Opiskelu Maanpuolustuskorkeakoululla
Tälle sivulle on koostettu Maanpuolustuskorkeakoululla opiskelevien kannalta hyödyllistä yleistietoa sekä materiaalia opiskelijaksi hakeutuville.
Mikäli havaitset puutteita, lähetä asiasta sähköpostia opintoasiainosasto.mpkk(at)mil.fi
Hakeutuminen opiskelijaksi
Sotatieteiden kandidaatin opintoihin haetaan Maanpuolustuskorkeakoulun päähaussa, joka tarkoittaa valtakunnallista kevään toista yhteishakua.
Lisätietoja hausta ja valintakriteereistä löydät alla olevista linkeistä:
Valintaopas 2025
upseeriksi.fi (lisätiedot ja valintakriteerit)
opintopolku.fi (hakeminen)
Pääesikunta nimeää upseerit maisteriopintoihin.
Muun alan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneena voit hakeutua opiskelemaan sotatieteiden maisteritutkintoa viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa. Tutkinto ei johda virkaan puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa. Opiskelu tapahtuu päätoimisena päiväopiskeluna ja kestää kaksi vuotta.
Lisätietoja hausta ja valintakriteereistä löydät alla olevista linkeistä:
Valintaopas 2025
Opintopolku.fi
SMVIR valintakriteerit 2025
Hakeutuminen ja valintakoe
Sotatieteiden tohtorin tutkinto-opiskelijahaku on jatkuva. Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tulee olla yhteydessä siihen Maanpuolustuskorkeakoulun professoriin, jonka tieteenalaan suunniteltu tutkimusaihe kuuluu. Professorin puoltava lausunto on edellytys tutkinto-opiskelijaksi hyväksymiselle.
Sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä sellaisia väitöskirjan tekijöitä, joiden väitöstutkimusten aiheet ovat sotatieteellisiä ja kokonaismaanpuolustuksen kannalta hyödyllisiä ja joiden ohjaamiseen Maanpuolustuskorkeakoululla on edellytyksiä.
Maanpuolustuskorkeakoulu edellyttää, että jatko-opiskelijaksi hyväksyttävä on saanut aiemmin suorittamastaan ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä (pro gradu, upseerin tutkinnon tutkielma, diplomityö) vähintään seuraavan tasoisen arvostelun:
• vähintään cum laude approbatur (arvolauseasteikolla approbatur–laudatur)
• vähintään 2 (numeerisella asteikolla 1–3)
• vähintään 3 (numeerisella asteikolla 1–5)
Jos arvostelussa on käytetty jotain muuta asteikkoa, saavutetun arvostelun on yllettävä vähintään verrannolliselle tasolle. Tästä yleissäännöstä voidaan poiketa tieteenalan professorin esityksestä.
Hakulomake toimitetaan liitteineen osoitettuna Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorille Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaamoon osoitteeseen:
Maanpuolustuskorkeakoulu
Kirjaamo
PL 7
00861 Helsinki
Päätöksen jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä tekee Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori tutkimusneuvoston esityksen pohjalta. Ulkomaalaiset hakijat jatko-opiskelijaksi hyväksyy Pääesikunnan henkilöstöpäällikkö Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin esityksestä. Päätös sotatieteiden tohtorin tutkinto-opiskelijaksi hyväksymisestä tai kielteisestä päätöksestä toimitetaan hakijalle kirjeitse.
Lisätietoja löydät alla olevista linkeistä:
Sotatieteellisten jatkotutkintojen valintaopas 2021
Hakulomake
Hakulomakkeeseen liitettävät asiakirjat löydät tästä tiedostosta.
Suostumus turvallisuusselvityksen tekemiseen
Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa. Sopimus mahdollistaa tutkinto-opiskelijoille sisällyttää tutkintoonsa muissa suomalaisissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja.
Maanpuolustuskorkeakoulussa toteuttaviin opintoihin voi hakeutua toimittamalla kotiyliopiston puoltama hakemus ja turvallisuusselvityslomake liitteineen (CV) Opintoasiainosastolle joko paperisena osoitteeseen:
Maanpuolustuskorkeakoulu / Opintoasiainosasto
PL 7
00861 HELSINKI
(Kuoreen maininta JOO-HAKEMUS)
TAI
sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]
(Merkitse viestin aiheeksi JOO-HAKEMUS)
Saapuneet JOO-hakemukset käsitellään kootusti vasta hakuajan päättymisen jälkeen. Hakemuksen käsittely edellyttää, että Opintoasiainosasto on saanut päätöksen hakijan turvallisuusselvityshakemukseen.
Lisätietoja:
Opintopalvelupäällikkö
Eini Annala
p. 0299 530 212
[email protected]
Maanpuolustuskorkeakoulu tarjoaa myös täydennyskoulutusta puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja puolustusministeriön sekä eri sidosryhmien tarpeisiin. Koulutustarjonta löytyy Torni-portaalista koulutustoimialan valikosta. Sieltä löydät myös kurssikohtaiset tiedot, tarkemmat hakuohjeet sekä hakulomakkeen.
Täydennyskoulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa 1.4. ja 1.10. mennessä. Osalle kursseista hakeudutaan kurssikohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Perustietoa puolustusvoimista -kurssi on kaikille avoin opintojakso, jonka löydät PVMoodlesta
Lisätietoa:
[email protected]
Tutkinnot
Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon perustehtävänä on tuottaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle niiden päätehtävien edellyttämiä korkeakoulutettuja upseereita, jotka kykenevät laaja-alaiseen teorian ja käytännön yhteensovittamiseen.
Valmistuvilla sotatieteiden kandidaateilla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja sotatieteiden maisteriopintoihin. Koulutus tuottaa ammatillisesti pätevää ja toimintakykyistä upseeristoa, jolla on puolustushaarojen ja toimialojen tehtävissä vaadittava erityisosaaminen. Tietoja, taitoja ja asenteita kehitetään pitkäjänteisesti koko opintojen ajan ja kaikissa opintojen vaiheissa.
Opintojen osaamisalueet ovat:
Johtajuus: "Halu ja kyky johtaa ja ottaa vastuu"
Sotataidollisuus: "Halu ja kyky voittaa taistelu"
Toimintakykyisyys: "Halu ja kyky kehittyä"
Kouluttajuus: "Halu ja kyky oppia ja opettaa"
Tutkijuus: "Halu ja kyky ymmärtää"
Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa opiskeleva opiskelija palvelee kadetin sotilasarvossa. Puolustusvoimien palvelukseen valmistuva sotatieteiden kandidaatti nimitetään määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan ja ylennetään luutnantiksi.
