Suorituskykyvaatimuksista koulutusratkaisuihin

Kentällä tapahtuvat muutokset edellyttävät kriisinhallinnan konseptien, operaatiosuunnittelun sekä -arvioinnin mukauttamista. Tässä korostuvat käytännön tieto ja taito sekä oikea asenne, missä koulutuksen kehittäminen on olennaista. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus järjestää sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusta ja kehittää koulutusratkaisuja sekä kansallisesti että kansainvälisesti tavoitteenaan muuttaa käytännön toimintatapoja tulevaisuuden operaatioissa.

Kriisinhallinnan toimintaympäristön monimutkaistuminen ja muutokset konfliktien luonteessa luovat haasteensa kriisinhallinnan toimintamuotoihin sekä turvallisuustoimijoiden kykyyn edistää kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta, kuten esimerkiksi Ruandan, Bosnian ja Somalian operaatiot toivat esille. Puhuttaessa toimintaympäristön muutoksesta on huomioitava, ettei muutos ole tapahtunut ainoastaan ympäristössä, vaan myös konfliktien osapuolissa ja toimijoissa. Valtioiden väliset konfliktit ovat muuttuneet usean ei-valtiollisen toimijan mosaiikiksi. Lisäksi sotilaskohteiden sijaan harkitut hyökkäykset kohdistuvat yhä enemmän siviileihin ja siviilikohteisiin, kuten Venäjän sota Ukrainassa on jälleen osoittanut. 

Siviilien suojelu kriisinhallinnan keskiössä 

Siviilien suojelusta on tullut keskeinen osa kriisinhallintaoperaatioita. Yhdistyneet Kansakunnat, Nato sekä muut kansainväliset toimijat ovat sitoutuneet siviilien suojeluun ja inhimillisen turvallisuuden edistämiseen. Jo vuonna 1999 hyväksyttiin ensimmäinen aihetta ohjaava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma. Siitä asti YK:n kriisinhallintaoperaatiot ovat toimineet tämän lauselman alla ja lähes kaikki rauhanturvaajat palvelevat operaatioissa, joissa siviilien suojelu on keskeinen osa mandaattia. Operaatioissa ei kuitenkaan ole kyetty ottamaan huomioon muuttunutta toimintakenttää, jolloin siviileihin kohdistuvan uhan todellista luonnetta ei ole ymmärretty. Siviilien suojelun on perinteisesti tulkittu tarkoittavan sodan oikeussääntöjen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista, joilla viitataan ensisijaisesti omien joukkojen siviiliuhrien minimoimiseen. Todellisuudessa aseellisissa konflikteissa merkittävimmän uhan siviileille aiheuttavat muut toimijat, jotka tahallaan kohdistavat hyökkäyksensä siviileihin ja siviilikohteisiin. Keskittyminen yksinomaan siviileille aiheutetun vahingon minimoimiseen muun muassa kehittämällä kohteiden maalittamisen käytänteitä ja noudattamalla sodan oikeussääntöjä ei ole tuottanut riittävää tulosta. 

Otetaan esimerkiksi Afganistanin ISAF-operaatio. Siviilien suojelusta tuli Afganistanissa toimivien kansainvälisten turvallisuusjoukkojen (ISAF) ensisijainen tavoite vuoden 2009 jälkeen. ISAF:in ja Afganistanin hallitusta kannattavat joukot onnistuivatkin vähentämään omilla toimillaan aiheuttamiensa siviiliuhrien määrää 41 prosentista 17 prosenttiin vuosien 2007–2011 aikana. ISAF-operaatiota arvioitaessa kyseinen kehitys on nostettu onnistuneeksi esimerkiksi suojelusta. Kuitenkin siviiliuhrien kokonaismäärä kaksinkertaistui samana ajanjaksona, vaikka ISAF:in ja Afganistanin turvallisuusjoukkojen aiheuttama osuus siviilien kuolemista laski huomattavasti. Merkittävin siviileihin kohdistuva uhka Afganistanissa ei ollut ISAF tai Afganistanin hallitusta tukevat joukot, vaan kapinalliset, jotka tarkoituksellisesti kohdistivat iskunsa siviileihin. Operaation onnistumistavoitteita arvioitaessa, voidaan todeta, että siviiliväestö oli suuremmassa vaarassa tehtävän priorisoinnin jälkeen, eli verrattaessa vuoteen 2009.

