Uusi kirja peilaa Venäjän asevoimissa tapahtuneita muutoksia
Krimin valtaus ja Ukrainan sota keväällä 2014 havahduttivat Suomen uudenlaiseen todellisuuteen. Venäjän asevoimia koskevat vallitsevat käsitykset byrokraattisesti johdetuista ja suurista neuvostoaikaisista sotilasjoukoista osoittautuivat vanhentuneen sitten vuonna 1999 julkaistun Venäjän asevoimat 2000-luvun alussa -teoksen, joten tilannekuvan päivitys osoittautui tarpeelliseksi.
Juhannuksen kynnyksellä julkaistava Venäjän asevoimat muutoksessa – kohti 2030-lukua käy läpi Venäjän asevoimissa tapahtuneita muutoksia Venäjän viime aikoina käymien konfliktien viitoittamalla tiellä. Yhteistyössä Puolustusvoimien Venäjä-asiantuntijoiden ja yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijoiden kanssa koostetut 20 vertaisarvioitua artikkelia puivat Venäjän koko sotilasorganisaation rakenne- ja johtosuhteiden muutosta ja kehitystä eri puolustushaarojen ja aselajien näkökulmasta.
Kirjan päätoimittajan sotilasprofessori, eversti Pasi Kesselin mukaan Venäjän asevoimista voisi yleisesti todeta, että niiden koko on pienentynyt, laatu on parantunut ja johdon byrokratiaa on karsittu. Asevelvollisuusjärjestelmästä vähitellen siirryttäessä ammattimaiseen sopimussotilasjärjestelmään Venäjä pyrkii vastaamaan uudenlaisiin sodankäynnin haasteisiin ketterillä ja nopeasti toimintakykyisillä joukoilla.
– Kalustoa on kehitetty merkittävästi, ja sen suhteen on suuria suunnitelmia, mutta tämänhetkinen taloudellinen tilanne on melko paljon katkaissut kasvua. Myös informaatiosodankäyntiin on tullut uusia ulottuvuuksia Venäjän sodankäynnin kenttään, Kesseli kertoo.
Sotataidollisten opintojen ytimessä
Kiinnostava ja ajankohtainen aihealue tarjosi opiskelijoille ainutlaatuisen oppimisympäristön, sillä artikkelien kirjoittaminen kuului osaksi Puolustusvoimien kehittäminen -nimistä opintojaksoa. Sotataidollisen osaamisen kehittämistä on myös se, että ymmärtää ja havainnoi, mitä ympärillä tapahtuu.
– Kurssin myötä opiskelijoiden tietämys Venäjästä varmasti kasvoi. Myös tieteellistä kirjoittamista on syytä harjoitella aika ajoin, Kesseli korostaa.
Eversti Kesselin mukaan tulevaisuuden ennustaminen muuhun kuin arvailuun perustuen on haasteellista. Avoimia lähteitä on käytössä niukasti ja venäjän kielen taitoisia asiantuntijoita verraten vähän. Tavoitteena on kuitenkin katsoa tulevaan haasteista huolimatta.
– Heti projektin alussa ohjeistuksena oli, että jokin tulevaisuudesta tehty päätelmä tai ajatusketju tulee pystyä perustelemaan lähteisiin pohjaten ja niihin viitaten, Kesseli lisää.
Venäjä kiinnostaa laajasti
Uusin teos sisältää paljon yksityiskohtaista tietoa Venäjän asevoimien joukkojen koosta ja asejärjestelmistä, sotilassanastoa ja ammattikieltä. Siksi se on suunnattu pääasiassa Puolustusvoimien käyttöön helposti selattavaksi yleisteokseksi. Venäjästä ja sen asejärjestelmistä kiinnostuneita kirja kuitenkin palvelee hyvin. Teos on ajankohtainen ja faktapohjainen lisä niin opintoihin kuin kansalaiskeskusteluunkin.
Venäjän asevoimat muutoksessa -kirja ja sen tarve osoittavat tutkimuksen painopisteen siirtyneen jälleen Venäjän suuntaan. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki päätti joitakin viikkoja sitten erillisen Venäjä-ryhmän perustamisesta osaksi Sotataidon laitosta. Vuoden 2017 aikana toimintansa aloittava ryhmä koostuu Venäjän tutkijoista ja asiantuntijoista, jotka työskentelevät yhteistyössä sekä Puolustusvoimien että sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Päätehtäviensä opetuksen ja tutkimuksen lisäksi ryhmä seuraa Venäjän kehitystä ja raportoi mahdollisista havainnoista myös julkisuudessa.
– Itse asevoimien lisäksi paljon kiinnostavat myös muut Venäjän turvallisuusorganisaatiot ja asevoimien harjoittama viranomaisyhteistyö, Kesseli toteaa jatkotutkimusten kannalta.
Venäjän asevoimat muutoksessa – kohti 2030-lukua on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta http://www.doria.fi/handle/10024/124407 sekä tilattavissa Puolustusvoimien julkaisujen verkkokaupasta http://pv.juvenesprint.fi/fi/642 23.6. alkaen.