Tutkintorakenne
Sotatieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen lisäksi opiskelija suorittaa upseerin virkaan vaadittavia sotilasammatillisia opintoja yhteensä 30 opintopistettä. Kaikki opinnot (210 op) suoritetaan kolmessa vuodessa.
Opinnot jakaantuvat kolmeen kokonaisuuteen:
Tutkinnon yhteiset opinnot (80 op)
Tutkinnon yhteiset opinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisesti toteutettavia opintoja, joiden avulla tuotetaan upseerien yhteinen osaamispohja. Yhteisten opintojen toteuttamisesta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK).
Koulutusohjelmakohtaiset opinnot (vähintään 40 op)
Koulutusohjelmakohtaiset opinnot vastaavat erityisesti puolustushaarojen osaamistarpeisiin. Koulutusohjelmakohtaisten opintojen laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain ja toteuttamisesta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi Maasotakoulu (MAASK), Merisotakoulu (MERISK) ja Ilmasotakoulu (ILMASK).
Opintosuuntakohtaiset opinnot (enintään 90 op)
Opintosuuntakohtaiset opinnot vastaavat erityisesti aselajien osaamistarpeisiin. Opintosuuntakohtaiset opinnot vaihtelevat opintosuunnittain ja opintojen toteuttamisesta vastaa puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulut (mukaan lukien Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen Logistiikkakoulu ja Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu).
Lue lisää opinto-oppaasta
Koulutusohjelmat ja opintosuunnat
Sotatieteiden kandidaatin opinnoissa on neljä koulutusohjelmaa, jotka sisältävät yhteensä 19 opintosuuntaa.
Maavoimien koulutusohjelma:
Jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunta
Kranaatinheitinopintosuunta
Panssariopintosuunta
Tiedusteluopintosuunta
Elektronisen sodankäynnin opintosuunta
Kenttätykistöopintosuunta
Ilmatorjuntaopintosuunta
Pioneeriopintosuunta
Maavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta
Logistiikkaopintosuunta
Rajavartio-opintosuunta
Merivoimien koulutusohjelma:
Laivasto-opintosuunta
Rannikkojoukko-opintosuunta
Merivartio-opintosuunta (eriytyy laivasto-opintosuunnasta)
Ilmavoimien koulutusohjelma:
Lentotekninen opintosuunta
Ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta
Ilmavoimien johtokeskusopintosuunta
Lentoupseerin koulutusohjelma:
Ilmavoimien ohjaajaopintosuunta
Maavoimien helikopteriohjaajaopintosuunta
Sotatieteiden maisterin tutkinnon perustehtävänä on kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle upseereita, joilla on keskijohdon tehtäviin vaaditut tiedolliset ja taidolliset valmiudet. SM-tutkinnon ja sen rinnalla suoritettavien sotilasammatillisten opintojen yhteisenä tavoitteena on luoda opiskelijalle valmiudet toimia poikkeusolojen joukkoyksiköiden komentaja- ja päällystötehtävissä ja normaaliolojen perusyksikön päällikkö- ja päällystön kansainvälisissä tehtävissä.
Tutkintorakenne
Sotatieteiden maisterin tutkinto (SM) on ylempi sotatieteellinen korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto-opintojen lisäksi suoritetaan sotilasammatillisia opintoja yhteensä 13 op (pl. SMVIR). Tutkinto on koulutusohjelmapohjainen ja se sisältää Maavoimien, Merivoimien, Ilmavoimien, Rajavartiolaitoksen, lentoupseerien (SMOHJ) ja viranomaisyhteistyön (SMVIR) koulutusohjelmat.
Upseerien koulutusohjelmassa opinnot suoritetaan sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja viisi vuotta kestävän työelämäjakson jälkeen kahdessa vuodessa. Lentoupseerien koulutusohjelmassa opiskelevien upseerien opinnot aloitetaan suoraan kandidaatiksi valmistumisen jälkeen, ja ne suoritetaan kuuden vuoden aikana lentopalveluksen ohella. Tutkinto suoritetaan Pääesikunnan ja Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittämässä aikataulussa.
Sotatieteiden maisterin tutkinnon sotatieteelliset opinnot koostuvat maisteriohjelman yleisistä opinnoista ja syventävistä opinnoista.
Yleisiin opintoihin kuuluvilla opinnoilla opiskelija saavuttaa keskeisen sotatieteellisen osaamispohjan. Asiantuntijavalmiuksia lisäävillä valinnaisilla opinnoilla opiskelija suuntaa osaamisensa omien tarpeidensa, mielenkiinnon kohteidensa tai painotustensa mukaisesti. Kieli- ja viestintäopinnot ovat osa yleisiä opintoja, ja niiden tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kielellistä osaamista. Osana vieraan kielen opintoja pääosa opiskelijoista suorittaa englannin kielitutkinnon STANAG 6001.
Syventävät opinnot ovat opintoja, joiden avulla opiskelija saavuttaa koulutusohjelman kannalta keskeisimmän osaamisen. Opinnot ovat kaikille pakollisia ja ne eriytyvät koulutusohjelmittain. Pro gradu -tutkimus ja tutkimusmenetelmäopinnot kuuluvat syventäviin opintoihin. Tutkimusopinnot eriytyvät ainelaitoksittain tutkimusalan mukaisesti ja opiskelijan pro gradu -tutkielman aihe määrittää ohjaavan ainelaitoksen. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelman (SMVIR) syventäviin opintoihin kuuluu myös asiantuntijuutta syventävä harjoittelu.
Sotatieteiden maisterin tutkinnon opetussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2025.
Sotatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä myös Puolustusvoimien ulkopuolinen siviiliopiskelija. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaan voivat hakeutua soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt.
Koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa sotatieteellistä ymmärrystä sekä edistää kokonaisturvallisuutta ja sen parissa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on kouluttaa kansallisen turvallisuuden asiantuntijoita kokonaismaanpuolustuksen ja viranomaisyhteistyön tarpeisiin. Tutkinnon lisäksi ei suoriteta sotilasammatillisia opintoja eikä tutkinto johda upseerin virkaan eikä virkaan Puolustusvoimissa. Tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa.
Jos sotatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan otettu on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa, häneltä voidaan edellyttää koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi täydentäviä opintoja. (Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta 30.12.2008/1121 15 §). Täydentävät opinnot suoritetaan orientoivan vuoden aikana, joka on varsinaista opiskeluaikaa edeltävä vuosi.
Opiskelu on pääosin kokopäiväistä, joten työn ohessa opiskelu ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Sotatieteiden maisterintutkinnon opinto-ohjelmasta näet tarkemmin, mitä opintoja suoritetaan milläkin viikoilla. Kysy tarvittaessa tarkemmin opintojen suoritusaikatauluista yhteystiedot.
