Kati Parppei pohtii Venäjän kansallista kerrontaa historiaan peilaten
Kati Parppei on toinen 25. huhtikuuta 2019 Santahaminassa järjestettävän Venäjä-seminaarin pääpuhujista. Parppei on Venäjän historian dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja keskittyy tutkimuksessaan erityisesti historiallisiin narratiiveihin kansakunnan rakentamisen ja sen politiikan perusteluissa. Parppein pääviesti seminaarin yleisölle valaisee historian roolia Venäjän nykyisessä kansallisessa narratiivissa.
− Venäjän kansallisessa narratiivissa historialla on tärkeä rooli, joten myös sitä ymmärtämään pyrkivän olisi hyvä tuntea jossain määrin kansallista menneisyyskuvastoa. Niin ikään menneisyyden viholliskuvat ja geopoliittiset diskurssit voivat auttaa hahmottamaan sitä, miten Venäjä nykypäivänä näkee asemoituvansa kansainväliseen yhteisöön, Parppei tiivistää.
Tutkija tähdentää historian merkitystä nykypäivän mielikuvien selittäjänä
Kati Parppei muistuttaa, että nykypäivän mentaliteettien ja viholliskuvien muodostuminen on ollut pitkä prosessi, jossa myös vanhempi historia ja esimerkiksi keskiajan maailmankuva ovat oleellisessa asemassa. Hän toteaa, että keskustelussa kansallisesta narratiivista korostetaan usein lähihistorian merkitystä, vaikka kyseessä on todellisuudessa pitkä prosessi, joka koostuu jatkumoista ja kerrostumista.
− Vanhempi historiakaan ei ole mikään irrallinen kuriositeetti, etenkään tutkittaessa kansallisten narratiivien rakentumista. Tämän ymmärtäminen tuo tarpeellisia ulottuvuuksia myös nykyhetken diskurssien ymmärtämiseen, Parppei selvittää.
Viholliskuvilla on roolinsa kansallisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä
Parppein puheenvuoro tuo keskusteluun turvallisuuspoliittisten aatteiden historiallisia taustoja. Niiden käyttö Venäjän turvallisuuspoliittisessa keskustelussa juontaa pitkälle historiaan. Parppei toteaa, että Venäjällä "keskiaikainen" dualistinen tapa kuvata konflikteja siirtyi 1800-luvun kansalliseen historiankirjoitukseen, ja on osittain näkyvissä nykypäivänäkin.
− Nykyään paljon kuultu ajatus siitä, ettei Venäjä koskaan aloita konflikteja, vaan puolustautuu ja puolustaa intressejään uhan edessä, on muotoiltu hyvin nykyisen kaltaiseksi jo 1800-luvulla, Parppei kuvaa kerronnan kehittymistä.
Tutkija kertoo myös Venäjällä tyypillisestä "oikeaoppisen" historian esittämisestä, joka haastaa esimerkiksi naapurimaiden historiakäsityksiä ja syyttää muita maita historian väärentämisestä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumien viitekehykseen vedoten.
− Voisi tulkita, että "fasismi" on saatu näin sementoitua potentiaaliseksi uhaksi – ja viholliskuvaksi – myös nykyaikaan; viholliskuvilla on roolinsa kansallisen koheesion ylläpitämisessä, jossa Venäjällä on omat haasteensa, Parppei pohtii.
Kysyimme Kati Parppeilta mitä hän odottaa Venäjä-seminaarilta
− Odotan ennen muuta monitieteellistä, mielenkiintoista keskustelua, jonka päätteeksi kaikilla osapuolilla on taas hieman enemmän tietoa ja perspektiiviä asioiden ymmärtämiseen, Parppei kiteyttää.
Seuraa suorana netissä
Venäjä-seminaari on täynnä. Seminaaria pääsee kuitenkin seuraamaan ilmaiseksi suorana verkossa, seminaarin sivuilla sekä Facebookissa, Maanpuolustuskorkeakoulun sivulla. Seminaaritallenne tulee myöhemmin katsottavaksi Youtubeen (Puolustusvoimat) sekä Maanpuolustuskorkeakoulun nettisivuille.
Suora lähetys alkaa torstaina 25.4. kello 9.00. Seminaarikieli on englanti.
