Reservin kapteeni Riku Rantala: ”RUK oli hyödyllinen kokemus työn kannalta ja auttanut maailmalla”

Tunnettu toimittaja Riku Rantala on ylpeä reservinupseeri ja aktiivinen reserviläinen. Rantala aloitti asepalveluksensa saapumiserässä 2/93 eli kesäkuussa vuonna 1993 Jääkäriprikaatissa. Hän haki ja pääsi Reserviupseerikouluun ja suoritti kurssin RUK202 ”Raja”.

Rantala on jättänyt kertausharjoitukset väliin vain kerran koko reserviläisyytensä eli noin 25 vuoden aikana. 

-Silloin sain vapautuksen, kun olimme kuvausmatkalla Jemenissä, Rantala kertoo.
Jemenin kuvausmatka vaati niin paljon järjestelyjä, ettei sitä voinut perua tai siirtää kertausharjoituksen vuoksi. Kertausharjoitukset ovat kutsun käydessä pakollisia ja niistä saa vapautuksen vain poikkeustapauksissa ja perustellusta syystä.

- Olen ollut yrittäjänä nyt 15 vuotta. Olemme firmassa sopineet, että kertausharjoituksiin osallistuminen on osa yrityksemme yhteiskuntavastuuta. Koskaan ei ole ollut ongelmaa saada vapaata töistä kertausharjoituksia varten, hän kertoo.

Yleensä menee viisi päivää, ettei yrittäjä tai perheen isä ole normaalielämässä mukana, vaan kiinni harjoituksessa vuorokaudet läpeensä.

- Se vaatii sen, että olemme puhuneet asiat selviksi ja pannaan kalenteriin päivämäärät, jolloin olen poissa. Perheen kanssa on hyvissä ajoin sovittava lasten hakemiset ja viemiset. Kiitos kaikille sukulaisille, jotka auttavat, Rantala sanoo.

Harjoituksessa ei vietetä aikaa peukaloita pyöritellen.

- Yleensä se on viikko tai lyhyempi harjoitus, eikä aika ole mennyt hukkaan. Kertausharjoitukset ovat tosi tehokkaita.

Stadista Sodankylään ja Haminaan

Stadin kundi Riku Rantala halusi varusmiespalvelukseen heti lukion jälkeen kesällä 1993. Hän halusi nähdä jo silloin maailmaa ja otti inttiajan reissukokemuksena. Rantala haki ja pääsi Sodankylään Jääkäriprikaatiin, sissikomppaniaan.

- Halusin saada kaiken irti armeijasta. Vaeltaminen ja erätoiminta kiinnostivat. Pari frendiä oli käynyt asepalveluksen Jääkäriprikaatissa ja sinne pääsi heti ylioppilasjuhlien jälkeen.
Pääkaupunkiseudun palveluspaikkoihin olisi pitänyt odottaa seuraaviin saapumiseriin.

- Varusmiespalvelukseni alkoi kesäkuussa 1993 ja reserviupseerikurssi alkoi lokakuussa. Muutos oli melkoinen ja matka mielenkiintoinen. Haminassa muistin, mitä olin lähtenyt karkuun: pimeyttä ja kosteutta. Saimme myöhemmin lunta ja hiihtokokemusta sekä kokemusta pimeässä toimimisesta. Ja nehän ovat tiedustelijalle ideaalit olosuhteet, Rantala kertoo.

- Varusmieskoulutus ja reserviupseerikurssi oli hyvää ja asiallista, mutta rankkaa. Olin seuraavan kerran yhtä väsynyt vasta, kun perheessä oli kolme pientä lasta.

Reserviupseerikurssille pääsemiseksi piti lukea ja valmistautua, koska kilpailu kurssipaikasta oli kova.

- Meidän saapumiserästä 90 sadasta halusi Rukkiin. Eli piti tehdä hommia, lukea kaikkiin kokeisiin. AUK:sta (aliupseerikurssilta) valittiin parhaat, jotka pääsivät reserviupseerikurssille. Minä päädyin RUK:n sissikomppaniaan.

Riku Rantala koulutettiin Reserviupseerikoulussa tiedusteluryhmän johtajaksi ja tiedustelu-upseeriksi.

- RUK:ssa näin ympärilläni motivoituneita ja hyviä tyyppejä, sen tyyppisiä, joita opiskelu kiinnostaa.  Olin nuorimmasta päästä porukassa.

Rantala sai Reserviupseerikoulussa aselajikoulutusta tiedustelussa ja sissitoiminnassa.