Sotatieteiden tohtorin tutkinnon lähtökohtana on tutkimuksen ja tieteen tekemisen sekä uuden, tutkitun tiedon tuottaminen opetuksen ja päätöksenteon tueksi ja sotatieteiden kehittämiseksi.
Sotatieteiden tohtorin tutkinto on suunnattu ensisijaisesti sotatieteiden maisterin tai yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneille henkilöille. Erityisestä syystä voidaan tutkinto-opiskelijaksi hyväksyä henkilö, jolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Sotatieteiden tohtorin tutkinnon voi suorittaa seuraavilla tieteenaloilla:
Tutkinnon voi perustelluista syistä suorittaa myös muulla erikseen päätettävällä tieteenalalla.
Tutkintorakenne
Sotatieteiden tohtorin tutkinto on sotatieteellinen jatkotutkinto. Sotatieteiden tohtorin tutkinnon laajuus on 50 op.
Tutkinto muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta:
Yhteiset opinnot (vähintään 10 op)
Oman tieteenalan opinnot (vähintään 40 op)
Väitöskirja
Mikäli opiskelijan aiempi tutkinto on muulta kuin sotatieteiden alalta, opiskelijaksi hyväksytylle voidaan määrätä suoritettavaksi enintään 15 opintopistettä täydentäviä opintoja (ns. siltaopinnot). Täydentävät opinnot eivät sisälly sotatieteiden tohtorin tutkintoon.
Ennen kesäkuussa 2019 hyväksytyn, 50 opintopisteen laajuisen opetussuunnitelman käyttöön ottoa opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat halutessaan suorittaa sotatieteiden tohtorin tutkintonsa loppuun joulukuussa 2015 hyväksytyn, 70 opintopisteen laajuisen opetussuunnitelman mukaisesti vuoden 2023 loppuun asti.
Sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (EQF 6), sotatieteiden maisterin tutkinto ylempi korkeakoulututkinto (EQF 7) ja sotatieteiden tohtorin tutkinto jatkotutkinto (EQF 8). Yleisesikuntaupseerin tutkinto (1994 alkaen aloitettu) on myös jatkotutkinto (EQF 8).
Upseerikoulutusjärjestelmä on muuttunut aikojen saatossa useasti kansallisen koulutusjärjestelmän rinnalla. Erityisesti aiemmin suoritettujen upseerin tutkintojen rinnasteisuus voi herättää kysymyksiä. Alla on kuvattu keskeisimmät vertailutiedot.
Perustutkinnot:
Ennen vuotta 1995 suoritettuja upseerin tutkintoja (77KADK/60MEK ja sitä aiemmat) on useita ja laajuudeltaan erilaisia. Nämä ovat oman aikansa alempia korkeakoulututkintoja. Näiden suoritusaikana kandidaatin tutkinto tarkoitti yleensä ylempää korkeakoulututkintoa eikä upseerikoulutuksen pituus, akateemisuus tai tutkielman laajuus vastannut sitä.
§ Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 203/1994 (Tämä asetus astui voimaan 1.4.1994)
Vuodesta 1991 (KADK78/MEK61) alkaen kurssien peruskoulutus piteni neljään vuoteen ja samalla myös ylemmän korkeakoulututkinnon tasoiseksi. Ensimmäinen tämän muotoinen kurssi valmistui vuonna 1995.
Asetus sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta (908/1991)
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992):
Vuonna 2001 KADK88/MEK71 alkaen upseerien peruskoulutus muuttui jälleen. Tällä kertaa kolmiportaiseksi. Ensin suoritettiin vuoden mittaiset perusopinnot, jonka jälkeen osa meni vänrikkeinä joukko-osastopalvelukseen (nk. MARUT eli määräaikaiset reservinupseerit). Osa jatkoi opintojaan 1,5 vuotta ja valmistui luutnantteina sotatieteen kandidaatin (SK) tutkinnon suorittaneina. Edelleen loput kurssista jatkoi vielä opintojaan 1,5 vuotta ja valmistuivat yliluutnantteina sotatieteen maistereiksi (SM). Viimeksi mainituilla koulutuksen kokonaispituus oli siis neljä vuotta.
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992)
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (612/2001 12§)
Vuodesta 2006 (KADK93/MEK76) alkaen upseerien tutkintokoulutus on ollut nykyinen kaksiportainen (ns. Bolognan mallin mukainen) tutkintojärjestelmä. Tässä järjestelmässä suoritetaan ensin sotatieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) ja myöhemmässä vaiheessa sotatieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto).
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992)
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (735/2006)
Vuodesta 2009 alkaen:
Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008)
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008)
Jatkotutkinnot:
Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992)
Valtioneuvoston asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (612/2001)
Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008)
Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.
Asetus sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta (1320/1989)
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992)
Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (203/1994)
Asetus korkeakoulujen järjestelmästä (464/1998)
Yleisesikuntaupseerin tutkinto on upseerien jatkotutkinto. Tutkinnon perustehtävänä on kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle yleisesikuntaupseereita, joilla on vaadittavat tiedot ja taidot sekä tutkijavalmiudet upseerin ylimpiin normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin. Vuodesta 2025 alkaen yleisesikuntaupseerikurssi ei johda tutkintoon, vaan on virkaurakurssi.
Yleisesikuntaupseerin tutkinto on suunnattu sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneille. Erityisistä syistä tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, jolla on muu ylempi korkeakoulututkinto ja jolla muutoin todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Yleisesikuntaupseerin tutkinnon opinnot suoritetaan yleisesikuntaupseerikurssilla, joka kestää noin kaksi vuotta. Opinnot toteutetaan kaikille yhteisinä ja linjoittain (maa-, meri- ja ilmasotalinja sekä rajavartiolinja) eriytyvinä opintoina.
Tutkintorakenne
Yleisesikuntaupseerin tutkinnon laajuus on vähintään 140 opintopistettä. Tutkintorakenne osaamiskokonaisuuksittain on seuraava:
Yleiset opinnot 5 op
Strateginen turvallisuusympäristö 25 op
Johtaminen ja komentajuus 31 op
Operaatiotaito 60 op
Tieteellisten käytäntöjen soveltaminen 35 op
Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta voisi kehittää taitojaan ja työelämävalmiuksiaan. Osaamisen kehittäminen on käytännössä usein täydennyskoulutusta. Sen avulla pysyt osaajana, voit edetä urallasi, pysyt motivoituneena ja saat vaihtelua työarkeen.
Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä Pääesikunnan ja muiden sotilasopetuslaitosten kanssa. Erityisalueenamme on yliopistotasoinen täydennyskoulutus, joka sisältää myös upseereiden uraan liittyviä virkaurakursseja. Tuotteitamme ovat myös useat itseopiskeltavat verkkokurssit. Koulutukseemme voi osallistua Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusministeriön henkilökuntaa sekä eri sidosryhmien edustajat.
