Skip to content

ICM-kurssi: kommunikointia edellyttävä kriisinhallinta

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 10.9.2019 12.47
Kolumni

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) Integrated Crisis Management (ICM) -kurssi järjestetään yhdessä Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) kanssa. Kurssilla lisätään tietoutta ja ymmärrystä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan lähestymistavoista ja pyritään parantamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tapasimme kolme kurssin opettajaa, joiden haastattelut julkaistaan syyskuun aikana.

Waldemar Vrey Fincent julisteen edessä

Eteläafrikkalainen Waldemar Vrey palveli 25 vuotta armeijassa, jonka jälkeen hän on työskennellyt YK:n kansainvälisissä operaatioissa Sudanissa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Liberiassa aseistariisuntaan ja turvallisuuteen liittyvissä toiminnoissa.

Vreyn osuus opetuksesta Integrated Crisis Management (ICM) -kurssilla syventyy erityisesti teemoihin, jotka liittyvät laillisuusperiaatteeseen. Laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, joka ei ole tekohetkenä laissa säädetty rangaistavaksi.

Vreyn uran kohokohdat liittyvät Afrikan unioniin ja Liberian missioon

Vrey kertoo, että hänen palvellessaan armeijassa Etelä-Afrikassa aloitettiin kansainväliset komennukset. Operaatiot, joiden parissa hän työskenteli, kasvoivat kansainvälisiksi Afrikan unionin operaatioiksi. Asevoimissa kerrytetyn kokemuksen jälkeen Vrey siirtyi Yhdistyneiden kansakuntien palvelukseen 14 vuoden ajaksi. YK:lla Vreyn tehtävät ovat keskittyneet turvallisuussektorille ja aseistariisuntaan. Kansainvälisistä operaatioista mieleen on painunut erityisesti hiljattain päättynyt YK:n operaatio Liberiassa (UNMIL), jossa Vrey oli apulaiserityisedustajana (deputy special representative) roolissa vastuussa politiikkaan ja laillisuusperiaatteeseen liittyvistä toiminnoista.

Tällä hetkellä hän toimii kriisinhallinnan konsulttina ja opettajana Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa, Itävallan asevoimissa opettajana ja YK:n henkilöstölle tarkoitetussa koulutuskeskuksessa (United Nations -staff college).

Kriisinhallintaoperaatioihin on tärkeä valmistautua myös kentän ulkopuolella

Suomalaista osaamista on hyödynnetty jo pitkään rauhanturvaamisen koulutuksessa. Vrey toteaa, että Suomi osallistuu vahvasti YK:n rauhanturvaamistavoitteisiin erityisesti kouluttamalla henkilöitä ennen heidän siirtymistään kansainvälisiin operaatioihin. Suomessa keskitytään niin sanotun ruohonjuuritason johtamiseen ja tapaan, jolla rauhanturvaamista järjestetään, Vrey kertoo.

− Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen kaltaiset kumppanit ovat arvokkaita YK:lle, Vrey toteaa.

Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kurssilla pyritään saada opiskelijoille valmius kohdata kentällä vastaantulevia haasteita ja työskennellä yhdessä riippumatta erilaisista taustoista ja organisaatioista. Rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä on Vreyn mukaan hedelmällistä käydä läpi tilanteita, joita kentällä saattaa kohdata.

− Mielestäni aina ei tarvitse olla kentällä harjoitellakseen ja kouluttautuakseen, Vrey toteaa.

Kurssi sisältää myös roolipelaamista, jotta mahdollisia todellisia tilanteita voidaan simuloida paineettomassa ympäristössä jo ennen komennusta. Vrey kertoo roolipelaustilanteiden olevan toisinaan hyvinkin aidon tuntuisia.

− Ohjaajat eläytyvät rooleihinsa niin uskottavasti, että harjoituksiin saadaan luotua erittäin haastavia ja todentuntuisia tilanteita.

Yhteistyö on avain onnistumiseen kriisinhallintaoperaatioissa

Tehokas kommunikaatio organisaatioiden ja toimijoiden välillä on Vreyn mukaan tärkeintä kriisinhallintaoperaatioissa. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kurssilla korostetaan opiskelijoille, että kansainvälisessä ja monitasoisessa ympäristössä kommunikaation onnistumiseen on keskityttävä koko ajan. Kurssilaisia kannustetaan varmistamaan, että viestin vastaanottaja ymmärtää viestin halutulla tavalla. Vrey täsmentää kommunikaation huomioimisen enemmänkin kriisinhallinnan lähestymistavaksi yksittäisten toimintojen sijasta.

− Lopulta se, mikä merkitsee eniten, on yhteistyön onnistuminen kriisinhallintaoperaatioissa.

Poliisi-, siviili- ja sotilastoimijoiden välillä on perinteisesti ollut haasteita kriisinhallintaympäristössä. Vastaan tulee tilanteita, joissa ihmiset eivät ole tottuneet toimimaan muiden organisaatioiden edustajien kanssa yhteistyössä. Epävarmuus ja jopa pelko toista toimijaa kohtaan vaikeuttavat kriisinhallintatyötä. ICM-kurssilla pyritään rikkomaan ennakkoluuloja ja vahvistamaan yhteistyötä sekä avoimuutta toimijoiden välillä, sillä ja YK:n asettama mandaatti eli valtuutus alueen valvomiseen ja kehittämiseen ei toteudu ilman organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä.

− Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kurssi Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa on nimenomaan yhteistyön lisäämistä ja ennakkoluulojen karsimista sidosryhmien väliltä. Kurssin opiskelijat on valittu tarkasti, jotta mukana on mahdollisimman laajalti eri organisaatioiden edustajia, Vrey selventää.

Vrey toivoo Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen oppien valmistavan aitoihin tilanteisiin

− Kun opiskelijat sitten lopulta ovat kentällä, on aika soveltaa Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen kurssilla opittuja asioita käytäntöön ja kohdata simuloituja tilanteita aidossa ympäristössä. Toivomme, että olemme onnistuneet ICM-kurssilla tukemaan ja antamaan eväitä haastavien tilanteiden kohtaamiseen jo etukäteen, Vrey kertoo lopuksi.

Tutustu juhlavuoteen

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus täyttää 50 vuotta. Tutustu juhlavuoden nettisivuihin ja 23.10.2019 järjestettävään juhlaseminaariin.

´