Yli 50 vuotta laadukasta kriisinhallintakoulutusta 

YK:n rauhanturvatoiminnan tarpeista liikkeelle lähtenyt suomalainen kriisinhallintakoulutus on yli 50 vuodessa kehittynyt korkeatasoiseksi ja maailmalla verkostoituneeksi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiseksi, jonka kärkeä Puolustusvoimien kansainvälinen keskus yhteistyökumppaneineen edustaa. Johto- ja asiantuntijahenkilöstön kouluttajana PVKVK sekä vaalii entisen YK-koulutuskeskuksen perinteitä, että katsoo kohti tulevaisuutta kriisinhallinnan alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Suomessa PVKVK:n yhteistyöverkoston ytimen muodostaa Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus. Osaamiskeskuksen keskeisenä tavoitteena on muun muassa kehittää kokonaisvaltaista kriisinhallintaa konseptina, vahvistaa yhteistyötä eri kriisinhallintatoimijoiden välillä sekä lisätä kansallista kriisinhallintaosaamista. Osaamiskeskukseen kuuluvat PVKVK:n lisäksi Kriisinhallintakeskus CMC Finland, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Raja- ja merivartikoulu. 

Aselepolinja (Gaza-Israel) yöpartio palaa tukikohtaan. Kuva Jorma Reinimaa.

Rauhanturvaamisen ensiaskeleet ja perinnejoukko-osasto

Suomen osallistuminen YK:n rauhanturvatoimintaan alkoi vuonna 1956, jolloin komppanian vahvuinen osasto lähetettiin Egyptiin Suezille rauhaa turvaamaan. Kyse oli Suezin kriisin jälkiselvittelystä, jossa YK:n pyrkimyksenä oli varmistaa Ison-Britannian ja Ranskan joukkojen rauhanomainen vetäytyminen Egyptistä ilman konfliktin leimahtamista uudelleen. Suomen komppania koottiin nopeasti vapaaehtoisista ja lähetettiin vain muutaman viikon harjoittelun jälkeen kohdealueelle.

Mukaan valikoitui joukko jo asepalveluksensa suorittaneita ennakkoluulottomia nuoria miehiä, joiden motiivina oli niin YK:n työn tukeminen kuin myös maailman näkeminen. Suomalaiset selviytyivät ensimmäisestä operaatiostaan kunnialla, vaikka metsien keskellä asepalveluksensa suorittaneet vapaaehtoiset oli heitetty aavikolle heille täysin kummalliseen ympäristöön varmistamaan rauhan säilymistä vieraassa kulttuuriympäristössä ja tulenarassa tilanteessa. YK:n Suomen komppanian 1-2 joukoista tuli vuonna 2010 itseoikeutetusti Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen perinnejoukko-osasto. Perinnejoukko kokoontuu jälleen keskuksen tiloihin kokoustamaan ja kahvittelemaan perinnepäivän tienoilla.

YK-koulutuskeskus perustetaan Niinisaloon

Suomen asetettua YK:n pyynnöstä pataljoonan Kyprokselle vuonna 1964 rauhaa turvaamaan alkoi tehtävän pitkäkestoisuuden vuoksi syntyä tarvetta asiaan kuuluvalle koulutukselle. YK-valmiusjoukon perustaminen loi lopullisen tarpeen YK-koulutuskeskukselle, joka perustettiin vuonna 1969 Niinisaloon Satakunnan Tykistörykmentin alaisuuteen. Kyseessä oli maailman ensimmäinen YK:n rauhanturvaajien koulutuskeskus. Tästä alkaneen historiansa aikana PVKVK  on kehittänyt ja ylläpitänyt rauhanturvaajien koulutuksen korkeita standardeja ja siitä on kehittynyt alan johtava esikuva, jonka toimintamallit ovat levinneet maailmanlaajuisesti.
 