Täydennyskoulutustarjontamme löytyy Puolustusvoimien täydennyskoulutuskalenterista, joka julkaistaan vuosittain Puolustusvoimien intranetissa, Torni-portaalissa.
Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoon opintoja muista suomalaisista yliopistoista
Joustava opiskeluoikeus koskee yliopistojen tutkinto-opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi kotiyliopistossaan. Sopimuksen perusteella suoritettavat opinnot voivat olla yksittäisiä opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia.
Oikeus suorittaa tutkintoon sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa myönnetään määräaikaisena. Opintojen suorittamisoikeus alkaa siitä, kun kohdeyliopisto on myöntänyt opinto-oikeuden kotiyliopiston puoltamille JOO-opinnoille. Opinto-oikeus myönnetään yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan.
Joustava opinto-oikeus Maanpuolustuskorkeakoulussa päättyy automaattisesti, jos opiskelija saa kotiyliopistossaan tutkinnon valmiiksi tai opiskelija ei ole saanut opintojaan valmiiksi määräaikaan mennessä.
Tutkinto-osastot
Kadettikoulu (KADK) vastaa Maanpuolustuskorkeakoulussa järjestettävästä sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta sekä ohjaa sotilasopetuslaitoksissa järjestettäviä opintoja. Kadettikoulun johtaja on kaikkien Kadettikoulun sotilaiden esimies. Kurssinjohtajat johtavat kadettikurssejaan suoranaisina sotilaallisina esimiehinä. Johtamisen lisäksi he ohjaavat opintoja, vastaavat opetusohjelmista ja upseerikasvatuksesta ja toimivat kurssinsa kurinpitoesimiehinä.
Lisätietoa Kadettikoulusta Maanpuolustuskorkeakoulun verkkosivuilla
Maisteriosasto (MAISTOS) vastaa Maanpuolustuskorkeakoulussa järjestettävistä sotatieteiden maisterin tutkinnoista sekä ohjaa sotilasopetuslaitoksissa järjestettäviä sotatieteellisiä opintoja. Maisteriosaston johtaja on kaikkien maisteriosaston upseerien esimies. Kurssinjohtajat johtavat maisterikurssejaan suoranaisina sotilaallisina esimiehinä. Johtamisen lisäksi he ohjaavat opintoja, vastaavat opetusohjelmista ja upseerikasvatuksesta.
Lisätietoa Maisteriosastosta Maanpuolustuskorkeakoulun verkkosivuilla
Jatkotutkinto-osasto (JTOS) vastaa Maanpuolustuskorkeakoulussa järjestettävistä yleisesikuntaupseerin tutkinnon (YET), esiupseerikurssin (EUK) ylemmän päällystön kurssin (YPK) opinnoista ja ylemmän johdon kurssin (YJK). Tämän lisäksi se vastaa täydennyskoulutuksen osalta toimialapäällikön opintokokonaisuuden yhteisten opintojen järjestämisestä sekä kurssin johtamisesta ja ohjaa Raja- ja merivartiokoulussa järjestettäviä jatkotutkintojen sotatieteellisiä opintoja.
Osaston johtaja on kaikkien Jatkotutkinto-osaston sotilaiden esimies. Kurssinjohtajat johtavat kurssejaan suoranaisina sotilaallisina esimiehinä. Johtamisen lisäksi he ohjaavat opintoja, vastaavat opetusohjelmista ja upseerikasvatuksesta. Opetus toteutetaan pääsääntöisesti Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Lisätietoa Jatkotutkinto-osastosta Maanpuolustuskorkeakoulun verkkosivuilla
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalan tehtävänä on johtaa ja koordinoida korkeakoulun tutkimustoimintaa ja huolehtia Maanpuolustuskorkeakoulun yliopistollisesta tutkimushallinnosta. Tutkimusala vastaa professorin virantäytöistä sekä professorien ja dosenttien akateemisista kelpoisuuden arvioinneista. Näiden lisäksi tutkimusala vastaa sotatieteiden tohtorin tutkinnosta, Maanpuolustuskorkeakoulun tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tutkimuseettisistä kysymyksistä. Kokonaisuutta johtaa tutkimusjohtaja apunaan tutkimusalan erikoissuunnittelijat.
Uudelle opiskelijalle
Maanpuolustuskorkeakoulun lukuvuoden pituus on 12 kuukautta, joka sisältää joulu- ja kesätauon. Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukuvuosi koostuu syys-, kevät- ja kesälukukaudesta (lk) seuraavasti:
• syyslukukausi (lk 1) 1.8.–31.12. (sis. joulutauko)
• kevätlukukausi (lk 2) 1.1.–31.5.
• kesälukukausi (lk 3) 1.6.–31.7. (sis. kesätauko)
Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkintoon vaadittavat opinnot (tieteelliset ja sotilasammatilliset) opiskellaan opetussuunnitelmassa määritellyssä ajassa.
Sotatieteiden kandidaatin tutkinto: 3 vuotta
Sotatieteiden maisterin tutkinto: 2 vuotta
HUOM! Kandidaatin ja maisterin tutkintojen välissä on pääsääntöisesti vähintään viiden vuoden työelämäjakso. Poikkeuksena tästä ovat lentoupseerin koulutusohjelman opiskelijat, joiden maisterivaiheen opinnot alkavat suoraan sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen ja ne suoritetaan seitsemässä vuodessa.
Yleisesikuntaupseerin tutkinto: Noin 2 vuotta
Sotatieteiden tohtorin tutkinto: Päätoimisesti opiskellen noin neljä vuotta
Mikäli opiskelija ei saa suoritettua opintojaan opetussuunnitelman mukaisessa ajassa, hän voi voi menettää opiskeluoikeutensa tutkintoon. Opiskelijan on mahdollista hakea lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen perustellusta syystä, mutta jos Maanpuolustuskorkeakoulu ei myönnä lisäaikaa, opiskelija menettää opiskeluoikeutensa.
Maanpuolustuskorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Opiskelijalla on oikeus käyttää kokeissa ja kuulusteluissa joko suomen tai ruotsin kieltä. Opinnäyte tai muu kirjallinen työ voidaan laatia joko suomen tai ruotsin kielellä. Maanpuolustuskorkeakoulu voi päättää, että opetusta voidaan antaa ja opinnäyte voidaan laatia myös muulla kielellä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opiskelijan koulusivistyskielellä.
Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkinto-opintoja toteutetaan sekä lähi- että etäopintoina. Lähiopiskelua on paljon, ja osa opinnoista vaatii läsnäoloa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Opintoja toteutetaan sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa Helsingissä että muissa sotilasopetuslaitoksissa ja niiden eri harjoitusalueilla ympäri Suomea.
Opiskelu edellyttää erilaisten opiskelutaitojen hallitsemista. Tärkein osa opiskelutaitoa on kyky työskennellä ja opiskella itsenäisesti, kyky suunnitella omia opintoja ja ajankäyttöä sekä tehdä opintoihin liittyviä valintoja. Opiskelutaidot kehittyvät koko opiskelun ajan, jopa huomaamatta. Opiskelijana on hyvä arvioida omia oppimis- ja opiskelutaitojasi ja miettiä, mitkä ovat omat vahvuudet oppijana ja missä taidoissa tulisi vielä kehittyä. Tärkeää on myös kyky tunnistaa tilanteet, jolloin tarvitaan tukea ja ohjausta opinnoissa sekä taito löytää ja käyttää tarjolla olevia ohjauspalveluita.
Opintojen ohjauksella tuetaan opiskelijoiden oppimaan oppimista, opiskelua ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) ja/tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) tekemistä.
Opiskelijalla on ensisijainen vastuu omista opinnoistaan, osaamisen kehittämisestä ja opintojen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemisestä. Kurssinjohtajan rooli opintojen ohjauksessa on keskeisin ja hänen tehtävänään on katsoa opintojen sujumista kokonaisuuden näkökulmasta. Koulutussuunnittelija ohjaa ja neuvoo tutkintojen rakenteeseen, suoritustapoihin ja suunnitteluun liittyvissä asioissa sekä opiskelutaitojen kehittämisessä.
Kurssisihteeri neuvoo erilaisissa käytännön asioissa, kuten opintohallintojärjestelmään liittyvissä asioissa sekä opiskelu- ja tutkintotodistuksista ja käytännön opiskelijapalveluista (opintojen aikaiset korvaukset, matkakustannukset jne.).
Ainelaitosten ja sotilasopetuslaitosten opettajat antavat oppiaineen sisällöllistä ohjausta. Opintojen etenemisen haasteissa tai oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä kurssinjohtajaan tai tutkintotasosta vastaavaan koulutussuunnittelijaan. Tarvittaessa keskusteluapua voi saada myös MPKK:n henkilöstöyksikön kautta sotilaspastorilta tai terveysasemalta.
Ainelaitokset
Maanpuolustuskorkeakoulussa toimii kolme ainelaitosta: Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Sotataidon laitos sekä Sotatekniikan laitos. Niihin rinnastetaan lisäksi Puolustusvoimien Kielikeskus. Ainelaitokset vastaavat opetuksen toteuttamisesta opetussuunnitelmien mukaisesti.
Sotataidon laitos - Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotatekniikan laitos - Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos - Maanpuolustuskorkeakoulu
Opiskelijoiden asuminen, arki ja vapaa-aika
Maanpuolustuskorkeakoulu tarjoaa majoitustiloja Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palveluksessa työskenteleville tutkinto-opiskelijoille ja erikseen määritellyille täydennyskoulutuskursseille osallistuville opiskelijoille.
Kysy lisää majoituksesta tutkinto- tai kurssitason kurssisihteeriltä.
Santahaminan saarella ruokailumahdollisuuksia on varuskuntaravintoloissa sekä sotilaskodeissa. Kadeteille ateriat ovat maksuttomia.
Leijona Catering
Santahaminassa lounasta tarjoavat varuskuntaravintola Ignatius Maanpuolustuskorkeakoulun Juhlasalirakennuksessa sekä varuskuntaravintola Sahara Kaartin jääkärirykmentissä.
Varuskuntaravintolat tarjoavat opiskelijoille lisäksi aamupalaa ja päivällistä sekä viikonloppuisin kaikki tarjottavat ateriat (vain varuskuntaravintola Sahara).
Viikoittaiset ruokalistat ovat nähtävillä Leijona Cateringin sivulla
Varuskuntaravintoloiden lisäksi Santahaminassa voi ruokailla Kadettikerhon, Auditoriotalon sekä Kaartin jääkärirykmentin sotilaskodeissa. Sotilaskodeista voit ostaa juotavaa sekä suolaista ja makeaa syötävää.
Aukioloajat ja yhteystiedot Santahaminan alueella toimiviin sotilaskoteihin löydät Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry:n kotisivuilta
Café Korvike sijaitsee Santahamina-talossa. Sieltä voi ostaa esimerkiksi kahvia, teetä, salaatteja ja muita herkkuja.
Aukioloajat ja yhteystiedot
• maanantaista torstaihin 8.30–15.00
• perjantaisin 8.30–12.00
• Loma-aikoina ja juhlapyhiä ympäröivinä päivinä aukioloaikoihin saattaa tulla muutoksia.
• yhteystiedot: puhelinnumero 0299 530 703
Aukioloajat vaihtelevat. Café Korvike Oy päivittää aikataulujaan Facebookissa.
Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunta (MPKKO) on vuonna 2009 perustettu, kaikkien Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden yhteinen oppilaskunta. Oppilaskuntaan kuuluu noin 800 sotatieteiden kandidaatin, maisterin tai yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittavaa jäsentä.
Oppilaskunta edustaa kaikkia Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoita, perustutkintoa suorittavista opiskelijoista jatko-opiskelijoihin. Oppilaskuntaan voivat kuulua kaikki Maanpuolustuskorkeakoulun päätoimiset opiskelijat.
Oppilaskunnan valtaa käyttää edustajisto ja hallitus. Hallitus vaihtuu vuosittain ja yhtenä tärkeänä tehtävänä se nimeää opiskelijoiden edustajat Maanpuolustuskorkeakoulun monitoimisiin hallintoelimiin.
Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunta
• toimii jäsentensä yhdyssiteenä
• edistää jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä
• edistää ja valvoo jäsentensä yhteisiä etuja
• edustaa jäseniään kotimaassa ja kansainvälisessä toiminnassa
• osallistuu Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 2 §:ssä säädetyn kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Kadettitoverikunta ry on sotatieteiden kandidaattiopiskelijoiden – kadettien – ainejärjestö, joka pyrkii vaalimaan kadettiperinteitä, luomaan yhteishenkeä ja valvomaan jäsenistönsä etuja. Vapaa-aika on sotilasopinnoissa ajoittain kortilla, mutta Kadettitoverikunta ry tekee lujasti töitä, jotta kiireiseen arkeen saataisiin mahdutettua myös se keveämpi puoli.
