Hyppää sisältöön

Uusin Suomalaisen sotataidon klassikot -teos on ilmestynyt

Maanpuolustuskorkeakoulu
15.1.2021 9.09
Tiedote
Henkilökuvassa alkuperäisteoksen kirjoittaja Ville-Poju Somerkari.
Ville-Poju Somerkari

Järjestyksessään yhdeksäs Suomalaisen sotataidon klassikot -teos on julkaistu. Tämänkertainen klassikko on majuri (myöh. kenraaliluutnantti) Ville-Poju Somerkarin vuonna 1948 laatima Sotakorkeakoulun diplomityö "Suomen puolustuskysymys ja puolustusmahdollisuudet Fennoskandian kalotin joutuessa sotanäyttämöksi Suomen ollessa ei-sotaakäyvä".

Somerkarin aiemmin julkaisematon tutkimus käsittelee arktisen alueen sotilaallista turvallisuutta Suomen näkökulmasta. Teoksen toimittanut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen toteaa, että kerran vuodessa julkaistavaksi klassikkoteokseksi pyritään valitsemaan julkaisematon, aiemmin vähän tunnettu tutkimus, joka on säilyttänyt ajankohtaisuuteensa. Somerkarin tutkimus täyttää nämä kriteerit. 

– Tutkimuksen syntyaikana toinen maailmansota oli juuri päättynyt ja kylmä sota aluillaan. Tutkimus on kestänyt hyvin aikaa, sillä monet Somerkarin ajatukset ovat pohtimisen arvoisia myös tänä päivänä. Arktisen alueen merkitys on noussut yhä voimakkaammin kansainvälisen arvioinnin keskiöön, Karjalainen toteaa. 

Neljä asiantuntija-artikkelia

Somerkarin tutkimuksen yhteyteen on laadittu neljä alkuperäistekstiä selittävää ja syventävää kylkiartikkelia. 

Sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa lähestyy artikkelissaan Somerkarin tutkimusta Suomen nykyisen sotilasstrategisen tilanteen kautta. Kajanmaa painottaa arktisen alueen geostrategisen aseman paluuta nykypäivän turvallisuuspolitiikkaan, mikä näkyy suurvaltojen, kuten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina, strategisen kilpailun kasvuna. Tähän ovat syynä uusien merireittien avautumisen mahdollisuus sekä alueen luonnonvarat. Tilanteen tekee herkäksi kansainvälisen, sotilaallisiin asioihin keskittyvän arktisen yhteistyöfoorumin puute. 

– Suomi on arktinen maa, jonka sotamateriaali ja sotilaskoulutus vastaavat pohjoisen olosuhteisiin. Haasteenamme ovat maamme koko ja sijainti kahden sotilasstrategisesti kiinnostavan alueen, Arktiksen ja Itämeren välissä, Kajanmaa muistuttaa. 

Sotahistorian professori Petteri Jouko sitoo artikkelissaan Somerkarin tutkimuksen Pohjois-Suomen puolustussuunnitelmiin 1940–1950-luvun taitteessa. Joukon mukaan Suomen muuttunut poliittinen asema otettiin huomioon ensimmäisissä sodan jälkeisissä suunnitelmissa 1950-luvulla. Puolustussuunnittelu eteni kohtuullisen nopeasti, mutta suunnitelmien toimeenpano olisi todennäköisesti osoittautunut vaikeaksi, koska pohjoisimmassa Suomessa ei ollut rauhan ajan joukko-osastoja ja liikekannallepanojärjestelmä oli rakennettava uudelleen. 

Muissa kylkiartikkeleissa kapteeni Toni Mononen vertaa Somerkarin arvioita Suomen strategisen aseman kehittymistä nykyaikaan, ja Mikko Karjalainen maalaa henkilökuvan Ville-Poju Somerkarista sotilaana rauhan ja sodan töissä.

Lataa ja lue

Maanpuolustuskorkeakoulu kiittää Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiötä, joka on vastannut teoksen julkaisukustannuksista.

Sähköinen versio on vapaasti luettavissa Doria-julkaisuarkistossa.