Sotatieteiden tohtorit ja kunniatohtorit vihitiin arvoonsa Maanpuolustuskorkeakoulun kolmannessa tohtoripromootiossa
Maanpuolustuskorkeakoulun kolmatta tohtoripromootiota juhlittiin Helsingissä 18.- 20.9.2025! Promootiossa arvoonsa vihittiin 23 vuoden 2018 jälkeen valmistunutta sotatieteiden tohtoria sekä 5 kunniatohtoria. Tapahtuman myötä he saivat oikeuden käyttää tohtorin arvomerkkejä: hattua ja miekkaa.
Promootio on yliopistollinen perinne, jossa tohtorin tutkinnon suorittaneet henkilöt vihitään oppiarvoonsa juhlallisin menoin. Kolmipäiväiseen tapahtumakokonaisuuteen kuuluu itse promootioaktin lisäksi monia perinteitä, kuten miekanhiojaiset, juhlakulkue sekä promootiopurjehdus. Maanpuolustuskorkeakoulun promootiossa kaikille yliopistoille yhteisiä akateemisia perinteitä täydennetään myös koulun omilla erityispiirteillä.
Promootioita on vietetty eri puolella Eurooppaa jo keskiajalta lähtien ja Suomeen perinne on rantautunut 1600-luvulla. MPKK:n tohtoriohjelma on puolestaan ollut käynnissä vuodesta 1998 alkaen, ja koulun ensimmäistä tohtoripromootiota vietettiin vuonna 2013. Samalla se oli koko Euroopan ensimmäinen sotatieteiden tohtoripromootio.
Terävä miekka, tervetuloa totuuden puolustajaksi
Juhlallisuudet alkoivat torstaina 18. syyskuuta miekanhiojaisilla. Tilaisuudessa promovendit hioivat miekkaansa kuohuviinillä kostutettuun tahkoon, symboloiden tohtorien älyn terävyyttä. Hionnan jälkeen kukin sai pitää miekalleen lyhyen puheen.
Everstiluutnantti evp Pentti Forsström kertasi puheessaan miekan muuttuvaa roolia osana suomalaista sotilasperinnettä. Vaikka kyseessä ei ole enää välttämätön taisteluase, ovat sotatieteiden tutkimusalat edelleen läheisesti kytkeytyneitä miekkaan ja sen symboliikkaan. Miekan käyttöä ja tieteen harjoittamista voikin helposti verrata toisiinsa: asetta tulee toisinaan teroittaa, sillä tylsänä se ei saavuta kantajalleen asetettua tavoitetta. Tämä korostaa tieteellisen tutkimuksen ajattomuutta ja tarvetta sen jatkuvalle kehittämiselle.
”Sotatieteellinen tutkimus on monitieteistä, eikä se tapahdu itseriittoisessa umpiossa. Siksi miekan suorituskykyä on pystyttävä mittaamaan, mitoittamaan ja vaikutusta arvioimaan myös kansallisessa ja kansainvälisessä kentässä ja kehityksessä. Tässä suhteessa tekniikka, valtiotieteet ja filosofia ovat kovasti tärkeitä kumppanitieteitä sotatieteille”, muistuttaa Forsström.
Sotatieteet rakentuvat tieteenalojen yhteistyölle
Itse promootioaktia vietettiin Helsingin Ritarihuoneella perjantaina 19.9. Tilaisuuteen sisältyi muun muassa juhlapuheita, priimuskysymys ja -vastaus sekä musiikkiesityksiä. Aktin kruunasi promovointi, jossa jokaiselle promovendille luovutettiin tohtorin hattu ja miekka merkkinä akateemisesta saavutuksestaan.
Tilaisuudessa promoottorina toiminut professori Juha-Matti Lehtonen pohti puheessaan sotatieteiden luonnetta ja sen roolia osana tutkimuskenttää. Yleisesti ymmärretään, että tieteenalan ytimen muodostaa sotataito, joka puolestaan muodostuu sotilasstrategiasta, operaatiotaidosta ja taktiikasta.