Sotilastarkkailijakurssit alkavat

Ensimmäinen Niinisalon YK-koulutuskeskuksen oma tarkkailijakurssi järjestettiin vuonna 1970.  Yhteispohjoismaisen tarkkailijakoulutuksen kokonaisvastuu siirtyi vuonna 1982 Niinisaloon, minkä jälkeen kursseja järjestettiin Suomessa useampia vuosittain. Vielä nykyäänkin YK:n sotilastarkkailijakurssi, United Nations Military Observer Course eli UNMOC, on PVKVK:n yksi tunnetuimmista kursseista. Sotilastarkkailijakurssit ovat erittäin suosittuja, mikä näkyy hakijoiden suuressa määrässä ja motivaatiossa.

Naton sertifioimaksi koulutuskeskukseksi

Kylmän sodan lopun jälkeiset konfliktit asettivat rauhanturvatoiminnalle ja kriisinhallinnalle uusia vaatimuksia. Koko toiminnan luonne muuttui, kun konflikteissa ei enää ollut selkeitä osapuolia, joiden välissä rauhanturvaajat olisivat toimineet neutraalina toimijana. Konfliktit muuttuivat terrorismin ja ääriliikkeiden nousun seurauksena ja rauhanturvatoiminnasta siirryttiin kohti aiempaa moniulotteisempaa, mutta myös haasteellisempaa kriisinhallintaan.

Suomen 1990-luvun puolivälissä saavuttamat EU-jäsenyys ja Naton rauhankumppanuus muodostui PVKVK:n kannalta merkittäväksi. Naton rauhankumppanuus johti YK-koulutuskeskuksen sertifiointiin Naton rauhankumppanuuden piirissä toimivaksi koulutuskeskukseksi vuonna 2001. Samaan aikaan YK-koulutuskeskuksen nimi muuttui nykyiseen muotoonsa: Puolustusvoimien kansainvälinen keskus.

PVKVK siirtyi Niinisalosta pääkaupunkiseudulle Tuusulaan vuonna 2008. Samalla myös kriisinhallintajoukkojen johtovastuu, rotaatiokoulutus ja huolto jäivät pois PVKVK:n tehtävistä ja painopiste siirtyi johto- ja asiantuntijahenkilöstön koulutukseen, sekä koulutuksen kehittämiseen.

Tämän päivän rauhanturvaajia.

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus osana Maanpuolustuskorkeakoulua

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus uudelleenorganisoitiin vuonna 2015 osaksi Maanpuolustuskorkeakoulua. Tuolloin sen kaikki toiminnot siirtyivät Helsinkiin Santahaminaan, Maanpuolustuskorkeakoulun kampukselle uuteen Santahamina-taloon. Samana vuonna virallistettiin PVKVK:n tehtävä Naton kriisinhallintakoulutuksen koordinoijana. Tässä tehtävässä PVKVK vastaa Naton kriisinhallintakoulutuksen koulutustarjonnan ja oppisisältöjen kehittämisestä, kustannustehokkuudesta ja laadun parantamisesta. Kriisinhallintakoulutuksen koordinoijana Suomi on erityisasemassa, sillä sotilaallinen yhteistoiminta Naton jäsenmaiden ja kumppanimaiden välillä on mahdollista vain kriisinhallintatehtävien puitteissa.

52-vuotias Puolustusvoimien kansainvälinen keskus jatkaa menestyksekkään historiansa viitoittamana kriisinhallintakoulutuksen laadukasta toimeenpanoa, sekä koulutuksen aktiivista kehittämistä yhdessä alati laajenevan yhteistyöverkostonsa kanssa. PVKVK:n aktiivinen verkostoituminen, tutkimus- ja julkaisutoiminta, sekä kriisinhallinnan kehityksen seuraaminen takaavat sen, että se tullaan jatkossakin lukemaan maailman laadukkainta kriisinhallintakolutusta tarjoavien koulutuskeskusten joukkoon.