Sotilasprofessori Aki Huhtisen, yhteiskuntatieteiden tohtori Saara Särmän, valtiotieteiden tohtorin Noora Kotilaisen ja kapteeni Mikko Strengin paperi ”Warfare in Hybrid Enviroment - Reflexive Control as an Analytical Tool for Understanding Contemporary Challenges” kertoo, kuinka perinteinen poliittinen ja hallinnollinen tapa tehdä asioita lännessä ja nähdä esimerkiksi Venäjä vain hybridivaikuttajana tai refleksiivisen kontrollin käyttäjänä, ei ole enää perusteltua.
Tutkijoiden mukaan globaalisti kaikki merkittävät toimijat mukaan lukien länsi, ovat osa ongelmaa, koska elämme rihmastomaisessa todellisuudessa. Professori Huhtinen kävi esittelemässä paperin Irlannin Limerickissä kesäkuussa (5th European Conference on Social Media (ECSM 2018), Limerick Institute of Technology in Ireland, 21 - 22 June 2018).
- Emme varsinaisesti käsittele paperissa hybridiuhkia vaan sitä, miten hybridinen mediaympäristö asettaa haasteita strategiselle kommunikaatiolle. Näemme "hybridi"-käsitteen eräänlaisena monitieteisenä trendinä ja yritämme hahmottaa miten HYTE-hankkeen kontekstissa mediatutkimuksen hybridi-lähestymistavat, ja sotatieteen hybridi-lähestymistavat voisivat täydentää toisiaan, Särmä kommentoi.
Huhtinen kertoo aiheen valikoituneen sen ajankohtaisuuden vuoksi. Hänen mukaansa hybridi-sana on otettu viranomaispiireissä ja tutkijoiden keskuudessa yleiseen käyttöön, ilman laajaa tieteellistä taustatutkimusta. Termi itsessään on myös ristiriitainen ja sisältää paljon mahdollisuuksia väärinkäytöksille. Kirjoittajat ovat paperissaan kytkeneet sanan historialliseen jatkumoon, refleksiivisen kontrollin käsitteeseen, joka tarkoittaa psykologista teoriaa, jossa kontrolloimalla kohteen saamaa tietoa saadaan kohde tekemään vaikuttajan haluamia päätöksiä näennäisen itsenäisesti.
- Käytämme sanaa "hybridi" ilman, että ymmärrämme sen taustaa, kuten refleksiivistä kontrollin käsitettä. Tutkijoita kiinnostaa sanojen ja termien käsitteellinen alkuperä. Nyt julkaistaan paljon tutkimuksen kaltaisia raportteja ja selvityksiä, jotka nopeasti idealisoivat kuka on paha ja kuka on hyvä, Huhtinen kertoo
Hybridisodankäynti ei Huhtisen mukaan poista avointa sotaa, sillä pelkällä informaatiovaikuttamisella ei pystytä valtaamaan toista valtiota. Hybridisodankäynti tulee uutena ulottuvuutena jatkuvasti enemmän mukaan normaalin taistelutilan rinnalle. Teknologian kehittyessä myös se kehittyy jatkuvasti.
- Edelleen sodankäyntiin tarvitaan tappioita ja ihmisuhreja. Hybridin oveluus onkin siinä, että vältetään avointa fyysistä väkivaltaa ja pyritään vaikuttamaan epäsuorasti yhteiskuntaan ja sen kansalaisten asenteisiin. Mutta toki tämä toiminta tunnettiin jo Troijan hevosen muodossa, Huhtinen sanoo.
Tutkimusprojekti on ollut osa Suomen Akatemian hanketta ja paperista on tarkoitus tehdä laajempi versio syksyn aikana. Tiimi jatkaa hanketta vuoteen 2020 saakka.
Artikkeli kokonaisuudessaan: https://bit.ly/2M8e5Is
