62. yleisesikuntaupseerikurssi juhli valmistumistaan Helsingissä
Yleisesikuntaupseerikurssi 62 valmistui perinteikkäin menoin perjantaina 31.10.2025. Kurssilta valmistui 78 upseeria Puolustusvoimien kaikkiin puolustushaaroihin sekä Rajavartiolaitokselle. Perjantain valmistumisjuhlallisuudet alkoivat aamulla Hietaniemen hautausmaalla seppeleenlaskutilaisuudella, ja jatkuivat Maanpuolustuskorkeakoululla päiväjuhlalla, jossa kuultiin puheenvuoroja sekä palkittiin menestyksekkäitä opiskelijoita. Aiemmin viikolla pidetyssä diplomityöseminaarissa esiteltiin kurssin ansioituneita opinnäytetöitä.
 
                          Yleisesikuntaupseerikurssi on yksi upseereiden virkaurakursseista. Kurssin perustehtävä on kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle yleisesikuntaupseereita, joilla on valmiudet puolustushaaran ja yhteisoperaatioesikunnan johto- ja asiantuntijan tehtäviin kotimaassa ja kansainvälisessä ympäristössä. Lisäksi yleisesikuntaupseerikurssi antaa valmiudet esimerkiksi komentajan tehtäviin.
Jatkuva oppiminen opintojen keskiössä
Valmistumispäivä alkoi perinteiden mukaisesti Hietaniemen hautausmaalla, jossa valmistuvat laskivat seppeleet Sankariristille sekä Marsalkka Mannerheimin haudalle. Juhlallisuudet jatkuivat Santahaminassa, jossa pidetyssä päiväjuhlassa kuultiin puheita, sekä palkittiin opinnoissaan menestyneitä opiskelijoita.
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa, kertasi juhlapuheessaan yleisesikuntaupseerikoulutuksen historiaa. Suomessa ylemmän tason sotilaallista koulutusta on järjestetty jo yli sadan vuoden ajan, kun laki Sotakorkeakoulusta astui voimaan 3.11.1924. Historian eri vaiheista ja muuttuneista opetussuunnitelmista huolimatta on koulutuksen keskeisimpänä tavoitteena säilynyt taito soveltaa teoriaa käytännön työssä.
”Opetussuunnitelman mukaan valmistuvalla yleisesikuntaupseerilla tulee olla kyky luovaan tietojen ja taitojen sekä uusien lähestymistapojen soveltamiseen. Hänen on kyettävä johtamaan vastuullisesti sekä ihmisiä että asioita. Häneltä vaaditaan lisäksi valmiutta oppia jatkuvasti uutta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä monipuolisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja”, Kalliomaa kertaa.
Monitahoinen, haastava ja kansainvälinen tehtäväkenttä
Upseerit valmistuvat entistä kansainvälisempään toimintaympäristöön. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Kari Nisula korosti puheessaan kurssilta valmistuvien ye-upseerien erinomaisia valmiuksia toimia monipuolisissa tehtävissä myös ulkomailla, mutta muistutti suomalaisen sotataidon ja sen erityispiirteiden olevan edelleen opetuksen kovinta ydintä.
”Kahden- ja monenvälinen yhteistyö eri tasoilla sekä Nato-rakenteiden laajentuminen on osa lähivuosien kehitystä, jota olette suunnittelemassa ja toteuttamassa. Tämä tarjoaa teille myös henkilökohtaisen mahdollisuuden oppia ja kehittää itseänne kansainvälisessä ulottuvuudessa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin”, Nisula toteaa.
Nisula kuvaili puheessaan yleisesikuntaupseerien tehtäväkenttää myös monitahoiseksi ja haastavaksi. Kuitenkin Maanpuolustuskorkeakoulussa saatu aiempi koulutus, kokemukset työelämästä ja nyt suoritettu ye-kurssi ovat antaneet valmistuville hyvät eväät käydä näihin haasteisiin käsiksi. Voidaankin todeta, että suomalaisen yleisesikuntaupseerin tulee olla tehokas kenttäkomentaja, arvostettu tiedemies ja laaja-alainen humanisti.