- Koulutus oli pienryhmätyyppistä. Olimme paljon metsässä pienellä porukalla, harjoittelemassa metsässä olemiseen ja liikkumiseen liittyviä taitoja. Siinä oppi olemaan näkymättömästi ja piilossa.

 - Koulutus on varmasti kehittynyt, vaikka jo silloin reserviupseerikoulutus oli kiinni ajassa. Rukissa taistelijan varusteet, kuten rinkat ja makuupussit, olivat Suomen parhaita.

Aktiivinen reservinupseeri

Meni kaksi vuotta varusmiespalveluksen jälkeen, kun Riku Rantala kutsuttiin ensi kerran kertausharjoituksiin. 

- Päädyin kertausharjoituksessa haasteelliseen, mielenkiintoiseen tehtävään. Kertausharjoituksesta köyhä opiskelija sai rahaakin ja tuli kansalaisvelvollisuus hoidettua.

Näin Rantala aloitti aktiivisen reserviläisen elämän ja sai ylennyksen reservin kapteeniksi vuonna 2018.

- Se on kiva huomionosoitus, vaikkei sillä ole homman kannalta väliä. Kertausharjoituksissa ei ole arvoja tuijoteltu, eikä sotilasarvoista tehdä liikaa numeroa. Vastuut jaetaan, tehtävät hoidetaan ja toimitaan tilanteen mukaan. Sillä tavalla parhaat huipputiimit toimivat.

Hän on ollut mukana Puolustusvoimien ja Maavoimien harjoituksissa, muun muassa syksyllä 2019 paikallispuolustusharjoituksessa nimeltä Kymi 19. Silloin hän toimi viestintäupseerin tehtävissä Haminassa. Ja harjoitukset jatkuvat, hän käy kertaamassa yleensä vuoden parin välein.

Riku Rantala RUK100 -juhlavuodesta:

”Juhlavuosi on hyvä hetki muistaa, että Suomi on maailman vähiten epäonnistunut yhteiskunta ja Suomea kannattaa puolustaa. Kansalaisyhteiskunnan järjestämä maanpuolustus varmistaa sen, että taustaan katsomatta kansalainen voi päästä vastuulliseenkin tehtävään ja upseerikoulutukseen katsomatta sukupuoleen, perheen varallisuuteen tai vaikkapa aatelisuuteen.”

”Demokraattisessa yhteiskunnassa voimme itse puolustukseen osallistumalla myös valvoa, mihin maanpuolustukseen varatut rahat menevät. Monissa esimerkiksi kehittyvissä maissa on korruptiota ja huonoa hallintoa enemmän kuin Suomessa.”

”Reserviupseerikoulutus on ollut minulle hyödyllinen kokemus työn ja oman yrittämisen kannalta. Se on auttanut maailmalla reissaamisessa: opin organisoimaan asioita ja toimimaan ääriolosuhteissa. Rukissa tutustui erilaisiin tyyppeihin ympäri Suomea ja sai monenlaisia näkökulmia eri ihmisiltä. Joita kuitenkin yhdisti halu olla hyviä jossakin.”

”Armeijassa on monenlaista hommaa ja kaikki tehtävät ovat tärkeitä. Ajassa kiinni pysyminen on välttämätöntä sotilaskoulutuksessa.”
 

Riku Rantala

• Toimittaja, tunnettu etenkin Madventures-matkaohjelmista ja Docventures dokumenttikeskusteluohjelmista yhdessä toimittaja Tunna Milonoffin kanssa.
• Suoritti asepalveluksen Sodankylässä Jääkäriprikaatissa sissikomppaniassa, aloitti saapumiserässä II/93 ja palveli 330 vuorokautta.
• Suoritti Haminassa reserviupseerikurssi RUK202:n ”Raja”.
• Harkitsi sotilasuraa ja aloitti ammattiupseeriopinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa vuonna 1996, mutta ymmärsi Santahaminassa haluavansa ennen kaikkea kirjoittaa ja vaihtoi opinnot tiedotusoppiin Tampereen yliopistossa.
• Aktiivinen reserviläinen, ylennettiin reservin kapteeniksi vuonna 2018.

Lisätietoja asevelvollisuudesta ja reserviläisyydestä voi kysyä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä (MPK): www.mpk.fi, Suomen rauhanturvaajaliitosta: www.rauhanturvaajaliitto.fi ja Suomen reserviupseeriliitosta: www.rul.fi sekä Puolustusvoimien aluetoimistoista oman asuinkuntansa mukaan: https://puolustusvoimat.fi/aluetoimistot.

Tämä artikkeli on julkaistu myös Maasotakoulun joukko-osastolehti Maasoturissa 1/2020 kesäkuussa 2020.