

Pääviestini on painottaa, miten perustavanlaatuisen tärkeää on omaksua laajapohjainen, jatkuvaksi tarkoitettu inhimillisen turvallisuuden lähestymistapa. On olennaista tehdä selväksi, että meidän on edistettävä inhimilliseen turvallisuuteen liittyviä teemoja, kuten naiset, rauha ja turvallisuus, siviilien suojelu, lapset aseellisissa konflikteissa, ihmiskauppa, seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta, nuoret, rauha ja turvallisuus, jotta lisääntyisi tietoisuus siitä, että nämä teemat ovat välttämätön osa kaikkia Naton operaatioita.

Haluan painottaa, miten tärkeää inhimillinen turvallisuus on silloin, kun uusia haasteita ilmaantuu, miten tasa-arvoanalyysin on tuettava kaikkea suojeluun liittyvää työtä ja kuinka läpileikkaavat teemat voivat täydentää perinteistä sotilaallista reagointia. Ihmiskeskeistä lähestymistapaa on pidettävä välttämättömänä rauhan ja turvallisuuden edellytyksenä.

Pohdin, mitä menetetään, jos ei ymmärretä rauhan ja turvallisuuden inhimillistä näkökulmaa ja millä tavoin siviilien suojelemista tulee uudistaa ja muuttaa uusien haasteiden edessä ml. pakolaisten muuttoliike, ilmastonmuutos, hybridi- ja kybertoimintaan liittyvät haasteet, kaupungistuminen, sosiaalinen levottomuus ja köyhyys, jotka kaikki lisäävät epätasa-arvoa.

Siviiliyhteiskunnalla on oltava myös vahva, täydentävä ja symbioottinen rooli sekä strategisessa että operatiivisessa mielessä, ja naisten äänen on kuuluttava suojelun kanavana kaikissa vaiheissa.

Mikä on mielenkiintoisin näkökulma kriisinhallinnassa omalla erityisalallanne?

Naisten ja tyttöjen panosta konfliktien estämisessä, katastrofiriskien vähentämisessä ja konflikteista elpymisessä ei useinkaan arvosteta, hyödynnetä eikä siihen kohdenneta tarpeeksi resursseja. Miten saamme aikaan vankemman tasa-arvoanalyysin kriisinhallinnan tarpeisiin, joka mahdollistaisi paremman suojelun ja konfliktien estämisen? Tämä on kysymys, joka aiheuttaa minulle ja monille kollegoilleni Naton johdossa unettomia öitä. Vastaus tähän on sekä moniulotteinen että monimutkainen – mikä pätee moniin kansainvälisiin strategisiin ongelmiin.

Seuraavat seikat on otettava huomioon. Mielenkiintoisin näkökulma on se, että vaikka naisten panos määritellään enenevässä määrin olennaiseksi, naiset ovat kuitenkin monesti yleisimmin marginalisoitu ryhmä kriisinhallintatilanteessa.

Millä tavoin ja mitä tasa-arvoon liittyviä näkökohtia tulisi ottaa huomioon kriisinhallintakoulutuksessa? Miten naisten osallisuutta voitaisiin lisätä? Miten siviilien ja sotilaiden välistä yhteistyötä voitaisiin edistää koulutuksella?

Enemmän huomiota tulisi kiinnittää siviili- ja sotilaskomponenttien näkemysten yhdistämiseen kriisinhallinnan suhteen – koulutusta ja valmiuksien kehittämistä tiedon lisäämiseksi eri rooleista ja ymmärrystä siitä, miten ne täydentävät toisiaan, tulisi parantaa. Sukupuolten tasa-arvo on näkökulma, jota ei ole sisällytetty siviilien suojeluun organisaatioissa. Toisten näkökulmien laaja ymmärrys ja kunnioitus – kaikki ja kaikkien näkökannat yhdistävä ajattelu ja lähestymistapa! Mielipiteen julki tuominen ei välttämättä merkitse vaikutusvaltaa!

Minkä on Naton viesti koskien tasa-arvoa ja naisten statusta kriisinhallintakoulutuksessa?

Naton viesti on selvä ja yksiselitteinen: kriisinhallintakoulutukseen tulee sisällyttää aspektit kuten varhainen puuttuminen, koordinoitu lähestymistapa, sovittu viestintä, molemminpuolinen hyväksyntä, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikessa toiminnassa kaikilla tasoilla sekä sukupuolten tasapuolinen osallistuminen kaikilla tasoilla.

Seuraa Puolustusvoimien kansainvälinen keskus 50 vuotta -tapahtumia

Lisätietoa juhlaseminaarista ja juhlavuodesta löydät juhlavuoden nettisivuilta. Juhlaseminaaria voi seurata reaaliajassa netin välityksellä.