Kadettitoverikunta ry organisoi ja toimeenpanee monenlaista vapaa-ajan toimintaa muun muassa urheilun ja yhteisen hauskanpidon saralla. Erilaisia tapahtumia järjestetään yhteistyössä lukuisten eri ainejärjestöjen kanssa, ja yhteistyömuotoja ja -tahoja pyritään löytämään jatkuvasti lisää. Erilaisten tapahtumien järjestämisen lisäksi ainejärjestö tuottaa Kalpa-lehteä.
Sotakorkeakoulun oppilaskunta (SKKO) on Maanpuolustuskorkeakoulun yleisesikuntaupseerikurssin oppilasupseerien muodostama rekisteröimätön yhdistys. Lisäksi oppilaskunnan jäsenistöön hyväksytään Puolustusvoimien palveluksessa olevat ulkomailla yleisesikuntaupseerikurssilla opiskelevat oppilasupseerit.
Oppilaskunnan toiminnan tarkoituksena on yhdistää jäsenensä kiinteään toverilliseen yhteistoimintaan, edistää jäsentensä henkisiä ja fyysisiä pyrkimyksiä sekä ylläpitää yhteyttä Maanpuolustuskorkeakoululla ja muissa oppilaitoksissa toimiviin yhdistyksiin ja järjestöihin. Tarkoitusta edistetään kannustamalla jäseniä yhteisiin tapahtumiin niin liikunnan, kulttuurin kuin hauskanpidonkin merkeissä. Kaikki oppilaskunnan toiminta on vapaaehtoista ja -muotoista, pyrkimyksenä tarjota jäsenistölle vastapainoa raskaalle opiskelulle.
Opiskelijoiden hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
Opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan Maanpuolustuskorkeakoululla monin eri tavoin. Erityisen suuressa roolissa on fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja kehittäminen, jotka ovat keskeisessä roolissa myös koko upseerin uran ajan. Lisäksi hyvinvoinnin tukena ovat muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kenttärovasti sekä Santahaminan terveysasema.
Liikunta
Upseerin virkaan johtavia opintoja opiskelevilla opiskelijoilla sekä täydennyskoulutuksen opiskelijoilla on käytettävissään Santahaminassa monipuoliset liikuntatilat niin sisä- kuin ulkotiloissa. Liikuntatiloja ovat muun muassa
- Kaksi sisäkuntosalia sekä ulkokuntosali
- Kamppailutila
- Uimahalli
- Kiipeilyseinä
- Liikuntasali (sis. useita eri pelivälineitä)
- Urheilukenttä
- Padel-kenttä
- Suunnistusrata
- Frisbee-golf-rata
Fyysisen kasvatuksen ryhmältä voi lainata useita eri liikuntavälineitä, kuten polkupyöriä, frisbeekiekot, kanootteja sekä SUP-lautoja.
Sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi
Kenttärovasti on opiskelijoiden tukena etenkin sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin osalta. Kenttärovastin työpiste löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun Päärakennuksesta.
Terveys
Santahaminan terveysasema palvelee myös Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinto-opiskelijoita (pl. ST-opiskelijat, jotka eivät ole virkasuhteessa Maanpuolustuskorkeakoululla). Terveydenhuollon erillinen toimintasuunnitelma kuvaa tarkemmin opiskelijoiden terveydenhuoltoon liittyvät toimintatavat.
Santahamina on sotilaskohde, joten alueella liikkujan pitää aina varautua osoittamaan henkilöllisyytensä ja oikeudet liikkua kyseisellä alueella ja tiloissa. Pääsy ja liikkuminen Santahaminan sotilassaarella on siis luvanvaraista.
Puolustusvoimien turvallisuustoiminnan päämääränä on toiminnan, henkilöstön, tietojen, materiaalin, ympäristön ja maineen turvaaminen. Turvallisuustoiminnan toteuttamisen painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla pystytään havaitsemaan, tunnistamaan ja torjumaan Puolustusvoimia vastaan suunnatut lainvastaiset toimet sekä pienentämään onnettomuuksien, vahinkojen ja tapaturmien todennäköisyyttä ja seurauksia.
Turvallisuustoiminta asettaa rajoituksia sotilaskohteissa liikkumiseen, puhelimen käyttöön ja kuvaamiseen liittyen. Puolustusvoimien alueille ja yksittäisille kohteille on määritetty turvallisuusvyöhykkeet tilan käyttötarkoituksen perusteella.
Turvallisuusvyöhyke antaa perusteet tilan turvallisuusjärjestelyille ja henkilöstön pääsyoikeuksille. Sotilaskohteeseen pääsyn yleisenä edellytyksenä on, että vierailu liittyy virka-, työ-, tai palvelustehtävään, opiskeluun MPKK:lla, Puolustusvoimien toimeksiantoon tai muuhun Puolustusvoimien kannalta asialliseen perusteeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi vierailukutsu, asuminen alueella tai henkilön välttämätön tapaaminen.
Tilaturvallisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä järjestelyjä, joilla varmistetaan tilan pysyminen ainoastaan tilaan oikeutettujen hallinnassa ja käytössä. Tilaturvallisuus kattaa rakenteellisen turvallisuuden ja kulunvalvonnan lisäksi myös turvallisuushenkilöstön suorittaman valvonnan.
Alla on muutamia turvallisuuteen liittyviä ohjeita ja hyviä käytäntöjä.
• Noudata aina vartiomiehen tai vartiotehtävissä olevan henkilön käskyjä ja ohjeita.
• Liiku Santahaminassa vain sallituilla alueilla. Älä mene ampumaradoille tai niiden läheisyyteen muuten kuin osana ampuvaa joukkoa tai ampumaluvan saaneena. Älä koskaan liiku taisteluampuma-alueella muuten kuin osana ampuvaa joukkoa äläkä ylitä punakeltaisia vaara-alueen varoituspuomeja. Noudata muutenkin maastossa olevia pysyviä ja tilapäisiä varoituskylttejä sekä puomeja.
• Ole tarkkana myös maastossa liikkuessasi. Sotilaat harjoittelevat käytännössä joka paikassa Santahaminassa. Älä hakeudu harjoittelevan joukon läheisyyteen. Joukko voi käyttää harjoitusampumatarvikkeita, räjähdysaineita, savuja ja kyynelkaasua.
• Santahaminan tiestöllä ja maastossa liikkuu sotilasajoneuvoja, jopa suuria miehistönkuljetusvaunuja. Vaunuista on vain rajalliset tähystysmahdollisuudet. Santahaminassa on myös autokoulu ja osa ajoneuvojen kuljettajista vasta harjoittelevat tehtäväänsä. Ole varovainen myös tiestöllä liikkuessasi.