Esittelyssä ansioituneet diplomityöt
Keskiviikkona ja torstaina pidetyssä seminaarissa esiteltiin kurssin ansioituneita diplomitöitä. Töiden aiheet johdetaan Puolustusvoimien tarpeista ja niitä voidaan käyttää myöhemmin myös jatkotutkimuksen tukena. Kaikki julkaisuluvan saaneet julkiset diplomityöt ovat luettavissa Doria.fi-julkaisuarkistossa.
Majuri Sami Harjun diplomityö käsitteli Puolustusvoimien suorituskyvyn rakentamisen kokonaisuuden ketteröittämistä. Harju selvitti työssään suorituskyvyn suunnittelun, kehittämisen ja rakentamisen kokonaisuuden nykytilaa, toimintaympäristön asettamia kehittämisen vaatimuksia sekä ehdotti keinoja kokonaisuuden tehostamiseen.
Harju toimii Karjalan Lennostossa 7. Pääjohtokeskuksen päällikkönä. Ajatus oman diplomityön aiheesta syntyikin jo työelämässä ennen ye-kurssille lähtöä. Kokemukset Ilmavoimien operatiivisista tehtävistä vahvistivat Harjun mielenkiintoa kehittää Puolustusvoimien suorituskykyjen rakentamisen kokonaisuutta vastaamaan paremmin muuttuvaan toimintaympäristöön.
”Edellisessä tehtävässäni koordinoin ja johdin Ilmavoimien suorituskykyjen käyttöönottoja ja sitä ennen vastasin ilmavalvonnasta ilmaoperaatiokeskuksessa. Huomasin työssäni usein prosessien olevan melko jäykkiä ja aloin pohtimaan, miten niistä saisi sujuvoitettua”, Harju kertoo.
Tutkimuksen mukaan nykyinen kokonaisuus on toimiva laajojen suorituskykyjen käyttöönottoon, mutta se näyttäytyy osittain rakenteellisesti raskaana, eikä vastaa kaikilta osin nopeasti erikokoisten suorituskykyjen rakentamistarpeisiin.
”Tuloksissa korostui erityisesti se, kuinka voimakas tahto prosessien kehittämiseen on koko Puolustusvoimissa. Organisaatiossa kuitenkin myös ymmärretään resurssien rajallisuus, eikä suuriin muutoksiin haluta pyrkiä liian arvaamattomassa toimintaympäristössä – esimerkiksi sellaisessa, jossa elämme nyt ”, pohtii Harju.
 
                          MPKK:n Sotatekniikan laitoksella opettajana toiminut komentajakapteeni Lauri Kananoja puolestaan tutki diplomityössään teollisen yhteistyön taloudellista vaikuttavuutta. Aihetta on tutkittu jo aiemmin MPKK:lla ja Kananoja oli kiinnostunut jatkamaan työtä hyödyntäen siviiliyliopistossa oppimiaan ekonometrisiä tutkimusmenetelmiä.
Kananojan tutkimuksen mukaan teollisen yhteistyön liiketoimilla on yhteys pienten ja keskisuurten yritysten taloudelliseen menestymiseen ja vientiin pitkällä aikavälillä.
”Aiemmin teollisella yhteistyöllä on tavoiteltu suoraan myös taloudellisia hyötyjä, mutta sääntöjen muuttuessa painopiste on siirtynyt yhä enemmän sotilaalliseen huoltovarmuuteen ja suorituskykyyn”, Kananoja pohtii.
Kananoja oli ye-kurssilla erityisen tyytyväinen siihen, että se tarjosi riittävästi aikaa ja resursseja keskittyä pelkästään tutkimustyön tekemiseen. Diplomityö osoittautui myös hyödylliseksi tohtoriopintojen kannalta: hän pystyi kirjoittamaan sen pohjalta artikkelin osaksi tekeillä olevaa väitöskirjaansa.
Harju puolestaan toteaa kurssin parhaiden eväiden löytyvän luentosalin ulkopuolelta – hyvästä kurssihengestä ja opiskelijoiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta.
”Tärkein oppi täältä on kurssiveljiltä ja -sisarilta omaksuttu uusi ammattitaito ja sen hyödyntäminen niin opintojen aikana kuin sen jälkeenkin. Meidän tulisi jatkossa etenkin kehittää tapoja, joilla eri puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen upseerien osaamista voitaisiin jakaa entistä laajemmin keskenään”, Harju toteaa.
Lämpimät onnittelut valmistuneille!