Afganistanin esimerkki osoittaa, miten sotilasoperaatiot kohtaavat ongelman epäonnistuessaan siviilien suojelussa riippumatta siviiliuhrien aiheuttajasta. Tekijät ja heidän motiivinsa on kuitenkin huomioitava operatiivisen suunnittelun linjauksissa, jossa määritetään siviilien suojeluun tarkoitetut toimenpiteet ja niiden arviointikriteerit. Natossa tapaus toi esille asian tärkeyden ja loi puitteet toiminnan kehittämiselle. Naton Varsovan huippukokouksessa vuonna 2016 hyväksyttiin siviilien suojelun toimintapoliittinen asiakirja, jonka määritelmässä jo nostetaan esille tarve suojella siviilejä myös muiden toimijoiden väkivallalta tai sen uhalta. 

Operatiivisista suorituskykyvajeista koulutusratkaisuihin

Naton poliittisesta ohjauksesta siviiliensuojelun edistäminen löysi tiensä myös koulutusdisipliinin koulutusvaatimusanalyysiin - Naton Sotilaallinen kontribuutio rauhan turvaamiseen (MC2PS). Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (PVKVK) on toiminut vuodesta 2015 Naton ja sen kumppanimaiden kriisinhallintakoulutuksen kehittäjänä ja koordinaattorina disipliinin Department Head –roolissaan. Siinä yhtenä Naton osaamisvaatimuksena on kirjattu siviiliensuojelun suunnittelun ohjaaminen ja toimeenpano osana operatiivista suunnittelua.

MC2PS-disipliinin vaatimukset on vahvistanut Naton Euroopan joukkojen komentaja, ja MC2PS-koulutusvaatimusten hallitsijana toimii Naton strategisen operaatioesikunnan apulaiskomentaja. Vaatimusten asettajan tehtävänä on koota kentällä komentajina toimivilta tietoja Naton suoritusvajeista, ja lisätä ne vuosittain päivitettävään disipliinin koulutusvaatimuslistaukseen. Siviiliensuojelun epäonnistuminen Afganistanissa on esimerkki vastaavasta suoritusvajeesta. Natossa kaikkia koulutusratkaisuja analysoidaan suhteessa operatiivisiin vaatimuksiin. Tavoitteena on rakentaa ja kehittää Naton vaatimusten mukaisia koulutusratkaisuja, jotka vastaavat suorituskykyvaatimuksiin sekä edistävät operatiivisen toiminnan vaikuttavuutta ja toimijoiden yhteistoimintakykyä.

Department Head –roolissa toimivan PVKVK:n tehtävänä onkin johtaa koulutustarveanalyysiprosessiin liittyviä työpajoja ja niiden kautta rakentaa Nato-vaatimukset täyttäviä koulutusratkaisuja. Näistä yhtenä esimerkkinä on ”The Approaches to Protection of Civilians in NATO and UN Peace Operations” (NATO UN POC) -kurssi. Kurssi keskittyy tapoihin, joilla suojellaan siviilejä fyysiseltä väkivallalta, mukaan lukien suojaamiseen keskittyvien sotilaiden aiheuttamilta tahattomilta vahingoilta. Kurssi on suunniteltu hyödyntäen Naton kehittämää lähestymistapaa systemaattisen koulutuksen suunnitteluun. Sen koulutustarveanalyysissa lähdettiin liikkeelle perusteellisesta tehtäväanalyysista, jonka avulla määritettiin tarkasti koulutusratkaisun tuottama osaaminen. 

Keskiössä kurssilla on sotilaallinen voimankäyttö siviiliensuojelussa. Se tarkastelee myös asevoimien ymmärrystä siitä, miten sotilaalliset vaihtoehdot vaikuttavat siviileihin ja miten asevoimat voivat tukea toisten ei-kineettisten toimien käyttöä, joilla minimoidaan siviileihin kohdistuvat konfliktien negatiiviset vaikutukset.

Siviiliensuojelu ja inhimillinen turvallisuus

Siviiliensuojelu on keskeinen osa inhimillistä turvallisuutta Natossa. Liittouman uudessa inhimillisen turvallisuuden konseptissa kokonaisuuteen sisältää seuraavat viisi osa-aluetta: siviiliensuojelu, kulttuuriperinnön suojelu, konfliktiin liittyvä seksuaalinen väkivalta, ihmiskauppa ja lapset aseellisissa konflikteissa. Naton inhimillisen turvallisuuden konsepti keskittyy sotilaallisen toiminnan kannalta olennaisiin osa-alueisiin. Se on siten suppeampi kuin YK:n inhimillisen turvallisuuden käsite seitsemästä turvattomuuden osa-alueesta. 