• Harjoittelevat joukot ilmoittavat vaaraa aiheuttavista toiminnoistaan Santahaminantien varressa olevalla ilmoitustauluilla. Pidä itsesi tietoisena tapahtumista ja muista, että kaikkia tavanomaisia koulutustapahtumia ei ilmoiteta.
Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori hyväksyy hakijat tutkintokoulutukseen ja myöntää heille opiskeluoikeuden. Pääesikunta nimeää kaikki ulkomaalaiset opiskelijat, ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori myöntää heille opiskeluoikeuden.
Maanpuolustuskorkeakoulu voi keskeyttää opiskelun opiskelijan omasta aloitteesta. Opiskelu voidaan keskeyttää korkeakoulun aloitteesta kerrallaan enintään yhden vuoden määräajaksi. Rehtori päättää opiskelun keskeyttämisen ja opiskeluoikeuden menettämisen.
Opintojen ohjauksella tuetaan opiskelijoiden oppimaan oppimista, opiskelua ja henkilökohtaisen opiske-lusuunnitelman (HOPS) ja/tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) tekemistä.
Opiskelijalla on ensisijainen vastuu omista opinnoistaan, osaamisen kehittämisestä ja opintojen henkilö-kohtaisen opiskelusuunnitelman tekemisestä. Opintojen alussa tutkinto-opiskelija (pl. YET) laatii henkilö-kohtaisen opiskelusuunnitelman, jota tarkennetaan opintojen edetessä.
Opiskelijan tulee tunnistaa oppimista vaikeuttavat tai haittaavat tekijät sekä kehittää itseään ja omaa työskentelyään parempaan suuntaan yhteistyössä ohjaavan henkilökunnan kanssa.
- Koulutussuunnittelija ohjaa ja neuvoo tutkintojen rakenteeseen, suoritustapoihin ja suunnitte-luun liittyvissä asioissa sekä opiskelutaitojen kehittämisessä
- Kurssisihteeri neuvoo erilaisissa käytännön asioissa, kuten opintohallintojärjestelmään liittyvissä asioissa sekä opiskelu- ja tutkintotodistuksista ja käytännön opiskelijapalveluista (opintojen aikai-set korvaukset, matkakustannukset jne.)
- Opettajat antavat oppiaineen sisällöllistä ohjausta
Kurssinjohtaja katsoo opintojen sujumista kokonaisuuden näkökulmasta.
Opintojen etenemisen haasteissa tai oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä kurssinjohtajaan tai tutkintotasosta vastaavaan koulutussuunnittelijaan. Tarvittaessa keskusteluapua voi saada myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaspastorilta tai Santahaminan terveysasemalta
Maanpuolustuskorkeakoulun sisäinen järjestys on sotilaallinen. Sotilaallinen järjestys tarkoittaa selviä johtosuhteita ja toimintatapoja, avoimuutta, aloitteellisuutta, sotilaskuria sekä palvelusmääräysten ja yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymistapojen noudattamista.
Sotilaallinen järjestys tuo korkeakouluun yhtenäiset käyttäytymis- ja toimintamallit. Sotilaallinen järjestys sisältää myös esimiesaseman ja käskyvallan. Käskyvallaksi sanotaan oikeutta antaa toista henkilöä velvoit-tavia, henkilökohtaisia käskyjä ja määräyksiä.
Sotilaalliseen järjestykseen kuuluvat sotilaskäskyt eivät koske siviiliopiskelijoita. Heidän on kuitenkin tunnettava sotilaallinen järjestys käytännössä ja otettava se huomioon omassa toiminnassaan, koska he suorittavat opintonsa yhdessä sotilaiden kanssa.
Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksytyn on opintojen alkaessa annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa tutkinnon suorittamispäivästä lukien tutkinnon kestoa vastaavan ajan. Pääesikunnan henkilöstöosasto määrittelee vaaditut sitoumusajat tarkemmin.
Henkilön on korvattava opiskelustaan valtiolle aiheutuneet kustannukset, jos hän irtisanoutuu tai hänet irtisanotaan palvelussitoumusaikanaan muun syyn kuin sairauden, todetun meripalvelukelpoisuuden tai lentotaipumuksen puuttumisen vuoksi.
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijat ovat palvelusarvoltaan kadetteja ja kuuluvat kantahenkilökuntaan, mutta he eivät ole virkasuhteessa Puolustusvoimiin. Sotilasvirkaan opiskeleviin kadetteihin sovelletaan sotilaskurinpitolakia ja -asetusta.
Upseerin virkaan vaadittavia sotatieteiden kandidaatin opintoja suorittavalla opiskelijalla on oikeus maksuttomaan opetukseen, opinto- ja harjoitusvälineisiin, terveydenhuoltoon, majoitukseen, ruokailuun sekä vaatetukseen. Lisäksi opiskelijalle maksetaan päivärahaa, kaksi matkaa opiskelupaikan ja kodin- tai asuinpaikan välillä jokaista täyttä opiskelukalenterikuukautta kohden. Myös vaativien palvelusolosuhteiden perusteella maksetaan korvauksia niihin oikeutetuille.
Kadeteilla on mahdollisuus saada käyttöönsä digitaalinen opiskelijakortti (Slice). Tämä toimii virallisena opiskelijatodistuksena, jonka avulla voi saada opiskelija-alennuksia esimerkiksi VR:ltä, Matkahuollolta ja HSL:lta.
SK-tutkintoa opiskelevat opiskelijat voivat saada Kelasta erilaisia tukia myös korkeakouluopintoihin. Kadeteille myönnettävään opintotukeen kuuluu opintolainan valtiontakaus ja mahdollisesti opintotuen asumislisä. Kadetille ei myönnetä opintorahaa, koska Maanpuolustuskorkeakoulun maksama päiväraha ylittää opintorahan saamisen rajan.
Lisätietoja Kelan maksamista tuista ja niiden hakemisesta saa Kelan kotisivuilta.
Opiskelijaksi hakeutuva on velvollinen osallistumaan päihdetestiin ennen opiskelijaksi hyväksymistä. Maanpuolustuskorkeakoulun määräyksestä myös opintoja suorittava on opiskeluaikana ja siihen liittyvässä harjoittelussa velvollinen osallistumaan päihdetestiin.
SM- ja YE-tutkintoja opiskelevat Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen virassa olevat sotilashenkilökun-taan kuuluvat upseerit ovat komennettuina opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakoululle, joten heidän opiskelunsa on palkallista.
Opiskelijoilla on opiskelun aikana oikeus maksuttomaan opetukseen, opinto- ja harjoitusvälineisiin, terveydenhuoltoon sekä majoitukseen tai opiskelijan asuessa pääkaupunkiseudulla varusteiden säilytystilaan, vaatteiden vaihtopaikkaan ja itsenäisen opiskelun opiskelupaikkaan.
