Hyppää sisältöön

Maanpuolustuskorkeakoululla vietettiin 29. lukuvuoden avajaisia

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 8.9.2022 15.56
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulun lukuvuoden avajaisia juhlittiin torstaina 8. syyskuuta 2022. Tilaisuudessa kuultiin niin tulevasta lukuvuodesta ja yliopiston toiminnan kehittämisestä kuin Suomen tulevan Nato-jäsenyyden strategisesta merkityksestä.

Koronapandemian vuoksi vuosina 2020 ja 2021 lukuvuoden avajaisia juhlittiin Zoomin välityksellä. Tänä syksynä lukuvuoden avajaisia päästiin kuitenkin juhlimaan normaaliin tapaan Santahaminassa.

Lukuvuoden avajaispuheen piti rehtori, prikaatikenraali Mika Kalliomaa. Puheessaan rehtori kuvasi Ukrainan sodan ja tulevan Nato-jäsenyyden aiheuttamaa kansallisen kiinnostuksen kasvua sotatieteellisiin teemoihin ja maanpuolustukseen. Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnassa tämä on näkynyt niin MPKK:n kirjaston julkaisujen latausmäärissä ja sotamuseon kävijämäärissä, kuin sotatieteellisistä asiantuntijoista koostuvan mediapoolin lähes päivittäisissä mediaesiintymisissä.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa Kalliomaa painotti substanssiosaamisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä:

- Vielä ei ole johtopäätösten aika sodan ollessa vielä kesken, mutta jo nyt tarvitaan analyysejä tapahtumien kulusta ja sotilaallisista toimista Ukrainassa. Maanpuolustuskorkeakoulu ainoana sotatieteellistä tutkimusta tekevänä yliopistona on päävastuussa tässä tutkimuksessa. Toki tutkimus tehdään yhteistyössä muiden kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusyhteisöjen kanssa. Maanpuolustuskorkeakoulun laissa määritetty tehtävä on varmistaa, että sotatieteellinen osaaminen on yhteiskunnan käytettävissä.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Mika Kalliomaa.

Katsauksessaan rehtori toi esiin kuinka hyvästä palautteesta huolimatta kehityshakuisuus on tae tulevaisuuden rakentamiselle. Ensi vuonna 30 vuotta täyttävän Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan kehittämiseen eväitä ovat antaneet muun muassa viime vuonna tehty MPKK:n kansainvälisen tutkimuksen arviointi sekä käynnissä oleva korkeakoulujen arviointiryhmän Karvi -arviointi. Näiden lisäksi rehtori korosti Ukrainan sodan, Nato-jäsenyyden, F35- ja Laivue2020 -hankkeiden, Puolustusvoimien strategian päivityksen ja uuden henkilöstöstrategian tuovan mukanaan upseerikoulutusjärjestelmän tarkastelutarpeita osana Puolustusvoimien koulutusjärjestelmän kehittämistä.

Professorit edustavat tilaisuudessa akateemisen perinteen mukaisesti eri ainelaitoksia.

Lukuvuoden avajaisesitelmä käsitteli Suomen Nato-jäsenyyttä

Strategian professori Tommi Koivula piti lukuvuoden avajaisesitelmän, jossa hän pohti Suomen tulevaa Nato-jäsenyyttä sekä nosti esille näkökulmia sen merkityksestä niin Suomen turvallisuuspoliittisen aseman kuin sotatieteellisen yhteisön kannalta. Jäsenyys tulee olemaan Maanpuolustuskorkeakoululle haaste niin tutkimuksen, opetuksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisenkin kannalta. Koivulan mukaan päätös hakeutua Naton jäseneksi on ollut Suomen kannalta luonteeltaan harvinainen suurstrateginen ratkaisu, jollaisia pienet valtiot tekevät vain harvoin:

- Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hakeminen on yksi Ukrainan sodan merkittävimmistä vaikutuksista Euroopan turvallisuusyhteistyön kontekstissa.

Strategian professori Tommi Koivula.

Koivula kuvasi Suomen pidäkkeen täydentyvän Nato-jäsenyyden myötä ja muuttavan mahdollisesti muotoaan. Lisäksi liittoutumisen myötä Suomen tulee jatkossa muodostaa kantansa entistä laajempaan kirjoon turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Koivula pitää tärkeänä näihin valmistautumista sekä pohdintaa, millainen on henkinen valmiutemme olla liittokunnan jäsen: Minne esimerkiksi kotimaan puolustuksen ja muita Nato-maita kohtaan edellytettävän solidaarisuuden välinen raja tulisi jatkossa vetää?

Koivulan mukaan edessä olevista haasteista huolimatta voimme niin kansallisesti kuin sotatieteellisenä yliopistonakin astua mukaan uuteen yhteisöön pystypäin ja ylpeydellä, sillä Suomi on kuluneiden vuosikymmenten aikana luonut profiilia päättäväisenä, rakentavana ja aktiivisena kumppanivaltiona.

- Sidomme itsemme osaksi yhteistä turvallisuutta, ja meillä on kaikki syyt olettaa, että Suomi tulee vahvistamaan Natoa ja Nato tulee vahvistamaan Suomea, Koivula tiivisti.

Palaute yliopiston kehittämisen keskiössä

Oppilaskunnan puheenvuorossa varapuheenjohtaja, yliluutnantti Antti Nissinen iloitsi uuden lukuvuoden käynnistymisestä normaaliin tapaan koronapandemian jäljiltä sekä kiitti Maanpuolustuskorkeakoulua opiskelijalähtöisistä järjestelyistä pandemian aikana. Nissinen kertoi myös korkeakoulujen yhteistoimintaan liittyvistä tulevista projekteista sekä korosti palautteen merkitystä pian 30 vuotta täyttävän Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan kehittämisessä:

- Maanpuolustuskorkeakoulun organisaation tarjoama tuki on korkealla tasolla ja voinkin omien kokemusteni perusteella todeta, että antamani ja kuulemani palaute on otettu huomioon ja toimintaa on tarvittaessa kehitetty, vaikka palautteen sisältö ei aina olisikaan ollut pelkästään ylevää ja jaloa. Tietenkään suuren organisaation toiminta ei muutu viikossa, kuukaudessa tai välttämättä vuodessakaan, mutta kalamiehenä ymmärrän, että maltti on valttia.

Oppilaskunnan varapuheenjohtaja, yliluutnantti Antti Nissinen.
´