Inhimillisen turvallisuuden sateenvarjokäsitteen alle koottuja kokonaisuuksia yhdistää vahva tarve väestökeskeiselle turvallisuustarpeiden arvioimiselle ja niihin pohjautuvalle kouluttamiselle. PVKVK vastaa siviiliensuojelun, kulttuuriperinnön suojelun sekä konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan koulutuksesta. Koulutusratkaisuiden kehittämisen kannalta inhimillisen turvallisuuden vastuiden jakautuminen eri toimijoille, edellyttää toimivaa ja saumatonta yhteistyötä kaikkien asiasta vastaavien disipliinien sekä muiden yhteistyökumppaneiden välillä.

Kesällä 2022 Madridin huippukokouksessa hyväksytyssä Naton uudessa strategisessa konseptissa niin inhimillinen turvallisuus kuin naiset, rauha ja turvallisuus -agenda ovat molemmat vahvasti esillä. Lisäksi strateginen konsepti liittää inhimillisen turvallisuuden kaikkiin kolmeen päätehtäväänsä, jotka ovat pidäke ja puolustus, kriisien ehkäisy ja hallinta, sekä yhteinen turvallisuus. Tästä syystä PVKVK:lla on erinomainen mahdollisuus profiloitua aiempaa vahvemmin inhimillisen turvallisuuden osaamisen keskuksena muun muassa laajan yhteistyöverkoston kautta ja yhdessä keskeisten kumppaneiden kanssa.

Yhteistyöverkostot

PVKVK:n missiona on tarjota laadullisesti korkeatasoista sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusta johtaja- ja asiantuntijahenkilöstölle Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin, Afrikan unionin ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin yhdessä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Keskus edistää pohjoismaista puolustusyhteistyötä Nordefcon kanssa koulutusyhteistyön kautta. Kansallisesti PVKVK muodostaa yhdessä Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin, Poliisiammattikorkeakoulun ja Raja­ ja merivartiokoulun kanssa Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen.

Oikea-aikaisen ja vaatimuksia vastaavan koulutuksen tuottaminen on haasteellista. Kriisinhallintaoperaatioiden kompleksinen toimintaympäristö korostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan sekä toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyttä, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Aiemmat kokemukset kriisinhallintaoperaatioista korostavat tarvetta koulutuksen kehittämiselle sekä keskeisten toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyttä. Siviiliensuojelu ei kuitenkaan voi onnistua ilman yhteisiä ponnisteluja. Onnistunut Department Head -toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä ja kommunikointia eri toimijoiden kanssa. 

Esimerkiksi PVKVK:n NATO UN POC -kurssin kehittämiseen osallistuivat niin Natossa ja YK:ssa siviiliensuojelun ohjausasiakirjojen laatimisen vastuuhenkilöt. Kumppanien kirjo edusti asiantuntijoita eri yhteiskuntasektoreilta, niin sotilas- kuin siviilipuolelta: yhteistyökumppaneina olivat Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, PAX for Peace, the United States Army Peacekeeping and Stability Operations Institute ja Civilians in Conflict sekä CIMIC Centre of Excellence. Kurssin jatkokehittämisessä keskuksen merkittävä yhteistyökumppani on ollut Norjan Defence University College, joka on kattavasti tutkinut siviiliensuojelun haasteita sotilasoperaatioissa. 

Laajat yhteistyöverkostot ovat edellytyksenä korkeatasoisten koulutusratkaisuiden tuottamiselle. PVKVK pitkäaikaisen kriisinhallintakoulutuksen rakentajana ja kehittäjänä tarjoaa loistavan tilaisuuden yhteistyön tehostamiseen. Pitkäjänteisessä työssään inhimillisen turvallisuuden parissa keskus on rakentanut ja kehittää koulutusratkaisuja, jotka vahvistavat kokonaisvaltaisen ymmärryksen siviiliensuojeluun tarvittavista taidoista ja osaamisesta. 

Artikkeli on julkaistu alun perin Kylkirauta-lehdessä (4/2022)