Kurssipäivärahaa maksetaan kurssin ajalta niille, jotka ovat siihen oikeutettuja. Myös kotona käynnistä aiheutuvia matkustuskustannuksia korvataan kerran joka toinen viikko siihen oikeutetuille.
Siviiliopiskelijan asema ja opintososiaaliset etuudet ovat samat kuin yliopistolaissa tarkoitetuissa yliopis-toissa opiskelevilla. Korkeakoulututkintoa suorittavan henkilön oikeudet ja velvollisuudet määritellään laissa, asetuksissa sekä Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännössä.
Korkeakoulututkintoa suorittavalla opiskelijalla on oikeus opintotukeen siten, kuin siitä opintotukilaissa säädetään. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelman opiskelijat maksavat lukukausikohtaisen terveyden-hoitomaksun Kelalle. Opiskelijat ovat oikeutettuja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin varsinaisten opintojen aikana (ei orientoivan vuoden aikana).
Sähköiset työkalut
PEPPI on kattava palvelukokonaisuus opetukseen ja opintohallintoon sekä opettajille että opiskelijoille.
Tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmat, pedagogiset käsikirjoitukset, viikko-ohjelmat ja opintojaksojen arvioinnit löytyvät Pepistä.
Lisätietoa Pepistä on saatavilla koulutusohjelmien koulutussuunnittelijoilta sekä kurssisihteereiltä.
Peppiin
Täydennyskoulutuksen opintohallintoon käytetään PVSAP HCM LSO -järjestelmää, joka löytyy TUVE-ympäristöstä.
Julkisia verkkoluentoja ja -webinaareja varten Maanpuolustuskorkeakoululla on käytettävissä Zoom-palvelu. Opiskelijat voivat hyödyntää Zoomia omatoimisesti esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen.
Saat tukea ja vinkkejä Zoomin monipuoliseen käyttöön Maanpuolustuskorkeakoulun Digipedagogiikkapalveluista (lka Lohtaja).
Maanpuolustuskorkeakoululla on opinnoissa ja opinnäytetöissä käytössä Turnitin-työkalu. Turnitin on opiskelijalle työväline tieteelliseen kirjoittamiseen. Työkalun avulla opiskelija ja opettaja saa tietoa palautetun työn samankaltaisuudesta laajaan tietokantaan verrattuna. Vertailusta saa palautteen Turnitinin laatimalla raporttina.
Turnitin-työkalun avulla pyritään kehittämään opiskelijoiden tieteellisen kirjoittamisen taitoja sekä välttämään plagiointia. Ohjeet Turnitinin käyttöön saa tutkielmaopinnoissa tai opintojaksojen opettajalta, mikäli opintojaksolla käytetään Turnitiniä.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinto-opiskelijoilla on käytettävissään Webropol-kyselyohjelma. Ohjelmaa voi hyödyntää opinnäytetöiden aineistonkeruun yhteydessä. Ohjelma on käytettävissä ainoastaan julkista tietoa käsiteltäessä. Ohjeet saa tarvittaessa opinnäytetyön teon yhteydessä.
Maanpuolustuskorkeakoulu käyttää verkko-opintoihin Puolustusvoimien oppimisalustaa PVMoodlea. Julkista tietoa sisältävät opinnot toteutetaan pääsääntöisesti internet-alustalla (PILVI-PVMOODLE), ja TLIV-aineistoa sisältävät opinnot toteutetaan aina TUVE-PVMoodlessa.
Pepissä käsitellään Maanpuolustuskorkeakoulun opintohallinnon rekisteriin kuuluvia henkilötietoja. Peppi ei ole siis itsessään rekisteri vaan käsittely-ympäristö, jossa käsitellään edellä mainittuun rekisteriin liittyviä tietoja. Maanpuolustuskorkeakoulun opintohallinnon rekisterin tietosuojaselosteen voi ladata alta:
Maanpuolustuskorkeakoulun opintohallinnon rekisterin tietosuojaseloste (nykyisiltä nettisivuilta)
Lisätietoja Puolustusvoimien henkilötietojen yleisistä käsittelyperusteista löydät puolestaan alla olevasta linkistä:
Maanpuolustuskorkeakoulu kuuluu Haka-luottamusverkostoon. Haka on Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä. Siihen liittyneiden yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta pääsevät tarvittaessa kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksella muiden yliopistojen ja korkeakoulujen palveluihin.
Yhteystiedot, lomakkeet ja todistukset
Tarvitsetko kopion tutkintotodistuksestasi Maanpuolustuskorkeakoululta?
Todistuskopiopyynnöt osoitetaan Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaamoon: [email protected]
Ilmoitathan samalla, millä kurssilla olet opiskellut tai vaihtoisesti valmistumisvuotesi. Tämä tieto tarvitaan todistuskopion löytämiseksi.
Huomioithan, että osa todistuksista on saattanut siirtyä Kansallisarkistoon. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaamo auttaa sinua tässä.
Uutta tutkinto-/kurssitodistusta ei ole mahdollista saada, vaan ainoastaan kopio alkuperäisestä.
Tutkintotodistuksen liitteenä saatava Diploma Supplement kuvaa englanniksi tutkintosi tason kulloisessakin koulutusjärjestelmässä.
Joskus kuitenkin etenkin vanhemman koulutusjärjestelmän mukaisesta tutkinnosta tarvitaan erillinen selvitys tutkinnon tasosta yleisessä koulutusjärjestelmässä. Voit pyytää tällaisen vapaamuotoisen vertailtavuustodistuksen Maanpuolustuskorkeakoulun Opintoasiainosastolta: [email protected] (31.12.2024 asti)
Vertailtavuustodistus perustuu tutkinnon myöntämisen aikaiseen lainsäädäntöön. Löydät nämä tiedot tämän sivun osiosta tutkinnot
Puolustusvoimat
Puolustusvoimien puhelinvaihde 0299 800
Puolustusvoimien kotisivu puolustusvoimat.fi
Maanpuolustuskorkeakoulu
Postin asiointiosoite Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7 00861 HELSINKI
Osoitteeseen voi liittää asianomaisen yksikön, jos se on tiedossa.
Maanpuolustuskorkeakoulun kotisivu maanpuolustuskorkeakoulu.fi
Sähköinen asiointiosoite, josta virallinen sähköinen viesti rekisteröidään ja välitetään vastuuorganisaatiolle tai henkilölle [email protected]
Sähköpostiosoite, josta viesti välitetään vastuuorganisaatiolle tai henkilölle [email protected]
Sähköpostiosoite henkilölle [email protected]
Katso ajankohtaiset yhteystiedot osoitteesta maanpuolustuskorkeakoulu.fi/yhteystiedot
