Kadettien kuormittumista selvitetään kansainvälisessä tutkimushankkeessa
Maanpuolustuskorkeakoulussa on käynnissä kadettien kuormitukseen ja palautumiseen liittyvä tutkimushanke. Tutkimuksessa selvitetään Vuosangan tammikuisen ampuma- ja taisteluharjoituksen kuormittavuutta kadeteille sekä sitä, millaisia vaikutuksia kolme viikkoa kestävällä harjoituksella voi olla kehon koostumukseen sekä fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn.
Tutkimusta ovat mukana toteuttamassa Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Pääesikunnan koulutusosasto ja Jyväskylän yliopisto. Tutkimuksessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä Ottawan ja Montrealin yliopistojen kanssa, minkä seurauksena neljä kanadalaistutkijaa vieraili tammikuussa Vuosangan harjoituksessa vankan menetelmäosaamisen sekä tutkimuslaitteistojen kera.
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Jani Vaaran mukaan kadettien kuormittumista ei ole aiemmin tutkittu vastaavassa laajuudessa MPKK:lla.
”Aiemmissa tutkimuksissa olemme mitanneet mm. sykettä ja sykevaihteluväliä ja tätä kautta selvittäneet, miten sydän ja verenkiertoelimistö kuormittuvat kadeteilla. Nyt tutkimme aihetta ensimmäistä kertaa näin laajasti ja pitkään, ja kognitiiviset testit tuovat toimintakyvyn tarkasteluun myös monitieteellisen näkökulman. Lisäksi kanadalaisten tarjoamalla teknologialla pääsemme myös mittaamaan mm. kehon ääreisosien lämpötilaa”, Vaara kertoo.
Talvisissa olosuhteissa tapahtuva harjoitus haastaa kadetteja monipuolisesti eri kuormitustekijöiden osalta ja tarjoaa täten erinomaisen alustan tutkimusyhteistyön toteuttamiseen.
”Kadeteille tulee harjoituksessa runsaasti liikkumista ja taakkaa on reppujen ja ahkioiden myötä paljon kannettavana. Osa kadeteista voi joutua valmistelemaan ammuntoja pitkälle yöhön, mikä vaikuttaa toisaalta stressin ja unen määrään. Kun olosuhteet muuttuvat todella kylmiksi, pitää osata toimia niin, ettei kehoon tule paleltumia”, Vaara avaa.
Tutkimuksesta saadun tiedon avulla koulutusta voidaan jatkossa kehittää kadettien oppimisvalmiuksien ja harjoituksen tehokkuuden osalta. Samalla tutkimukseen vapaaehtoisesti osallistuvat kadetit saavat arvokasta tietoa esimerkiksi omasta kunnostaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan.
”Tutkimukseen osallistumiseen sisältyy myös koulutuksellinen puoli. Omassa kehossa tapahtuvien fysiologisten muutosten havaitsemisen ohella mukana olevat saavat tietoa siitä, miten he pystyvät säilyttämään kognitiivisen toimintakykynsä haastavissa olosuhteissa”, Vaara sanoo.
Kanadalaista erikoisosaamista kylmätutkimuksesta
Vuosangan harjoituksessa kaksi viikkoa viettänyt Ottawan yliopiston professori François Haman on tutkinut 22 vuoden ajan ihmisen toimintakykyä äärimmäisissä olosuhteissa. Tammikuussa käynnistyneeseen tutkimushankkeeseen hän tuo oman erikoisosaamisensa kylmätutkimuksesta.
”Olen kiinnostunut selvittämään, mikä yhteys ruumiin ja sen eri osien rakenteella on kylmänsietokykyyn. Viimeisten vuosikymmenten aikana tekemässäni tutkimuksessa olen havainnut, että yksilöt reagoivat eri tavalla kylmyyteen kehon painosta sekä kehon ja sen eri osien koosta riippuen”, Haman kertoo.
Suomeen mukanaan tuomansa teknologian avulla kanadalaiset kumppanit saivat kerättyä yksityiskohtaista dataa kadettien kylmänsietokyvystä.
”3-D kehoskannerin avulla mittasimme käden pinnan ja tilavuuden ja jopa yksittäisten sormien pituuden ja paksuuden. Sormiin ja varpaisiin sekä rintaan asetettavien lämpösensoreiden avulla selvitimme, millaisia vaikutuksia kylmyydellä oli kehon eri osille.”, Haman sanoo.
Haman painottaa tutkimuksessaan myös unen merkitystä äärimmäisissä olosuhteissa toimimiselle.
”Uni on asia mikä usein unohdetaan, kun puhutaan kylmälle altistumisesta. Sen lisäksi, että unen puute voi laskea toimintakykyä, se heikentää yksilön kykyä sietää kylmyyttä. Tarkkailimmekin myös kadettien unen laatua heidän ranteessa pitämien kellojen avulla. Lisäksi mittasimme sensoreilla majoitustilojen lämpötilaa sekä ilmanlaatua (CO2, CO, NO2, SO2) ja havainnoimme, miten nämä tekijät vaikuttavat uneen”, Haman kertoo.
Käynnissä oleva tutkimus on Hamanille ensimmäinen, jossa hän tekee kylmäaltistukseen liittyvää kenttätutkimusta armeijaympäristössä.
”Talviolosuhteet olivat Suomessa erilaiset kuin Kanadassa ja olin vaikuttunut siitä, miten hyvin kadetit liikkuivat ja toimivat suksilla metsässä. Vaikka harjoituksen aikana keli ei ollutkaan niin kylmä kuin odotettiin, voin kuvitella, miten paljon paikan talviset olosuhteet haastoivat harjoituksessa toimivia kadetteja,” Haman päättää.