”Taktiikka ei ole luonteeltaan teoreettinen, vaan käytännöllinen taito, joten se rinnastuu luontevasti tekniikkaan, lääketieteeseen tai kasvatustieteeseen. Olennaista taktiikan ja esimerkiksi tekniikan välisessä suhteessa on, että kummassakaan tavoite ei ensisijaisesti ole uuden tiedon tuottaminen vaan ihmisten toimintamahdollisuuksien lisääminen.”
Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen korosti puolestaan sotatieteiden tohtorien merkitystä Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus-, opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Vaikka monet valmistuneista työskentelevät myöhemmin osana MPKK:n professorikuntaa, sijoittuvat he myös monipuolisesti vaativiin työtehtäviin sekä Puolustusvoimissa että muualla valtionhallinnossa. Myös nykyisessä kenraalikunnassa palvelee tällä hetkellä yhdeksän tohtorin tutkinnon suorittanutta upseeria.
”Sotatieteiden tohtorin tutkinnosta on merkittävää hyötyä. Korkein mahdollinen akateeminen osaaminen sekä syvällinen tuntemus Puolustusvoimista avaavat ovia puolustusjärjestelmän kehittämisen vaativimpiin tehtäviin”, Virtanen toteaa.
Kunniatohtorin arvo on tunnustus työstä sotatieteiden hyväksi
Tilaisuudessa vihittiin arvoonsa myös viisi sotatieteiden kunniatohtoria. Kunniatohtorin arvo on korkein tunnustus, jonka henkilö voi yliopistolta saada ja se myönnetään henkilölle, joka on saavutuksillaan ja työllään tukenut tieteenalan kehitystä myös akateemisen maailman ulkopuolella. MPKK:n kunniatohtorit ovat ansioillaan edistäneet sotatieteellistä tutkimusta ja rakentaneet kokonaisturvallisuutta merkittävällä tavalla. Lue lisää kunniatohtoreista tästä tiedotteesta.
Tekniikan tohtori Mika Hannulalle kunniatohtoriksi vihkiminen ei ole ainoastaan henkilökohtainen kunnianosoitus, vaan yhteiskunnallinen viesti siitä, että tiedolla ja analyyttisella ajattelulla palvellaan kaikkien kansalaisten yhteistä turvallisuutta ja koko isänmaata.
”Sotatieteellinen tutkimus on nykymaailmassa ehkä tärkeämpää kuin koskaan. Olemme ajassa, jossa turvallisuusuhkat ovat monimuotoisia. Sotatieteellinen tutkimus ei ainoastaan analysoi näitä ilmiöitä, vaan tarjoaa tiedollisen perustan päätöksenteolle ja kehittää ratkaisuja, jotka lisäävät koko yhteiskunnan turvallisuutta ja resilienssiä”, Hannula kertoo.
Promootioaktin jälkeen yleisö pääsi seuraamaan perinteistä juhlakulkuetta Helsingin keskustassa, jossa tohtorit marssivat näyttävästi Ritarihuoneelta Tuomiokirkolle. Kulkueessa oli promovoitavien lisäksi MPKK:n professorikuntaa sekä koulun johto. Päivän päätteeksi tohtorit kunnioittivat koulun omia sotilaallisia perinteitä laskemalla seppeleen Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle sekä sankariristille Hietaniemen hautausmaalla. Perjantain tapahtumasarjan kruunasi Santahaminassa järjestetty iltajuhla, jossa promovoidut viettivät yhdessä ansaittua juhlahetkeä vuosien työn jälkeen. Lauantaina, promootion kolmantena päivänä, kokoontuivat tohtorit vielä kerran yhteen Helsingin Katajanokalla vietettyyn päätösjuhlaan.
Lämpimät onnittelut kaikille promovoiduille sotatieteiden tohtoreille ja kunniatohtoreille!
